Romanos 2
urim (URIM) vs AAI
1 Kolpa ti arein kitn melnum a elng wam itna melnum ur ai la la, kil pa antokg paipm, ti ikga Maur Wailen lkel wleket ikilmpe pa. Pa kitn ikga yangkipm kalpisen eng ngketen kitn alkitn ti tukuleikgen yangkipm a Maur Wailen pa. Kitn alkitn ti wa antokg paipmpaipm irir kolen melnum a kitn elng wam itna arkiwel pa. Kolpa atom kol kitn elng wam itni rki melnum ur ai pa, am wa kol kitn wa elng wam itna arki kitn alkitn ti yat tike. Atom Maur Wailen ikgake ri melnum pa, kil ikga uk wleket kitn ti yat ikilmpe paipm a kitn antokg pa.
1 Isan imih kwa isa men ef ta ema’am boro imaim kwanabat sabuw afa hai kakafih kwanasebmatar ubar kwanitih, anayabin nati kakafin ta’imon kwa auman kwasisinaf.
2 Mentepm ariwe la Maur Wailen kil rpma atning yangkipm a tu melnum a antokg paipm kolpa, atom kil elng wam itna arkiwen a alken wleket akalmpe paipm a tu antokg pa, pa kil akangklei antokg ute wor kolti.
2 Baise God turobe tafanamaim bat sabuw iyab kakafih tisisinaf isan baibatiyen ebitih i taso’ob.
3 Arein kitn melnum a antokg paipm irir kol tu melnum a kitn elng wam itna arki pa! Kitn akwonalmpen la ikga kitn ngkom nilokgen wleket a ikga Maur Wailen lkeitn ikilmpe paipm a kitn antokg pake? Pa ake antiwe, kitn mpa riwe la kitn ti yat ikgam wa uwi wleket pake.
3 Imih o orot maiyow, sawar kakafin o kusisinaf na’atube sabuw tisisinaf isan o kubibatiyih o kunotanot God ana baibatiyen boro inahaiw?
4 Aki kitn wa elukgen ipma wor wail manten a Maur Wailen a rka eng kitn pa, atom kil ake ipma wakget pinterng, kalpis, kil nungkwangen kitn ti ayewen kolpa aye kai la kol a kitn plelng ipma. Aki kitn wa akwekgel ipma wor a kil ak arkolngkeitn la kol a kitn plelng ipma ukipma kil pa.
4 Ai o God ana baiwanbabanen, ana yawanan, ana yatenub i ku’i’itin furuw. Naatu o iwanbabani dogor baikitabirin isan enanawiyi kwa’i’itin ai en?
5 A'a, kitn ake akwekgel, kitn ariwe ipma wor a Maur Wailen pa. Pake ipma a kitn pa kakiren paipm, a kitn karken a plelng ipma pa. Kitn antokg paipmpaipm kolpa akarku tita akarku tita kolpa kaino wail manten paipm. Pa kitn antikirel ipma wakget a Maur Wailen pa aye kaino wail, kolpa kai ngko Wang Wail a ikga kil rpmi itning yangkipm amentepmen pa. Atom ikga ik wang pa ikga kil plan ipma wakget a kil pa palng ngko wunong. Wa kil wa plan ngko wunong la kil akwap ute wor kolti, eng kil ari paipmpaipm akitnen la pa paipm atom alkeitn wleket akalmpe pa.
5 Baise anayabin kwa i kwafokar naatu dogor kwahir, a baimakiy kwama kwatutu ra’at eyey ana Veya’amaim God ana yaso’ar bebeyan nab natit turobe’emaim tafaram boro nabibatiy kwana’itin.
6 Maur Wailen ikga ikilmpe kitila kuina ur a pikekg melnum wris wris antokg pa.
6 God boro ta’ita’imon abowabow ana fofonin a baiyan nit.
7 Tu melnum a antokg kuina ur a wor kolti itna titnongket kolpa aye kai, atom wasrongen paipm la Maur Wailen kil lken klalen, wa tu wasrongen la kil lken nang wor, a wa tu wasrongen la kil lken num palk weten a ikgake imo pa. Tu melnum a kolpa pa, kil ikga uwiyen iye kai ntiwel rpmi wor yongkyong ik wang pa.
7 Sabuw iyab yatehnub hima gewasin tisisinaf, naatu marakaw, baifa’en, ma wanatowan tinunuwih boro ma’ama wanatowanin nitih.
8 Wa tu melnum a akwonalmpen tu alntu ti kolti, elukgen nikgwalpm a aklale ute wor, a wa tu la kutnun nikgwalpm a paipm pa kolpa kai pa, tu melnum a kolpa pa, Maur Wailen ikga ipma wakget uk wleket wail tu pa.
