1 Coríntios 10

Akawaio NT (AKE_BSS) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 I'tunin pe pʉra ɨwesi kon i'se pʉra e'ai', utonpa ton, tanporo utamokori kon amʉ' esi'pʉ kapuru' o'no tanporo to' utɨ'pʉ parau poro.
1 Taitu, ata a’agir Moses nawiyih hititit ana veya abisa isah mamatar i kwananot. Ata a’agir etei rofom re tafafarih nawiyih Red Sea yan owasasin hirabon rewan rounane hiyen.
2 Tanporo to' epa'taisima'pʉ Mosi' pɨkɨron kon pe, kapuru' yau mɨrɨ awonsi'kɨ parau kau.
2 Rofom wanawanan naatu riy wanawanan hirarabon ana veya, etei bapataito hibai Moses ana bai’ufununayah himatar.
3 Tanporo to' enta'na'pʉ mɨrɨ iya'kwarʉ kiyari pɨ' rɨ.
3 Naatu Ayubih ana bay itinin ta’imon marane hire’er etei hibow hi’aa.
4 Mɨrɨ rɨ iya'kwarʉ tensisen nɨ ensi'pʉ to' uya; apʉne pʉra to' uya rɨ tɨ' iya'kwarʉ pe te'sen apai ensi'pʉ ta'kɨrɨ'nokon nɨ tʉutɨsen, mɨrɨ tɨ' esi'pʉ Kʉrai rɨ.
4 Na’atube ayubit ana harew itinin ta’imon marane re’er etei hitom, naatu ayubit ana To’one harew tit hitomatom nawiyih bairi hin, nati to i Keriso taiyuwin.
5 Mɨrɨ rɨ e'tane, Papa esi'pʉ pen nɨ pori' pe tu'kan kon to' tonpa ton pɨ'; mɨrɨpan kon ekepu esi'pʉ mɨ'tawɨrɨ rɨ rɨmono' tau.
5 Baise God ata a’agir moumurih na’in isah men iyasisir, imih himorob arar yan hai rarik awan karatan.
6 Serɨ ton si e'kupʉ'pʉ ento' ipɨ' pe, ɨri ton pɨ' rɨ uyewan kon tʉrʉ namai' to' esi'pʉ kasa.
6 Naatu sawar iti himamatar i bai’obaiyen na’atube it isat, ebimatnuwit saise men kakafin sinafumih nakura’ara’ahit hisisinafube tanasinafumih.
7 Papa tato' ipɨ' pe ika'sa' pɨ' tʉwɨpʉremasan pe ke'tʉu, to' tonpa ton esi'pʉ kasa; iye'menukasa' na'ne' kasa: “Ka'pon amʉ' ereuta'pʉ enta'nai', mɨrɨ awonsi'kɨ ensii', mɨrɨpan kon e'mʉ'sa'kasa' umanumʉ'pʉ Papa i'tunin nan pen eseru yau,” tawon.
7 Wagabur ata a’agir sawar iu’inuwih hikwakwafirih na’atube tanasinafumih. Buk Atamaninamaim iti na’atube eo “Sabuw himare hiyuw hi’aa hibiyasisir, hai yasisir botabir hitom hikoko’aw himisir hiwa’an kwanekwan.
8 Ekumanpai'nokon pʉra, to' tonpa ton esi'pʉ kasa—mɨrɨpan kon uma'ta'pʉ 23,000 kaisa rɨ tikin nan wʉi yau.
8 Imih uwatanah afa hibiwa’an kwanekwanabe men taniwa’an kwanekwan, anayabin nati na’atube hisisinaf, veya ta’imon wanawanan sabuw etei 23,000 ah uy hire himorob.
9 Itepuruti'tupɨ'se e'nɨpai'nokon pʉra, to' tonpa ton esi'pʉ kasa, mɨrɨpan kon na'ne' e'tʉ'ka'pʉ ɨkʉi amʉ' pɨ'.
9 Ata Regah men routobonamaim tanayai, uwatanah afa na’atube hisinaf Regah hirurutubun etei tuwamorob yubih himorob.
10 Ke'naipɨ'tʉu, to' tonpa ton esi'pʉ na'ne' kasa, mɨrɨpan kon tʉ'ka'pʉ ma'tanʉ'nin inserʉ uya.
10 Men tanagam kwanekwan, anayabin afa na’atube hisisinaf gurugurusen ana tounamatar na etei rouw himorob.
11 Serɨ ton e'kupʉ'pʉ to' pɨ' ento' ipɨ' ton pe, mɨrɨpan e'menukasa' upanamanin kon pe, urɨ'nokon penaro' rʉ'pʉ uta'ku'tɨto' uye'sa' ipona na'ne' ton.
11 Sawar iti himamatar etei i bai’obaiyen na’atube it isat, naatu baimatnuwit isan bukamaim hikirum. Anayabin veya iti boun tama’ama i tana mar yomanin tatit.
