1 Coríntios 12

Akawaio NT (AKE_BSS) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Serɨ si Iya'kwarʉ uya repan nɨto' pɨ', i'tunin pe pʉra ɨwesi kon i'se pʉra esi, utonpa ton.
1 Boun i kwa Anun Kakafiyin ana usar isan kwabibat i anao kwananowar. Taitu ayu men akokok kwa aur kasiy na’atube nama’amih.
2 I'tu auya'nokon Papa i'tunin pe pʉra ɨwesi kon a'tai, tʉmaimu kenan kon pen nɨ papa tato' ipɨ' pe ika'sa' kon winɨkʉi' autano'ma'pʉ kon.
2 Kwanaso’ob kwa baikirisiyana’e, Eteni kwama’am ana veya, wagabur hibonawiy a ef kwawasa’ir kwatit sawar inu’inuwih kwakwafirih.
3 Mɨrɨ pɨ' nin si ta uya ɨpɨ'nokon, ɨnʉ' Papa A'kwarʉ winɨ tʉusauro'sen pen uya, “Sises nesii tʉpa'nʉ'sen pe,” ta pʉra iyesi, mɨrɨ awonsi'kɨ ɨnʉ' uya, “Sises esi Itepuru,” ta pʉra rɨ iyesi Wakʉ A'kwarʉ uya rɨken ta pɨ' ta iya mɨrɨ.
3 Isan imih a tur ao’owen, orot yait God Anunin tatargabuw men karam boro Jesu nao raraf, naatu orot yait wanawananamaim Anun Kakafiyin men ema’am boro men karam naorereb, “Jesu i Regah.”
4 Moro ɨ'si'tai rɨ Iya'kwarʉ uya repan nɨto' esi, e'tane mɨrɨ rɨ Iya'kwarʉ.
4 Usar i yumatan yumatan, baise Anunin i ta’imon efafaram.
5 Moro rɨ ɨ'si'tai iyapiyo' pe e'nɨto' eseru esi, e'tane kʉrɨ rɨ rɨ Itepuru.
5 Bowabow i yumatan ta ta tabowabow, baise Regah i ta’imon isan tabowabow.
6 Moro ɨ'si'tai e'tʉrawasoman eseru esi, e'tane kʉrɨ rɨ rɨ Papa uya itʉrawasoma tanporon kon ka'pon amʉ' yau.
6 Bowabow hai fair i yumatah ta ta tabowabow, baise God ta’imon bowabow ana fair orot ta’ita’imon wanawanahimaim faram tebowabow.
7 Serɨ si Iya'kwarʉ usenpoika esi mɨrɨ ka'pon kaisa rɨ wakʉ pe to' ku'nin pe.
7 Orot ta’ita’imon biyahimaim Anun Kakafiyin ana taragub ef tata’ane ebirerereb saise sabuw etei hina’itin ana baigegewasin hinab.
8 Tikin nan ena' iye'tʉsa' Iya'kwarʉ winɨ pu'kena' pe isauro'to' pe, tʉron nɨ ena' mɨrɨ rɨ Iya'kwarʉ uya itʉsa' isauro'to' pe i'tunin ye' pe,
8 Anunin orot ta isan boro ukwar rerekab ana usar nitin, naatu orot ta boro not so’ob ana usar nitin.
9 tʉron nɨ ena' mɨrɨ rɨ marɨ Iya'kwarʉ uya itʉsa' apurɨto', tʉron nɨ ena' mɨrɨ tikin nan Iya'kwarʉ uya itʉsa' epi'tɨn nɨto' ike,
9 Anun ta’imonaban orot ta isan boro baitumatum ana usar nitin, naatu orot ta boro sabuw baiyawasih isan ana usar nitin.
10 tʉron nɨ eke Papa tʉrawasooi ku'to' ike, tʉron nɨ ena' pu'kena' pe isauro'to', tʉron nɨ ena' tʉron nɨ pe'ne iya'kwarʉ i'tunin, tʉron nɨ ena' tʉron nɨ ton main yaitʉusauro'sen pe, mɨrɨ awonsi'kɨ tʉron nɨ rɨ marɨ ena' tʉron nɨ main yai usauro'nɨ enpoikanin pe.
10 Orot ta ina’inan fokarih sinaf isan ana fair boro nitin, orot ta boro dinabatur orereb isan ana usar nitin, naatu orot ta boro turobe baifuwen hairi orereb yamutufurin isan ana usar nitin. Orot ta menan botabirin tur ta o isan ana usar boro nitin, orot ta tur koubuna isan usar boro nitin.