8 Baise sabuw iyab i taiyuwih hai yawas tinunuwih, naatu turobe hikwahir kakafih tibi’ufunun, God ana gagamat naatu ana yaso’ar boro tafah yan nisuwai nare.
9 Melnum a antokg paipmpaipm pa pati, ikga kil uwi kaikuten a wleket wail. Itna ep pa ikga Maur Wailen uk kaikuten a wleket men Suta pake, ikga wa kil uk wleket a kaikuten kipm a ake Suta pa.
9 Sabuw iyab bowabow kakafih tisisinaf i boro bai’akir naatu biyababan gagamin maiyow hinab. Jew sabuw biyahimaim boro nabusuruf nan Ufun Sabuw biyahimaim nisawar.
10 Pake tu melnum a antokg kuina ur a wor pa pati, ikga Maur Wailen lken titnongket a nang wailen, a ikga kil ngkit nang atuwen pa, a ikga kil ntokg ipma nol nikgwalpm atuwen pa rki kupuk meen wor. Itna ep pa kil ikga wa uk kweikwei wor wor pa men Suta pake, kil ikga wa uk kipm a ake Suta pa.
10 Baise sabuw iyab bowabow gewasih tisisinaf, God boro fair, baifa’en, borara’aten naatu tufuw nitih, Jew sabuw biyahimaim boro nabusuruf nan Ufun Sabuw biyahimaim nisawar.
11 Maur Wailen kil ake ari la la men ti Suta aki ari la kipm pa ake Suta pa, kalpis, kil ari mentekg yatenen pa irir kolen tita. Ake ari la la ur wor, a ur paipm pa, la irir yatenen.
11 Anayabin God i ana fofoninamaim sabuw bai’ubaren ebitih, men ta aukoun ebatabatamih.
12 Kipm ake Suta a pikekg akwekgel yangkipm titnongket a Maur Wailen pa, atom kipm antokg paipmpaipm pa, Maur Wailen ikgake yikak itni yangkipm titnongket pa atom lkepm wleket a itna yongkyong ikilmpe paipmpaipm a kipm antokg pa, kalpis. Kil ikga yikak itni paipmpaipm a kipm antokg pa kolti, atom ikga kil ntokgtepm kai paipm, uwi wleket a itna yongkyong. Wa tu men Suta a pikekg ariwe yangkipm titnongket a Maur Wailen pa atom men lalowe kai antokg paipmpaipm pa pati, ikga Maur Wailen yikak itni yangkipm titnongket a men lalowe pa atom lko wleket a itna yongkyong. Maur Wailen ake ari melnum, kil ikga ikilmpe paipmpaipm a mentepm kimeket.
12 Sabuw iyab ofafar ufunane hima kakafin hisisinaf auman boro baimakiy hinab. Naatu sabuw iyab ofafar babanamaim hima kakafin hisisinaf boro ofafar nibatiyih.
13 Kol melnum ur itning yangkipm titnongket a Maur Wailen pa ik nungkulkg ti kolti pa, pa ake Maur Wailen ari melnum pa la kil ute wor itna wulmpa akilen pa, kolpa kalpis. Kol melnum ur itning atom kutnun kitila pa pipa, Maur Wailen mpa uwi wor lawel la kil melnum ute wor pake.
13 Anayabin sabuw i boro men ofafar tenonowaramaim nayamutufurih God matanamaim hinatitamih, en baise ofafar hinowar tibi’ufunun boro nayamutufurih.
14 Pikekg Maur Wailen uk yangkipm titnongket pa men Suta tike, a kil ake uk kipm yimponen pa, kalpis. Atom pikekg kipm ake ariwe yangkipm titnongket pa, ari kol kipm pikekg atn a rpma katnun yangkipm alkipmen ak ai kul pa a kai irir kolen yangkipm titnongket a Maur Wailen uk men Suta ti. Pa plan kolen la pikekg kipm alupmen yangkipm titnongket ur manet alkipmen pa rpma kawor nikgwalpm akipmen pa. Atom kipm alkipm akwonalmpen la a i wor a a i paipm, atom kipm am katnun yangkipm titnongket alkipmen pake.
14 Eteni Sabuw aurih ofafar i en, baise abisa i hai yawasamaim eo na’atube tisisinaf i hai ofafar turaban nati, basit i aurih ofafar anababatun i en.