12 Mɨrɨ pɨ' si, pana' pe ɨye'mʉ'sa'kasa' pe ɨusi'tu yau, ti'tui' e'kɨ auta'mo'ka namai'!
12 Imih o yait kunotanot i kubatabatkikin, inakaif gewas men inare’emih.
13 Ɨ'rɨ rɨ i'tupɨ'nɨto' uya ɨyereutanʉ'sa' kon pʉra man e'tane rɨ nin ka'pon pɨ' te'sen ye' rɨ. Papa esi tʉusaurokʉ'pʉ awɨron nɨ; ɨi'tupɨ'to' e'to' pe imoronka auya entai iku'nin pen. E'tane ɨi'tupɨ'sa' a'tai ɨyepa'kato' yai ke rɨ marɨ ɨrepa iya iyo'no ɨye'mʉ'sa'ka pa.
13 Routobon mar etei o kubaib na’atube, nati routobon ta’imon sabuw etei tebaib. Baise God ana omatanen mar etei ekakaif. Imih boro men nihamiy routobon gagamin inab a fair nanatabir a niyaweyaw inare’emih. Baise routobon inabaib ana veya i boro fair nit inabatkikin naatu ef nabotawiy inahaiw inatit.
14 Mɨrɨ pe iyesi pɨ', utonpa ton amʉ' rʉ'kwɨ, ainʉntɨ' papa tato' pe ipɨ' ika'sa' pɨ' ɨwɨpʉremato' kon yapai.
14 Isan imih au ofonah, wagabur hai bowabow etei kwanihamiyen.
15 Ta'kwarʉkena' nan ka'pon amʉ' auro'ka uya; ɨiwano' kon pe usauro'ai'ne' eseru aimenkatɨ'.
15 Ayu iti tur i kwa not wairafi isa ao, saise au tur naniyan kwanab abisa ao kwana’itin.
16 Tenki tato' kokʉʉi pen pe' serɨ, tenki ta'nokon na'ne' ipɨ' Kʉrai mʉnʉ anʉmʉ pe pen pe'? Pʉreti i'kwɨtʉ na'ne' pen pe' esi Kʉrai pun anʉmʉ pe pen pe'?
16 Merarayow ana kerowas imaim God ana merar tayiy tatomatom ana veya, Keriso ana rara etei tafafaram. Naatu rafiy taimasib ta’ani’aan ana veya it etei’imak Keriso biyan tafafaram.
17 Apʉne pʉra tikin nɨ rɨ itekiino esi pɨ', urɨ'nokon tu'kan kon, esi tikin nɨ ipun, apʉne pʉra tikin nan itekiino anʉmʉ pɨ'.
17 Anayabin rafiy fafar i ta’imon, it moumurit na’in, baise biyat i ta’imon, imih rafiy ta’imon tafafaram.
18 Ka'pon amʉ' Esuwerʉ amʉ' pɨ' ɨsenuminkatɨ': Kamoro pe' use'man nʉ'pʉ ike pɨ' tenta'nasan esi pen use'man nɨto' apon po te'sen Papa pokon pe?
18 Israel sabuw hai sinaf i kwananot. Sheep tebow terouw gem tafanamaim tisibor finimih turih tefaram ta’aau i God bairi nati’imaim tibita’imon maiye.
19 Mɨrɨ ken pe' si papa tato' ipɨ' pe ika'sa' ena' use'man nɨsa' rʉ'pʉ esi ɨ'rɨ pe rɨ, mɨrɨ pe pʉra papa tato' ipɨ' pe ika'sa' esi ɨ'rɨ pe rɨ ta uya e'kwa pe ken pe' si iyesi?
19 Men kwananot ayu nati wagabur naatu sibor nati wagabur isah kwasisibor i abibasit kwanarouw.
20 Kane, e'tane Papa i'tunin nan pen use'masa' na'ne' ike esi ɨri ton ena', Papa ena' pen, mɨrɨ pɨ' ɨri ton tonpa pe ɨwesi kon i'se pʉra esi.
20 En! Baise, abisa au’uwi ana’an i iti na’atube. Eteni Sabuw hai sibor i wagabur isah tisisibor, men God isan. Imih ayu men akok kwa wagabur bairi kwanikofan.
21 Itepuru kokʉʉi yawon ensii'ma, ɨri ton kokʉ yawon nɨ nɨrɨ ensi auya'nokon pʉra iyesi; asa'rɨ rɨ marɨ Itepuru tepʉrʉʉi mɨrɨ awonsi'kɨ ɨri ton tepʉrʉʉi po ɨwe'to' kon pʉra iyesi.
21 Kwa men karam boro Regah ana kerowasamaim kwanatom, naatu iban maiye wagabur hai kerowasimaim kwanatom. Naatu men karam Regah ana gem kakafiyinamaim kwanaa, naatu wagabur ana gem tafanamaim kwanaa maiye.
