João 7
SOE A TOꞌTOꞌ (TPZ) vs AAI
1 E Ieesuꞌ to vaasis vahik en pa napan pa soe va po toꞌtoꞌ tamoaan, pareꞌ vavatvi vah kov e non pa muhin va Galiliꞌ. Eꞌ to hikta koman non a nö manuh pa muhin va Jiutiaꞌ. Suk ataeah, a ma pah teꞌ susunön po Jiuꞌ to kehkeh ip vamët ne poë.
1 Nati ufunamaim Jesu Galilee wanawanan run titit remor in, men kok au Judea tan anayabin Jew hai ukwarih hima hikakaif hitarab tamorob isan.
2 A ma poen vivihan po Jiuꞌ to vatët ee.
2 Baise Jew sabuw Yagama Sis ana hiyuw aa ana veya i nabiyubin,
3 Ivëh, ka ma kea pe Ieesuꞌ soe ke poë pan, “Vahvanih kën hikta këh a muhin vaꞌih parën nö manuh pa muhin va Jiutiaꞌ ko nok ta ma tah vatoksean nën, ka ma vamomhë pën me ra napan ep?
3 Imih Jesu taitin hi’o, “O boro efan iti inihamiy naatu inan Judea inatit, saise a bai’ufununayah bowabow gewasih abistan kusisinaf hina’itin.
4 Ta pah teꞌ se keh iu non, pan a napan se nat vavih poë, eꞌ se nat non nonok vakoaan non a ma kiu peꞌ. Eën se keh iu nok rakah nom a ma kiu poë varih, eën se sun vateeraꞌ rakah manih pa matëëra napan kurus.”
4 Anayabin orot yait sabuw etei su’ubin isan boro men wa’iwa’iramaim nabowamih. Baise bebeyanamaim nabow hina’itin. Imih a bowabow bebeyanamaim inabow tafaram tutufin etei ini’obaiyih hina’itin.”
5 A kën kea koman peꞌ to hikta vaman ne poë, ivëh, nee to soe suk vamanih.
5 I taiyuwin taitin men hitumitum, imih iti tur hi’o.
6 Ke Ieesuꞌ piun a ma soe pee pareꞌ soe ke ra poë pan, “O poen nöꞌ se nö manuh Jerusalëm to hikta öök avoeꞌ non maꞌ. Ivëhkëk, a ma poen kurus peöm pa nö nën to tavus vahik voh ee.
6 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu au veya i men na tit, baise kwa a veya i mar etei bobotawiyen inu’in.
7 A napan va po oeh vëh to hikta onöt ne a rës a neöm. Ivëhkëk, ee to rës e ne peöꞌ, suk eöꞌ to sosoe tavus noꞌ a ma taateꞌ hat nee to nonok ne sih.
7 Sabuw kwa boro men hinifutuwi, baise ayu boro hinifutuwu, anayabin ayu mar etei sabuw hai kakafih ao’orerereb.
8 Ivëh, köm se nö ko tönun vaꞌpeh me a ma upöm peöm manuh Jerusalëm pa ma poen vivihan po Jiuꞌ. Ivëhkëk, o poen nöꞌ se nö Jerusalëm pa vakum me a napan pa ma poen vivihan poë varih to hikta öök avoeꞌ non maꞌ.”
8 Hiyuw isan kwa akis kwanan ayu men bairit tanan, anayabin ayu au veya anababatun i men na tit.”
9 E Ieesuꞌ to soe vakomanih, pareꞌ teꞌ e non manih pa muhin va Galiliꞌ.
9 Iti na’atube eo, i Galilee wanawananamaim ma.
10 O poen no a ma kën kea peꞌ to nö vahik ee manuh Jerusalëm pa ma poen vivihan poë varih, ke Ieesuꞌ me to nö en. Ivëhkëk, eꞌ to nö aven en pareꞌ hikta iu non a ö no a napan se inan poë.
