Mateus 14
SOE A TOꞌTOꞌ (TPZ) vs AAI
1 Manih po poen pamëh ne Ieesuꞌ to teꞌ avoeꞌ e non manih Nasarët, e Hëërot he sunön non manih pa muhin va Galiliꞌ. Eꞌ to pënton a ma vahutët va pe Ieesuꞌ,
1 Nati ana veya’amaim Herod tafaram Galilee ana kaifayan orot Jesu bowabow ana tur nowar.
2 pareꞌ soe ke ra nap kiu peꞌ pan, “E Jon kës kovëh to pupui non sih a napan pa ruen to sun taneꞌ hah maꞌ po vapeepe? Ivëh, neꞌ to teꞌ suk me non o kikis va pa nok a ma tah vatoksean.”
2 Naatu ana orot ukwarih hai tur eowen eo, “Ni’i orot i John Baptist, morobone yawas maiye, imih fair bai nati ina’inan isisinaf.”
3 Moaan voh ne Hëërot to öt e Jon, pareꞌ nohnoh poan po uris eh. Ko vahoꞌ poan pa iuun nohnoh, suk e Hëëroteas e köövo pe kea soneꞌ peꞌ, Filip.
3 Herod i John Baptist bai fatum in dibur yari’iy aawan Herodias baiyasisirin isan.
4 E Jon to soe ke Hëërot pan, “Manih pa taateꞌ pa kën sipuura, eꞌ to hat rakah e non pa ö nën to he e köövo pe kea pën Filip, parën me.”
4 John tur fokarin maiyow Herod Herodias i tain Philip aawan bai bi’aawan isan gam iu, “O i ofafar iastu’ub tai aawan ibai i’awan.” Tur fokarin iti eo isan Herod yan bai dibur yari’iy.
5 E Hëërot to pënton a soe pe Jon, pareꞌ kehkeh ip vamët e non peꞌ, ivëhkëk eꞌ to nanaöp non a napan, suk ee to vaman e ne e Jon a teꞌ vanënën soe.
5 Herod kok i John ta’asabun, baise Jew sabuw isah bir, anayabin John hi’i’itin i dinab orot ta na’atube.
6 Manih po poen ne sinan e Hëërot to vahuh voh poan, ne Hëërot to nok a taëën va po poen pamëh, pareꞌ vaoe na o upöm teꞌ susunön kee nö maꞌ pa vaeö me poë. Ke semon Hëëroteas pinoꞌ vamanin rakah en pe Hëërot.
6 Naatu Herod ana tufuw isan hibiyasisir ana veya’amaim, Herodias natun babitai run sabuw rou’ay gagamin nahimaim benaben, Herod itin iyasisir gagamin maiyow.
7 E Hëërot to vaeö suntan rakah, pareꞌ soe ke semon Hëëroteas a soe kikis neꞌ to hikta onöt non a kök hah. Eꞌ to soe pan, “E semon Hëëroteas se keh iu non tataeah, eöꞌ se heꞌ eoꞌ peꞌ.”
7 Naatu taiyuwin isan eo baifaro babitai eomatan eo, “Abisa kukokok boro anit?”
8 Ke Hëëroteas soe ken pe semoneah pataeah neꞌ se nö, pareꞌ hin manih pe Hëërot. E semon Hëëroteas to nö pareꞌ soe ke Hëërot pan, “Heꞌ a neoꞌ o kahoꞌ pe Jon Tövapupui se pet non pa peret.”
8 Naatu babitai hinah ana turamaim na eo, “Ayu akokok boun John Baptist ukwarin tew yan iniwan inab inan initu.”
9 E Hëërot to pënton a soe vaꞌih, pareꞌ töhkak vahat rakah en, pareꞌ tamak. Ivëhkëk, a hikta tah neꞌ se nok hah, suk ataeah, eꞌ to soe vu ken pe semon e Hëëroteas pa soe kikis, o upöm teꞌ susunön neꞌ to vaoe na he pënton i ne pa soe pamëh. Ivëh, ke Hëërot taꞌ en pa nap vëvënsun peꞌ, kee vatet ee pa soe pe semon e Hëëroteas.