22 Papa rɨ katɨ ɨkɨntato' ɨnku'pai e'nɨ? Itentai pe' pana' pe e'nɨ?
22 Men tanasinaf Regah ana yaso’ar tanakura’ahimih. Kwanotanot it Regah ana fair tanatabir? En!
23 “Tanporon nɨ esi tʉku'sen pe”—e'tane tanporon nɨ esi pen wakʉ pe konekanin pe. “Tanporon nɨ esi tʉku'sen pe”—e'tane tanporon esi pen ka'pon ka'nin pe.
23 Sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men ta ana gewasin nitimih. Naatu sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men hinibaisimih.
24 Ɨnʉ' rɨ wakʉ pe tiwano' pe te'to' eporo i'se kʉse'nin, e'tane wakʉ tʉron kon iwano'.
24 Men yait ta akisin ana gewasin nanuwetamih, baise taituwan hai gewasin nanuwet.
25 Ti'tui' pʉra rɨ o' ekʉrʉpo'pomato' iwʉ' tau tekʉrʉpo'pomasen ankɨ tekama'popɨ'se pʉra ɨyewan uya ta pɨ' rɨ,
25 Ahar efanamaim masanuw kwanatotobon kwana’aamo, men anot hinamour kwanibatebatemih.
26 apʉne pʉra, “Non esi Itepuru iwano' pe, mɨrɨ awonsi'kɨ tanporo iyau na'ne',”tasa'.
26 Anayabin Buk Atamaninamaim iti na’atube eo, “Me yan sawar tutufin etei tema’am i Regah nowan.”
27 Ɨnʉ' rɨ itekare apurɨnin pen uya ɨkɨ'ma yau enta'nai' ɨtɨpai si ɨwesi, enta'nakɨ si ɨrepasa' iya na'ne' pɨ' ɨ'rɨ rɨ tekama'popɨ'se pʉra ɨyewan uya ta pɨ' rɨ.
27 Orot baitumatum atin nifefeyani airi bay aamih kwanamare abisa namaim nayayare ina’aan, men anot hinamour inibatebatemih.
28 E'tane ɨnʉ' uya rɨ ta pe iyesi yau ɨpɨ', “Serɨ serɨ use'man pe itʉsa' rʉ'pʉ,” ta yau, mɨrɨ a'tai nin si ipɨ' ɨyenta'na pen, asa'ron wenai, ka'pon uya apana'tɨsa' pɨ' mɨrɨ awonsi'kɨ ewan uya ta pɨ'—
28 Baise orot ta tainimaim na’afare nao, “Iti bay i wagabur isah hisibor.” Nati bay men ina’aan, orot eo’otani i inakakafiy anayabin masanuw ina’ani’aan boro inasinaf kakaf.
29 kʉrɨ apana'tɨnin ewan, ɨyewan ta uya e'kwa pe iyesi pen. Ɨ'rɨ pe iyesi pɨ' ɨnʉ' enau pʉra e'to' eseru aimenka tʉron nɨ ewan uya?
29 Nati i men o kakafin kusisinafumih, baise orot nati eo’otani na’iti boro o kakafin sinaf narouw nao. Aisim boro ayu au roufamen abaib sabuw afa hai notamaim ayu hinafufunu?
30 Enta'na pe iyesi yau kiyari pɨ' tenki ta pe, ɨ'rɨ pe iyesi pɨ' uyeno'ma tenki ta pe rɨ Papa pɨ' enta'nasa' e'tane?
30 “Ayu au bay isan God aifefeyan igegewasin abai ani’aan, aisim sabuw boro au bay abigegewasin isan kakafin hinarouw hinao?”
31 Mɨrɨ pɨ' ɨyenta'na pe rɨ mɨrɨ pe pʉra ensi auya rɨ mɨrɨ pe pʉra ɨ'rɨ rɨ kupʉ auya pe iyesi pɨ', iku'kɨ eke pe Papa ku'pɨtʉ auya pe.
31 Imih abisa ku’ani’aan o kutomatom o kusisinaf etei God wabin bora’ara’ahin isan inasinaf.
32 E'tane ɨnʉ' rɨ e'ku'to' ɨri pe kʉsemapu'tɨi, Esuwerʉ amʉ' rɨ, Kiri' amʉ' rɨ, mɨrɨ pe pʉra Papa so'sii rɨ—
32 Jew sabuw, Greek sabuw, na’atube ekaleisia sabuw wanawanahimaim men yait ta iniwa’an yababan nab nare’emih.
33 urɨ nʉsi'tuyai'ne' kasa tanporon kon nɨ pori'ma i'se tanporon yau rɨ wakʉ pe e'to' eporo i'se esi pen e'tane tu'kan kon nɨ, to' epika'tɨto' pe.
33 Ayu i mar etei asisinaftobon sabuw afa aniyasisirih, saise anibaisih yawas hinab, men ayu taiyuwu aniyasisiru.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.