10 Taitin hiyuw isan hiyen hinan, i auman ufuh yen in, men bebeyanamaim in baise i wa’iwa’iramaim in.
11 Manih pa ma poen vivihan poë varih no a nap susunön po Jiuꞌ to vavaiu vah kov e ne peꞌ, ko vaiihi vah kov e ne pan, “A teꞌ vëh e Ieesuꞌ teꞌ non nih?”
11 Nati hiyuw wanawanan Jew hai ukwarih Jesu isan hinuwet sabuw hibabatiyih, “Iti orot menamaim ema’am?”
12 Manih pa topniira nap peo poë varih, ee to vavisvis ke ne pa ma upöm pee, suk e Ieesuꞌ. A ma upöm pee to sosoe ne pan, “Eꞌ a teꞌ no a taateꞌ peꞌ to parin a vih.”
12 Sabuw wanawanahimaim baitarsibesib busuruf ra’at. Sabuw afa hi’o, “I orot gewasin,” afa hi’o, “Aiyabin i sabuw ebifufuwih?”
13 Ivëhkëk, a hikta paeh va pa napan poë varih to sun pa matëëra napan, pareꞌ soe tavus o kokoman peꞌ manih pa napan. Suk ataeah, ee to nanaöp e ne po teꞌ susunön po Jiuꞌ.
13 Baise men yait ta boro fanan aumetawat isan hitao, anayabin Jew ukwarih isah hibir.
14 Po topnin rakah in a ma poen vivihan po Jiuꞌ, ne Ieesuꞌ to ho en koman Iuun Hinhin Apuh, pareꞌ taneo en pa vavaasis a napan.
14 Hiyuw hi’aa na biyanfoun, Jesu na Tafaror Bar run naatu bai’obaiyen busuruf.
15 Ko teꞌ susunön po Jiuꞌ pënton o vavaasis peꞌ, pare vatötöhkak rakah ee, pare soe ee pan, “A teꞌ vëh kon taneꞌ maꞌ o nat vëh nih, eꞌ hikta nö voh pa ta siku?”
15 Jew hai ukwarih hifofofor men kafai ta naatu hi’o, “Iti orot menamaim kirum iti so’ob bai?”
16 Ke Ieesuꞌ piun raoe, pareꞌ soe pan, “O vavaasis vaꞌih nöꞌ to vavaasis a noꞌ neöm, eꞌ to hikta teꞌ non pan o vavaasis koman peöꞌ. Ahik, o vavaasis vaꞌih nöꞌ to vavaasis noꞌ, eꞌ o vavaasis pe Sosoenën a teꞌ vëh to vanö voh a maꞌ neoꞌ.
16 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Bai’obaiyen ayu abi’obaiyi i men ayu nowau, baise God ayu biyafaru i nowan.
17 Ta pah teꞌ se keh vavatet rakah non a soe pe Sosoenën, eꞌ se maaka rakah va non manih pan, o vavaasis nöꞌ to vavaasis noꞌ, eꞌ o vavaasis pamëh to taneꞌ rakah maꞌ manuh pe Sosoenën, pareꞌ hikta taneꞌ maꞌ manih peöꞌ.
17 O Yait ta God anakok kusisinaf boro inaso’ob ayu au bai’obaiyen i Godane enan, ai ayu taiyuwu au fairamaim ao’o.
18 Ka teꞌ vëh to vavaasis non a napan po kokoman koman peꞌ, a, a teꞌ pamëh to iu kë koman hah non a ëhnaneah. Ivëhkëk, a teꞌ vëh to vavaasis non a napan, pareꞌ kë non a ëhnan a teꞌ vëh to vanö voh maꞌ poan, a, a teꞌ pamëh eꞌ a teꞌ no a taateꞌ peꞌ to totoopin, me eꞌ a hikta pikpiuk.
18 Yait taiyuwin ana fairamaim eo’o, i taiyuwin ana gewasin bain isan enunuwih, baise orot yait God ayu iyafaru anan ana gewasin enunuwih nati orot i turobe, i wanawananamaim men baifuwen ema’am.