9 Aiwob orot iti tur nonowar i uwan yi, baise sabuw rou’ay gagamin matahimaim eomatan, imih ana baiyowayah orot iuwih babitai ana kokok hisinaf.
10 E Hëërot to vanö en pa nap vëvënsun manuh pa iuun nohnoh, kee moes kurus ee maꞌ po kahoꞌ pe Jon.
10 John dibur bar wanawananamaim ma’am hin sikan hi’afuw,
11 Ee to teꞌ ee maꞌ po kahoꞌ pe Jon to pet non pa peret, pare heꞌ ee pe koaꞌ sepeꞌ pamëh, keꞌ teꞌ, ko heꞌ en pe sinaneah.
11 ukwarin tew yan hiwan hibai hina babitai hitin, bai in hinah itin (so’ob John i morob).
12 Ka ma vamomhë pe Jon nö maꞌ, pare teꞌ ee pa sionin e Jon, ko pe ee peꞌ, pare nö, ko hutët ke pe Ieesuꞌ pa tah to tanok manih pe Jon.
12 John ana bai’ufununayah hina biyan hibai hin hiyai, imaibo hin Jesu ana tur hiowen.
13 E Ieesuꞌ to pënton o vahutët va pa tah to tanok manih pe Jon, pareꞌ tok vaꞌpeh me ra ma vamomhë peꞌ po paröꞌ, kee nö ee pa ö no a hikta teꞌ to teꞌ non. Ivëhkëk, a napan peo to pënton a soe va pa ö ne Ieesuꞌ to nö en, pare këh ee pa vöön vëh nee to teꞌ ne, ko vatet koe ee peꞌ manih hanan.
13 Jesu John ana tur nonowar ufunamaim, wa bai akisinamo efan nautanubinamaim in. Baise sabuw menamaim inan i ana tur hinowar, ababawat bar merar ta ta hirun hitit hi’ufunun hin.
14 E Ieesuꞌ to tatakin këh ko non o paröꞌ, pareꞌ ep a nap peo rakah to anoeh ne. Pareꞌ kamöꞌ en pee, ko vavatoꞌ en po teꞌ varih to haraꞌ ne a ma vu mët.
14 Jesu wa biyut ana veya nuwanuw sabuw rou’ay gagamin maiyow i’itih iyababan, naatu hai sabuw sawusawuwih hibow hinan etei iyayawasih.
15 Pa matanpoen no a ma vamomhë pe Ieesuꞌ to nö ee maꞌ manih peꞌ. Pare soe ke poë pan, “Ahikta napan to teꞌ ne manih pa muhin vaꞌih, keꞌ vih non pea se vanö hah a napan varih, kee nö, pare voen koman ta ma taëën pee manih pa ma vöön to teꞌ vatët ne.”
15 Veya re birabirab auman Jesu ana bai’ufununayah hin hiu, “Veya i re sawar. Igewasin sabuw iniyafarih hinan bar merar yubinamaim bay hinatobon hinaa hinayawas.” (Anayabin iti efan i arar yan sabuw en).”
16 Ke Ieesuꞌ piun rapoë, pareꞌ soe pan, “Ee se nö suk ataeah, eöm koman se makën raoe.”
16 Jesu iyafutih eo, “Men karam asir ana’uwih hinan. Gewasin, kwa a efanamaim bay kwana’itin kwanitih hina hinayawas.”
17 Ka ma vamomhë pe Ieesuꞌ soe ke poë pan, “Ea to teꞌ ro me no o tönim muꞌ me ra poa iian.”
17 Baise hiya’afut hio, “Aki ai efanamaim rafiy fafar etei umat roun naatu siy rou’ab na’atumo ti’inu’in, men karam boro iti sabuw rou’ay gagamin anituwih.”