15 Pikekg kipm akwekgel yangkipm titnongket a Maur Wailen uk men Suta. Pake atn a rpma akipmen pa kai irir kolen yangkipm titnongket la men Suta ti kutnun pa, pati ak plan kolen la yangkipm titnongket pa nira ela kawor nol wunen akipmen pa. Wa yat nol nikgwalpm akipmen pa pikekg ak arongke naki kipm alkipm ti la, kuina a i wor a kuina a i paipm. Wa ok wusok a rpma kawor ipma wunen akipmen pa pikekg arkiwepm la kipm antokg paipm, pake ake wa arkiwepm kolti pa, ak wang tiur pa kil wa itnantepm yirokg alkepm titnongket la kipm antokg wor. Pati pa ak plan lala, yangkipm titnongket pa am nira ela kawor nol wunen akipmen pa aklale pake.
15 Anayabin kakafin gewasin kousibin ana not i ofafar na’atube dogoromaim ema’am boro a tur na’owen, a kakafin isan boro ubar nit nakusairi, naatu a gewasin isan boro natafafari.
16 Ak wang ti mentepm ake antiwe ari pa, ari ikga Maur Wailen laniki Krais Sisas la kil rpmi itning yangkipm a mentepm wrongkwail kin a kipman pa. Ikga ik wang pa kil ri la nikgwalpm ampen a mentepm pa laron ngko wunong. Ikga palng kitila yangkipm wor a kupm laron laron nakepm pa.
16 Tur Gewasin iti ao’orereb na’atube boro namatar. Nati baibatebat ana veya God boro Jesu Keriso narubin sabuw hai not wa’iwa’irih etei boro nabow hinatit rerereb yah naya.
17 Wa kitn Suta ti wam rka nol la kitn ti melnum Suta pa, kitn akwonalmpen la kitn ti am rpma ak yangkipm titnongket a pikekg Maur Wailen kil uk Moses, atom pa ak antokg kitn pa ute wor pake. Wa yat, kitn wa atop ak Maur Wailen pa la Maur Wailen pa a kitn Suta ti kolti, a tu a ake Suta wai pa tu yimponen.
17 Baise kwa Jew sabuw kwarouw kwao, naatu ofafar tafanamaim kwabat God isan kwanao ra’at.
18 Kitn antiwe ak nikgwalpm ari angkleikg wrkapm pa planteitn la nikgwalpm a i wor, a nikgwalpm a i paipm itna wulmpa a Maur Wailen pa, atom kitn ariwe nol nikgwalpm a Maur Wailen a rka la mpa kitn ntokg na na, atom kitn awi wor antokg katila pa.
18 God ana kokok sinaf isan i kwaso’ob, naatu kakafin gewasin hairi kusibin isan i ofafaramaim ebi’obaiyi.
19 Kitn ti akwonalmpen la kitn ti antiwe a alok melnum wulmpa tilmpisen pa aye katila ya pake. Wa kitn akwonalmpen la kitn ti klalen a akalen tu a rka miningket ti.
19 Taiyuw kwaso’ob, kwa i matah fim hai nabatanayah, gugumin ma’ayah hai marakaw
20 Wa kitn la kitn ti kol mansan a arowonel tu a kol warim a pa aye kai or ya wor, wa kitn ti kol melnum a kaling plan tu a titnowen pa. Kitn akwonalmpen la kitn antiwe antokg kolpa atnen a kitn Suta ti ariwe yangkipm yiprokgen a Maur Wailen uk Moses pa kai aro yiprokg ise. Yangkipm pa ak la ariwe watin a kweikwei wrongkwail a ute aklale.
20 koko’aw sabuw hai roube’atenayah, bereberefiy hai bai’obaiyenayan, naatu ofafar wanawanan ana kinitur tutufin etei naatu turobe etei auman i kwaso’ob.
21 Ti antokg kolai atom wa kitn kaling plan tu ise, wa ake wa kitn kaling plan kitn alkitn ti? Wa kitn angkli yangkipm la ampake ik ikgwampel kweikwei a melnum ur pa, pake wa kitn alkitn ti wa ak ikgwam?
21 Sabuw kwabi’obaibiyih, baise kwa taiyuwiban kwabi’obaiyi ai en? A binanumaim kwao, “Men kwanabain” Baise o kubabain ai en?
22 Wa kitn lanaki tu la ampake ngkli rkul kin aki kipman a melnum ur pa, pake wa kitn alkitn ti wa angkli arkul tu yat. Wa kitn la kitn karken wrisen yo a wes kweikwei a tu elng itna kapor kilko alein pa la pa Maur Wailen atuwen, pake ake wa wor eng kitn kai awi kweikwei wor wor titnongket titnongket a tu kapor kilko alein itna yalming atuwen pa.