19 Moaan voh ne Mosës to heꞌ voh en peöm po Vavaasis peꞌ, ivëhkëk, eöm to hikta iu nem a vatet o Vavaasis pamëh. Vahvapoꞌnih köm kehkeh ip vamët e nem peöꞌ?
19 Moses ofafar kwa it ai en? Aisim ofafafar men kwabi’ufunun naatu ayu rabu morobomih kwabiwa’an?”
20 Ka napan to teꞌ vatët ne peꞌ piun poë, pare soe pan, “A oraꞌ hat to teꞌ non pën, emöm to hikta kehkeh ip vamët a nom oah.”
20 Sabuw hiya’afut hi’o, “O wanawan i demon tema’am. Yait o asabunimih ebiwa’an?”
21 Ke Ieesuꞌ vavaato avoeꞌ me e non po teꞌ susunön po Jiuꞌ, pareꞌ soe ke ra poë pan, “Eöm kurus varih to ep voh em pa tah vatoksean nöꞌ to nok voh manih pa koveꞌ ruen va Bëtsaëtaꞌ, paröm töhkak ko haraꞌ vahat rakah em, suk eöꞌ to vatoꞌ a teꞌ manih pa koman o Poen Apaapo pea.
21 Jesu iya’afutih eo, “Ayu ina’inan ta’imon asinaf kwa’itin naatu kwaifofor men kafaita.
22 E Mosës to heꞌ voh en peöm po vavaasis va pa pe a ö kokoaan pa ma pus koaꞌ oeteꞌ peöm. Eꞌ to hikta teꞌ non pan e Mosës ivëh to heꞌ voh o vavaasis pamëh. Ahik, o vavaasis pamëh to taneꞌ voh en maꞌ manuh pa kën sipun. Ivëhkëk, komön o Poen Apaapo nöm to peepe e nem pa ma ö kokoaan pa ma pus koaꞌ oeteꞌ peöm, ivëh, köm kök em po Vavaasis pe Mosës.
22 Moses uwi natunat oro’orot Baiyariri hai veya’amaim hai ar, mo’oh kwa’afuw, nati i men Mosesine na, nati i kwa a’agir wabih gagamihine na. Imih kwa kek oro’orot hai ar mo’oh kwa’a’afuw.
23 Eöm to kehkeh vatet vavih rakah nem sih o Vavaasis pe Mosës. O Vavaasis pe Mosës to soe non pan, eöm se pe em pa ma ö kokoaan pa ma pus koaꞌ oeteꞌ peöm. Ivëh, ko poen va pa pe raoe se keh tavus maꞌ po Poen Apaapo, eöm se nok em. Eöm heheve suk poꞌ nem ataeah pa ö nöꞌ se vatoꞌ hah ta pah teꞌ po Poen Apaapo pea?
23 Kwa Baiyarir ana veya’amaim kek orot ana ar mo’on kwana’a’afuw nati Moses ana ofafar i men kwa’a’astu’ub, aisimamih ayu Baiyarir Ana Veya orot biyan tutufin abiyawas isan kwa ya esoso’ar?
24 Eöm se koe a kiiki a ma moeh tah po matan varoe, paröm kokoman vavih voh, ko kiiki poꞌ a ma moeh tah nöꞌ to nonok noꞌ manih pa taateꞌ totoopin.”
24 Men ufun ana’itininamaim sabuw kwanibabatiyih, baise a baibabatiyen i turobe’emaim kwanibatiyih.”
25 A napan to teꞌ ne manih Jerusalëm to pënton e Ieesuꞌ to vavaato va non manih, pare vaiihi e ne pan, “A teꞌ ko vëh no o teꞌ susunön pea to kehkeh ip vamët ne, ha?
25 Nati isan Jerusalem sabuw afa hibusuruf hibatebat hi’o, “Orotoban iti i boun rabin morobomih ana ef tenunuwet?
26 Ep këk öm, eꞌ to vavaato rakah e non pa matëëra napan. Ka hikta pah teꞌ sunön to onöt non a soe ta pah soe manih peꞌ. A nap susunön pea to nat pöꞌ e ne peꞌ e Kristo?