18 Ke Ieesuꞌ soe pan, “Teꞌ maꞌ öm o tönim muꞌ me ra poa iian poë varih.”
18 Jesu eo, “Kwabow kwana kwaitu.”
19 Ke Ieesuꞌ taꞌ en pa napan, kee ihoꞌ ee pa karas, keꞌ kon o tönim muꞌ me ra poa iian, pareꞌ ta peah na kin, ko soe vavihvih ke na e Sosoenën pa taëën pamëh, pareꞌ kökök a ma muꞌ, ko ki ken pa ma vamomhë peꞌ, kee makën poꞌ ee pa napan.
19 Naatu sabuw iuwih fotan yan himare, imaibo Jesu rafiy fafar umat roun, siy rou’ab auman bow au mar nuw ra’at, God ana merar yi sawar, basit rafiy imseseb ana bai’ufununayah itih, naatu ana bai’ufununayah hibow sabuw hifaramih hi’aa.
20 A napan to ëën, pare mahun vahik rakah ee, ka ma vamomhë pe Ieesuꞌ ununun o havun me ro pöök kove pa ma ö taëën varih no a napan to ëën këh.
20 Sabuw etei hi’aa yah iw, naatu ana bai’ufununayah bay rebareb hi’aa hi’inu’in hibow hibiwan sakasak etei 12 hiwan foten.
21 A napan to peo onöt ne a 5,000 teꞌ to ëën a taëën pamëh, ee to hikta ëh vaꞌpeh voh o köövo me ro koaꞌ.
21 Orot iti bay hi’aa hibiyab etei 5,000 kek babin men auman hiyabamih.
22 E Ieesuꞌ to taꞌ en pa ma vamomhë peꞌ, kee vëvëhöꞌ peah ee manih po paröꞌ, pare vovoh pahan ee manuh pa pap tonon vöh. Ee to këh ee peꞌ to vavanö hah non a napan pa ma vöön pee.
22 Jesu matan kabiy ana bai’ufununayah iuwih wa hibai wan hirabon hin harew kukuf rewan rounane na’at. Naatu Jesu ma sabuw iyafarih hai au bar hin.
23 Eꞌ to vanö vahik en pa napan, pareꞌ ëp en pa siꞌ ö tope pa hin. Eꞌ to teꞌ non nën ka muhin matanpoen en.
23 Sabuw iyafarih hinan ufut akisinamo yen in oyawamaim yoyoban isan. Naatu nati’imaim, akisinamo ma’am mar bu’u’um.
24 Manih po poen pamëh no paröꞌ to vahuk këh en pa sinten a tonon. Ka supa töstös kov e non po paröꞌ, suk a tuvuh to ipip koe ke non maꞌ nën.
24 Iti ana veya’amaim ana bai’ufununayah i hire hin hikukuyowen ana veya yabat misir wa rab naatu kotar nahine na kufutih.
25 Topnin a 3 kirök me a 6 kirök pa pöstakah ne Ieesuꞌ to nö maꞌ manih pa ma vamomhë peꞌ to tok ne po paröꞌ. Eꞌ to tet maꞌ a tonon.
25 Mar sibisib auman Jesu riy tafanamaim bat ana bai’ufununayah isah remor na.
26 A ma vamomhë peꞌ to ep i na poë to tetet nö non maꞌ a tonon, pare rikrik rakah e ne po naöp. Pare pah tötö suntan e ne, suk ee to koman ne pan e Ieesuꞌ a oraꞌ.
26 Riy tafan bat remor nan ana bai’ufununayah hi’i’itin ana maramaim, hai bir ra’at hio, “Iti i wagabur mowan.” Hikirir hirerey.