22 Sabuw turahinah aawah ufun na isan i kuo’otanih, baise o turanah aawah ufuh kwenan ai en? Umataratar baifa’ifa’ih irouw kuo, baise hai kwafiren bar wanawanan o kubabain ai en?
23 Kitn ngkat nang alkitn ti wam rka nol la kitn ti yiprokgen a arpmen yangkipm titnongket a Maur Wailen, pake kitn alkitn ti wa kapor yangkipm titnongket akilen, kolpa atom kitn uk numpaipm kil pa.
23 God ana ofafar isan i kuo’ora’ara’at, baise ofafar i’astu’ub God biya’ohow kubitiniban kui’itin ai en?
24 Nira ela wrkapm a Maur Wailen pa la kolkil la, “Tu a ake Suta pa la paipmel nang a Maur Wailen pa pati, atnen a kipm Suta ti antokg paipm tike.”
24 Buk Atamaninamaim iti na’atube hikirum, “Eteni Sabuw God wabin tibigigim anayabin kwa Jew sabuw asinafumaim.”
25 Kolpa ti aklale, kol kitn ikngklei kutnun yangkipm titnongket a Maur Wailen pa pati, pa a pikekg tu wangketeitn num pa wor, pake mpa kupm la kolkil: kol kitn kipor yangkipm titnongket akilen pa pipa, pa a pikekg tu wangketeitn num pa palng kol ake wa pikekg tu wangketeitn num ak amprinseitn eng Maur Wailen pa kalpis.
25 O ofafar inabobosiyasiyar na’at, a’ar hi’a’afuw i boro nan ana’an gagamin namatar, baise ofafar ina’a’astu’ub, o a’ar kanabin hi’a’afuw ana’itin i afuwina’e.
26 Kolpa ti, kol melnum a ake Suta a ake tu wangketel num ak amrpinsel eng Maur Wailen pa, kil itn a rpmi kai irir kolen yangkipm titnongket a Maur Wailen la pa, pa mpa kil palng kolen kil melnum a tu wangketel num kol kla a Maur Wailen elngitna ak amprinsel eng alkilen pa.
26 Sabuw iyab hai ar kanabih men hi’afuw, baise ofafar eo biyunih na’atube tebobosiyasiyar, nati sabuw i sabuw iyab hai ar kanabih hi’a’afuw hinasairih.
27 Kitn Suta pa yiprokgen a arpmen wrkapm a yangkipm titnongket a Maur Wailen nira elawe pa, wa a tu wangketeitn num ak amprinseitn eng Maur Wailen pa, pake kol kitn kipor yangkipm titnongket pa pipa, pa kitn antokg paipm. Kol mentepm ri kitn ti nimpokgen melnum yimponen a pikekg ake tu wangketel num pa, mpa mentepm ik melnum yimponen pa ik nowe kitn ti la kol a kitn ti kutnun yangkipm titnongket kol kil pa katnun pake, ari kalpis.
27 Orot yait biyanane ana ar kanabin men hi’afuw, baise ofafar i ebobosiyasiyar, o boro nasiksairi, anayabin o i ofafar iso’ob naatu a’ar kanabin hi’afuw, baise ofafar men kubobosiyasiyar.
28 Kol melnum Suta ur kil itn a rpmi kol melnum Suta ik num enen ti kolti pa, pa kil ake melnum Suta aklale pa kalpis. Wa yat kol pikekg tu wangketel num pa, pa kweiur a ak or num enen ti kolti, pa ake wa ya aklale a wangket num eng ak amprinsel eng Maur Wailen pa, kalpis.
28 O yait Jew orot kumamatar i men biya ufunane hi’a’afuw imaim o ina Jew orot kumamataramih.
29 Kol melnum ur kil Suta kawor nol nikgwalpm wunen akilen ai pa, pa kil melnum Suta aklale pake. Wa ya aklale a wangket num pa, pa ake lala katila wrkapm titnongket a Maur Wailen a pikekg tu nira ela pa atom wangket num pa, kalpis. Ya aklale a angket num pa lala wangket nol nikgwalpm a melnum, pa Maur Wor a Maur Wailen ti wangket pake. Melnum Suta aklale kolpa pa ake tu melnum ti kaporng yangkipm awi wor lawel pa, kalpis, ikga Maur Wailen ai kiporng yangkipm uwi wor lawel ai.
29 En baise, Jew orot anababatun i dogor wanawanan. Naatu afu’afuw anababatun i dogor wanawananamaim Anun Kakafiyin esisinaf, men biya. Naatu bora’ara’aten etei i Godane nan inab men orot biyahine.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.