11 Tanporo serɨ ton na'ne' esi tikin nan nɨ, mɨrɨ rɨ marɨ Iya'kwarʉ tʉrawasooi pe, itʉsa' iya ka'pon kaisa rɨ iye'kupʉ i'se te'to' awɨrɨ.
11 Baise iti bowabow etei i God Anunin ta’imon akisinamo sawar etei esisinaf, naatu i ana kokomaim usar orot babin ta ta rubinih ebitih.
12 Ipun esi tikin nan, iyekonekasa' rɨ e'tane tu'ke ipʉ'kʉ ton; mɨrɨ awonsi'kɨ tu'ke rɨ tanporo ipʉ'kʉ ton e'tane tikin nɨ rɨ ipun konekasa' iya. Mɨrɨ kasa Kʉrai esi.
12 Biyat ana itinin i men ta’imonamaim wowab yenamih, baise yow kusisib an moumurih na’in, naatu kukusisib i moumurih, baise biyat i ta’imon maiyow. Keriso ana’itinaban nati na’atube.
13 Apʉne pʉra tanporo tikin nan nɨ Iya'kwarʉ uya pa'taisiman nɨsa' tikin nan ipun ya'—Esuwerʉ amʉ' mɨrɨ pe pʉra Kiri' amʉ', poitorʉ ton mɨrɨ awonsi'kɨ enawon kon pen—tanporo uwo'pa'pʉ kon tikin nan nɨ Iya'kwarʉ ke ensito' pe.
13 Ana itinin i ta’imon. O Jew orot, o Greek orot, akir orot, roufamen orot, it etei i Anunin ta’imonamaim bapataito tabai biyat ta’imon matar, naatu God Anunin ta’imon ayubit ana harew dogorotamaim isuwaire.
14 Serɨ si tikin nan ipʉ'kʉ uya ipun konekasa' pen e'tane tu'kan uya.
14 Biyat i men ta’imon wowab yen biyat tutufin mataramih, baise famen moumurin na’in na ikokofan biyat matar.
15 Pʉta uya ta pe iyesi yau, “Apʉne pʉra miya' pe pʉra esi pɨ', ipun tonpa pen urɨ,” ta pʉra iyesi, mɨrɨ uya ereutanʉkʉ pʉra rɨ iyesi ipun pʉ'kʉ pe pʉra iye'to' pe.
15 Naatu at iti na’atube nao, “Ayu i men o uma, imih ayu men o biya turin.” Nati na’atube nao men karam boro akisin nabin nabat.
16 Pana uya ta pe iyesi yau, “Apʉne pʉra en pe pʉra esi pɨ', ipun tonpa pen urɨ,” ta pʉra iyesi, mɨrɨ uya ereutanʉkʉ pʉra rɨ iyesi ipun pʉ'kʉ pe pʉra iye'to' pe.
16 Naatu tainit nao, “Ayu i men o mata, imih men o biya turin.” Nati na’at nao i men karam boro akisin nabin nabat.
17 Tanporo ipun esi yau en pe, nai airɨ etanin nesii'no? Tanporo ipun esi yau pana pe, nai airɨ ikɨtun etanin nesii'no?
17 Naatu biyat tutufin etei i matatawat tama’am na’at, tur boro mi’itube tatanowar? Naatu biyat tutufin etei tainitawat tama’am na’at, sawar yamurih boro mi’itube tatayon?
18 E'tane Papa uya rɨ ipʉ'kʉ ton tʉpɨ'sa' ipun pɨ', tanporon ton nɨ, i'se te'to' awɨrɨ rɨ.
18 Baise boun tama’am kwana’itin, God biyat etei yakitifuw gewas, ta’ita’imon hai efanamaim ya, ikokofan wowab yen biyat matar.
19 Tanporo iyesi yau tikin nɨ ipʉ'kʉ pe, nai airɨ ken si ipun nesii'no?
19 Biyat wowowab ana itinin ta’imon tama’am na’at, biyat ana itinin boro ai’ab.
20 Na'ne' kasa nin si iyesi, moro tu'ke ipʉ'kʉ ton esi, e'tane tikin nɨ ipun.
20 Imih biyat i yow kukusisib ana itinin moumurih na’in, baise an i ta’imon.
21 Itenu uya ta poken pʉra iyesi miya' pɨ', “Ɨi'se pʉra e'ai'!” mɨrɨ awonsi'kɨ i'pai uya ta poken pʉra iyesi pʉta pɨ', “Ɨi'se pʉra e'ai'!”
21 Isan imih matat men karam umat isan nao, “Ayu o a baibais men akokok,” na’atube ukwarit men karam at isan nao, “Ayu o a baibais men akokok.”