27 Ivëhkëk, e Ieesuꞌ to to vëvëhöꞌ ken pee, pareꞌ soe pan, “Teꞌ vaes nem, paröm koe a naöp, eöꞌ akuk kuru.”
27 Baise Jesu mar ta’imon eaf eo, “Men kwanabir, ayu anan.”
28 Ke Pitaꞌ soe ke Ieesuꞌ pan, “Sunön eꞌ se keh teꞌ non pan eën e Ieesuꞌ, kën soe ka maꞌ neoꞌ, köꞌ tet nös a tonon ko nö nös pën.”
28 Naatu Peter iya’afut eo, “Anababatun o na’at, basit ku’uwu riy tafan abat ana biya atit.”
29 Ke Ieesuꞌ soe ke maꞌ e Pitaꞌ pan, “Maꞌ ah,” Ke Pitaꞌ këh en po paröꞌ, pareꞌ tet en pa tonon ko nö en manuh pe Ieesuꞌ.
29 Jesu eo, “Kuna.” Peter wa afe’en isure riy tafan bat in Jesu biyan tit.
30 Ivëhkëk, e Pitaꞌ to ep a tuvuh me a supa pareꞌ naöp en, ko taneo en pa rokoꞌ, pareꞌ kokoeꞌ ke na e Ieesuꞌ, ko soe pan, “Hehe a neoꞌ ah, Topoan!”
30 Baise kotar gagamin bababin naniyan bai, ana bir ra’at, basit busuruf unun re, re’ere auman Regah isan ererey eaf eo, “Regah kwiyawasu.”
31 Varuꞌ rakah vakomanih ne Ieesuꞌ to öt a koreneah, pareꞌ soe pan, “Suk ataeah, kën koman vaponkiꞌ nom? O vaman pën to parin a soneꞌ.”
31 Jesu mar ta’imon eof nunuw uman bai iu eo, “A baitumatum men nikikimin, aisim kukakasiy.” Jesu eofere Peter uman ebaib|alt="Jesus reaching out to Peter" src="cn01722B.tif" size="col" loc="Mat 14.31" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="14.31"
32 Vasuksuk ne Ieesuꞌ pen Pitaꞌ to peah ee manih po paröꞌ, ka tuvuh hik en.
32 Naatu hairi wa tafan hiyey ana veya kotar bababin nutanub.
33 Ka ma vamomhë varih to tok vu ne po paröꞌ vasunön e Ieesuꞌ, pare soe pan, “Oman, eën vamaman rakah e Koaꞌ pe Sosoenën.”
33 Imaibo bai’ufununayah wa tafan hima’am Jesu hibora’ah hio, “O i anababatun God Natun!”
34 E Ieesuꞌ me ra ma vamomhë peꞌ to pahan ee pa tonon va Galiliꞌ, pare takin ee pa ö muhin va Gënesaret.
34 Hirabon hina rewan rounane hitit naatu hin Genesaret, imaim hai wa hitain yen.
35 Ka napan va pa muhin pamëh ep inan e Ieesuꞌ, pare vanö ee pa soe vanat pa ma siꞌ vöön to teꞌ vatët ne nën. Kee teꞌteꞌ ee maꞌ po teꞌ varih to haraꞌ ne a ma vu mët manih pe Ieesuꞌ.
35 Naatu nati’imaim sabuw Jesu hi’i’inan ana veya, tur hiyafar nati tafaram wanawanan bar merar gidigidihimaim, sabuw sawusawuwih etei hibow hina Jesu biyan hitit.
36 Pare hin vakis rakah ee pe Ieesuꞌ pan a napan varih to haraꞌ ne a ma mët se hariun ro o ohop peꞌ. Ka napan kurus varih to haraꞌ ne a ma vu mët to hariun ro ohop peꞌ, pare toꞌ vahik rakah ee.
36 Naatu ana faifuw taininawat butubunin isan hifefeyan, naatu sabuw iyab ana faifuwawat hibubutubun i etei hiyawas.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.