26 Kwa’itin iban iti bebeyanamaim eo’o, naatu i men tur ta isan te’eo’omih. Kwa kwanotanot sabuw ukwarihiban hiso’ob gewas iti orot i turobe Rourubinen?
27 Ivëhkëk, ea to nat e no pa vöön peꞌ, ko poen ne Kristo vamaman se keh nö maꞌ, ka hikta pah teꞌ to onöt non a nat in a vöön peꞌ.”
27 Baise iti orot menane nan i aki aso’ob; Rourubinen nanan anamaramaim boro men yait ta naso’ob i menane na.”
28 E Ieesuꞌ to vavaasis non a napan koman a Iuun Hinhin Apuh, pareꞌ soe ke raoe pan, “Oman, eöm to nat e nem peöꞌ, paröm koman nem pan eöm to nat e nem pa vöön nöꞌ to taneꞌ maꞌ, ivëhkëk, eöm to hikta nat nem. Eöꞌ to hikta nö voh maꞌ manih po kikis koman peöꞌ. Ahik, e Tamön vöh to vanö voh a maꞌ neoꞌ no a taateꞌ peꞌ a man rakah, neöm to hikta nat nem peꞌ.
28 Imaibo Jesu Tafaror bar wanawanan ma bi’obaibiyih fanan aumetawat na’in eo, “Turobe ayu kwa kwaso’ob, naatu menane anan kwa kwaso’ob? Ayu iti anan i men taiyuwu au kok ana, baise turobe ana God ayu iyunu ana. Nati orot kwa men kwaso’ob
29 Eöꞌ to nat e noꞌ peꞌ, suk eöꞌ to taneꞌ maꞌ manuh peꞌ, ke eꞌ koman ivëh to vanö voh a maꞌ neoꞌ.”
29 ayu asu’ub, anayabin ayu ine ana naatu i iyunu ana.”
30 E Ieesuꞌ to soe vakomanih ka ma upöm teꞌ to teꞌ vatët ne peꞌ, kehkeh öt e ne peꞌ, marën a vahoꞌ poë pa nohnoh. Ivëhkëk, a hikta paeh va pee to onöt non a vaket eah. Suk ataeah, o poen neꞌ se taum a punis me eꞌ se haraꞌ o kamis to meꞌ e non pa tavus maꞌ.
30 Nati’imaim sabuw bain fatuminamih hiwa’an, baise men yait ta biyan butubun, anayabin ana veya i men natit.
31 Ko teꞌ varih to vaman voh e Ieesuꞌ to vavaasoe e ne, pare soe pan, “O poen ne Kristo se nö maꞌ eꞌ se kës nok en ta ma tah vatoksean to apuh oah e ne pa ma teꞌ tah vatoksean no a teꞌ vëh to nonok non?”
31 Baise rou’ay gagamin wanawanan sabuw moumurin maiyow hitumitum naatu hi’o, “Rourubinen nanan ina’inan fairih moumurihika nasinaf iti orot boro nanatabir.”
32 A ma meh Parësiꞌ to tënan a soe no a napan to vavisvis suk ne a ma tah ne Ieesuꞌ to nonok non. Ivëh, ko teꞌ susunön ësës heꞌ, me ro Parësiꞌ vanö ee maꞌ pa ma to pirisman koman pee to ut ne sih pa Iuun Hinhin Apuh, kee nö ee maꞌ to öt e Ieesuꞌ.
32 Rou’ay wanawanan Jesu sawar sisinaf isan hibitarsibesib Pharisee hinowar. Basit firis gagagamih naatu Pharisee Tafaror Bar ma’utayah hiyafarih hin Jesu bain fatuminamih.