22 Mɨrɨ kasa pen. Mɨ ipʉ'kʉ ton ɨ'sɨ'mʉra na'ne' i'se pʉra e'nɨ poken pʉra iyesi.
22 En baise, biyat turin ririmin tarouw tao’o men karam boro tanakusair, nati i biyat ana fair turin.
23 Mɨrɨ awonsi'kɨ ipʉ'kʉ ton se pe rɨ upona'nokon te'sen esi tʉpontɨsen pe wakʉ pe kuru. Mɨrɨ wenai si tʉron kon uya ene namai' inɨpontɨ mɨrɨ,
23 Naatu biyat turin isan tanotanot i men hai yabin auman, biyat nati i tabi’abur gewas, naatu biyat turin wabih su’ubin isan awat ihihiririy, ana kaifin i wa’iwa’irin.
24 tʉron nɨ ton nin si ipʉ'kʉ ton e'tane mɨrɨ kasa kuru tʉkupʉ i'se pʉra. Mɨrɨ kasa si Papa uya pun wannɨ konekasa' ɨsi'kaisa rɨ, tʉron nɨ e'tane wakʉ pe kuru tʉku'sen pe ɨri pe rʉ'kwɨ rɨ iye'tane,
24 Biyat turin men bai’usin gewas isan tanotanotamih, baise biyat tutufin etei God ita’imon wowab ikawarafut, saise biyat turin ta’itin yabin en tao’o i auman tanabora’ah.
25 ipun e'ta'nʉkʉ namai' e'tane ipʉ'kʉ ton e'to' pe ɨsi'kaisa rɨ ɨsipɨ' tʉusewankamasan pe.
25 Saise biyat men nagam nakuseb, baise famefamen etei taiyuwih hinibit aba’abar yabowamaim hinibaibaisbonen hinama.
26 Tikin nan ipʉ'kʉ ekota'ma yau, tanporon nɨ ipʉ'kʉ ton ekota'ma ipokon pe; tikin nan ipʉ'kʉ nama yau, tanporo itonpa ton epori'ma ipokon pe.
26 Biyat turin ebi’akir biyat tutufin etei ni’akir, biyat turin ebiyasisir biyat tutufin etei ana yasisir hinafaram.
27 Serɨ si ɨmɨrɨ'nokon esi Kʉrai pun pe, me'atʉi'ne' kaisa rɨ ipʉ'kʉ pe ɨwesi kon.
27 Naatu boun kwa etei i Keriso biyan, naatu kwa ta’ita’imon i biyan turin kwamatar.
28 Mɨrɨ awonsi'kɨ Papa uya tanporon wapiya anʉnsa' itekare ekamai' enno'sa' kon, mɨrɨ pɨkɨrɨ pu'kena' amʉ', mɨrɨ pɨkɨrɨ ti'sa amʉ', mɨrɨ awonsi'kɨ eke Papa tʉrawasooi ku'nin nan, kamo kanan epi'tɨnin pe to' e'to' pe iku'sa' kon, kamo tʉtonpa kon pika'tɨnin nan ye', kamo tʉtonpa kon amʉ' esanon, iu'matʉ pe kamo ɨ'si'taino main yaitʉusauro'san.
28 God ana Ekaleisia wanawanan sabuw hai efan ya, wantoro’ot, tur abarayah, bairou’abin dinab oro’orot, baitounin bai’obaiyenayah, imaibo ina’inan sinafuyah, sawusawuwih baiyawasihiyah, sabuw afa baibaisihiyah, bowabow hai yamutufurenayah, naatu menah botabirin tur ta ta oyah, etei hai usar faramih hai efan ya.
29 Tanporo pe' itekare ekamai' enno'sa' kon pe to' nai? Tanporo pe' pu'kena' amʉ' pe to' nai? Tanporo pe' ti'sa pe to' nai? Tanporo pe' eke Papa tʉrawasooi kupʉ pɨ' to' nai?
29 Orot etei boro men hinan tur abarayah hinamatar, o dinab orot hinamatar, o bai’obaiyenayah hinamatar, o fair hinab ina’inan sinafuyah hinamatar,
30 Tanporo pe' epi'tɨnin pe iku'sa' kon pe to' nai? Tanporo pe' to' nʉsauro'an tʉron nɨ main yai? Tanporon kon pe' enpoikanin nan?
30 o sawow yumatah ta ta baiyawasihiyah, o menah botabirin tur ta ta oyah, o tur botabirin koubuna’ayah. En baise etei ata usar ta ta tabai.
31 E'tane eke parɨ tʉtʉsen enupɨkɨrɨ e'tɨ'.Mɨrɨ awonsi'kɨ si ɨyenu kon ya' enpoika uya wakʉ kuru nin iteseru.
31 Imih dogor wanawanan o a kok gagamin a usar menatan inab inabowabow i akisin kunuwih kubai.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.