33 Ke Ieesuꞌ soe ke ra napan pan, “Eöꞌ hikta se teꞌ varë me a noꞌ neöm manih po oeh vëh. Suk ataeah, eöꞌ se nö hah eoꞌ manuh pe Tamön. E Tamön vëh to vanö voh a maꞌ neoꞌ.
33 Imih Jesu eo, “Ayu boro men manin bairit tanama, naatu anamatabir maiye anan yait iyunu anan biyan anatit.
34 Ke eöm se iu ep e nem peöꞌ, ivëhkëk, eöm to hikta onöt nem a taum a neoꞌ. Paröm hikta onöt me nem a vos pa vöön nöꞌ se teꞌ noꞌ.”
34 Kwa boro ayu kwananuwuhu, baise boro men kwanatita’uru, naatu ayu menamaim anama’am, kwa boro men kwanan.”
35 Ka nap susunön po Jiuꞌ vaiihi koman e ne pan, “A teꞌ vëh se nö nih, ka hikta onöt no a taum eah? Eꞌ se kës nö manuh pa ma vöön apaꞌpuh varuh Grik no o upöm pea to teꞌ ne, pareꞌ vavaasis a napan varih to hikta teꞌ ne pan ee ro Jiuꞌ, ha?
35 Jew sabuw taiyuwih hima hi’o, “Iti orot boro menamaim nan nama naatu it men karam tanatita’ur? Ai i boro nan Greek wanawanah ata sabuw hitagey nanabin tema’am imaim nama ni’obaibiyih?
36 Ataeah neꞌ to koman non, pareꞌ soe suk vamanih pan, ‘Eöm se iu ep e nem peöꞌ, ivëhkëk, eöm hikta onöt nem a taum a neoꞌ paröm hikta onöt me nem a nö pa vöön nöꞌ se teꞌ noꞌ.’”
36 Kwa boro ayu isou kwananuwet baise boro men kwanatita’uru naatu ayu menamaim anama’am kwa boro men kwanan? Iti tur eo’o anayabin i abisa?”
37 O poen apuh vëh to vahik non a ma poen vivihan po Jiuꞌ to tavus en, ke Ieesuꞌ sun ko vavaoe suntan rakah en, pareꞌ soe pan, “Koe o teꞌ varih to haraꞌ ne o manoe kee nö maꞌ manih peöꞌ, köꞌ heꞌ raoe a ruen kee kaak.
37 Hiyuw gagamin hi’aa sasawar ana yomanin, Jesu misir naatu fanan aumetawat na’in eo, “Yait ta sikan namamamah, kwanihamiy nan ayu biyau harew natom!
38 O Puk Vapenpen pe Sosoenën to soe ka rora pan,
38 Yait ayu inabitutumu na’at kuna biyau harew kutom. Buk Atamaninamaim eo na’atube ‘Harew yawasin boro o wanawananamaim nanunuw.’”
39 E Ieesuꞌ to sosoe suk voh non a Tuvuh Vasioꞌ, pareꞌ soe pan, a Tuvuh Vasioꞌ to hikta nö avoeꞌ voh non maꞌ, suk ataeah, e Ieesuꞌ to hikta mët avoeꞌ non to kon o ëhnan apuh. Ivëhkëk, amot no teꞌ varih to vaman ne e Ieesuꞌ, ee se kon ee pa Tuvuh Vasioꞌ.
39 Iti tur i sabuw iyab Jesu hinibitumitum Anun Kakafiyin hinabaib i isah eo. Iti boun ana veya Anun Kakafiyin i men yait itin bai, anayabin Jesu i men Tamah ana aiwob itinimih.
40 A napan to tënan a ma soe pe Ieesuꞌ, ka ma papaeh pee soe ee pan, “A teꞌ vaꞌih eꞌ a teꞌ vanënën soe vamaman rakah.”
40 Rou’ay wanawanan hima tur hinonowar sabuw afa hi’o, “Anababatun iti orot i God ana dinab orot.”
41 Ka ma meh pee soe ee pan, “A teꞌ vaꞌih eꞌ e Kristo, a teꞌ ne Sosoenën to vanö voh maꞌ.”
41 Afa hi’o, “Iti orot i Rourubinen.” Naatu sabuw afa ibanak hi’o, “Rourubinen ana orot i boro men Galilee’ine nan?
42 suk ataeah, o Puk Vapenpen pe Sosoenën to soe non pan,
42 Buk Atamaninamaim eo Rourubinen i boro aiwob orot David ana rara’ane naatu boro Bethlehem David ana bar meraramaim.”
43 Ivëh, ka napan hikta vapöh kokoman suk ta pah soe. A ma papaeh pee to koman ne pan e Ieesuꞌ eꞌ e Kristo, ko upöm sosoe ne pan, “Ahik.”
43 Imih nati kou’ay wanawanan kouseb matar anayabin Jesu isan.
44 Ko upöm pee kehkeh öt e ne pe Ieesuꞌ, ivëhkëk, a hikta paeh pee to vaket manih peꞌ.
44 Sabuw afa hikok hitab hitafatum, baise men yait ta biyan butubun.
45 Ko pirisman varih to nö pa öt e Ieesuꞌ, ee to hah akuk ee manih po teꞌ susunön ësës heꞌ, me ro Parësiꞌ. Kee hi ee pee pan, “Eöm hikta me suk maꞌ e Ieesuꞌ ataeah?”
45 Imaibo Tafaror bar ma’utenayah himatabir hin firis ukwarih naatu Pharisee biyah hitit naatu firis ukwarih himisir ma’utenayah hibatiyih, “Aisimamih men kwa bai kwana kwatit?”
46 Ko pirisman piun raoe, pare soe pan, “A soe no a teꞌ vëh e Ieesuꞌ to vavatvus non, no a hikta pah teꞌ na to pënton voh, to vavaasis va non nën.”
46 Ma’utenayah hiya’afutih hi’o, “Iti orot tur eo’o, i men orot afa te’eo na’atube eomih!”
47 Ko Parësiꞌ piun o pirisman, pare hi raoe pan, “Eꞌ kës to vapikpiuk me en maꞌ peöm?
47 Pharisee hibatiyih, “Kwa kwa’o anananiyan kwa auman ifuwi ebobonawiyi kakaf i?”
48 Eöm to ep voh e nem pemöm o Parësiꞌ no a hikta paeh pemöm to vaman voh eah.
48 “Kwata’itin ukwarih afa o Pharisee orot afa tur hinonowaraban Jesu hitumitum?
49 Ivëhkëk, a napan varih to vaman ne Ieesuꞌ ee to hikta nat ne o Vavaasis pe Mosës. Ivëh, ne Sosoenën se vakmis amot suk raoe.”
49 Aiyabin! Iti rou’ay Moses ana ofafar i men ta hiso’ob, imih i God ana orarafen baban tema’am!”
50 E Nikodimus a teꞌ vëh to nö voh pa ep e Ieesuꞌ pa popoen, ke Nikodimus koman a teꞌ to teꞌ non komön o kum teꞌ pamëh, to to vasukaꞌ ke ro upöm peꞌ, pareꞌ soe pan,
50 I taiyuwih hai orot ta wabin Nicodemus i wan in Jesu biyan tit,
51 “A taateꞌ pea soe vaonöt kës e non pea pa vahoꞌ akuk ta pah teꞌ po vahutët pa ö na to hikta pënton avoeꞌ no a soe peꞌ para nat poꞌ in ataeah neꞌ to nok to hat non?”
51 Imih i ana kou’ay ibatiyih, “It ata ofafar eo orot anasinaf kakaf i wan tananuwet imaibo tanab tanan ata ofafaramaim tanibabatiy.”
52 — ausente —
52 Hiya’afut hi’o, “Nicodemus o auman i Galilee orot? Baise Buk Atamaninamaim inanunuwet boro men inatita’ur, dinab orot i men Galilee’ine na.”
53 — ausente —
53 (Naatu rou’ay hima’am hitarboubun himisir hai bar hai bar hin.)
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.