Atos 16
SOE A TOꞌTOꞌ (TPZ) vs AAI
1 E Pöl to vos en manuh vöön Derbeꞌ, pareꞌ oah pet en Listraꞌ. A teꞌ va po vaman to teꞌ non nën a ëhnaneah e Timotiꞌ. E sinaneah e köövo va po vaman, eꞌ a mu Jiuꞌ, ivëhkëk, e tamaneah a voe va Grik.
1 Paul remor na Derbe tit imaibo ikofan maiye na Lystra tit, nati’imaim baitumatumayan wabin Timothy ma’am biyan tit, Timothy hinah i Jew babin, baitumatumayan ta, baise tamah i Greek orot.
2 A napan va po vaman varih vöön Listraꞌ, me manih Aëkoniam, to vahutët suk ne a taateꞌ pe Timotiꞌ ko soe pan, “Eꞌ a teꞌ no a taateꞌ peꞌ to vih.”
2 Lystra naatu Ikonium wanawanan baitumatumayah etei Timothy i hibifai.
3 Ivëh, ke Pöl iu e non pe Timotiꞌ se nö vaꞌpeh me poan, pan ee se pët vatvus ne a Soe Vih. Ivëhkëk, e Pöl to kokoman non pan, o Jiuꞌ to teꞌ ne pa muhin pamëh se koe ee pa pënton a Soe Vih pamëh, suk ee to nat e ne pan, e Timotiꞌ to hikta pe a ö kokoaan pa sionineah peꞌ e tamaneah eꞌ a voe va Grik. Ivëh, ke Pöl pe a ö kokoaan pa sionin e Timotiꞌ.
3 Paul kok i Timothy tab bairi hitan, imih ana’ar kanabin e’afuw, iti na’atube sinaf anayabin Jew etei nati’imaim hima’am hiso’ob Timothy tamah i Greek orot.
4 Ee to vovos ee pa ma vöön, ko heꞌ ee po kiun vëh no aposol me ra nap susunön varih Jerusalëm to kiun va maꞌ. Pare taꞌ raoe pan, “Eöm se vavatet rakah nem a ma soepip varih nöm to ëh manih po kiun vëh.”
4 Bar merar tata hirun hitit roube’aten tur abisa tur abarayah naatu regaregah ai’in Jerusalemamaim bai’ufnunin isan hio hibibasit, baitumatumayah hai tur hi’owen auman hin.
5 Ivëh, ka napan va po vaman to pënton, ko vaman pee pah kikis nö e non, ka peo pee pepeah nö e ne.
5 Ekaleisia sabuw fair hitih hai baitumatum ra’at naatu sabuw boubuh hirun hai kou’ay ra’at.
6 Ee to koe ee manih pa topnin a muhin va Frigiaꞌ me Galesiaꞌ, ka Tuvuh Vasioꞌ soepip en pee pa vatvus a Soe Vih manih pa muhin va Esiaꞌ.
6 Paul ana ofonah bairi Firigia naatu Galasia wanawanahimaim hiremor naatu Anun Kakafiyin Asia wanawanan hireremor men ibasit boro imaim hitabinan.
7 Ko poen nee to öök ee manuh topnin a muhin va Misiaꞌ, pare iu nö ne pa muhin va Bitiniaꞌ, ivëhkëk, a Tuvuh Vasioꞌ pe Ieesuꞌ to soepip en pee pa nö.
7 Hiremor hina Maisia ana yoyowamaim hitit, hisinaftobon hitan Bitiniya wanawanan hitarun isan baise Jesu Anunin men ibasit boro hitan.
8 Ivëh, kee nö koe ee pa muhin va Misiaꞌ, pare kunah koe ee manuh vöön Troas to teꞌ non sinten tahiꞌ.
8 Imih hina Maisia hihamiy hirabon hire hina Troas hitit.
9 Pa popoen ne Pöl to tatarep, ko ep in a teꞌ va Mësadoniaꞌ to sun non pa mataneah, pareꞌ hinhin vakis non poan pan, “Nö maꞌ manih pemöm a napan va Mësadoniaꞌ, parën vaꞌaus a möm.”
9 Nati gugumin Paul mim, Masedonia orot bat fefeyan eo, “Kwanarabon Masedonia imaim aki kwaibaisi!”
10 E Pöl to tatarep vahik en, ka pöstakah, eöꞌ e Luk to teꞌ vaꞌpeh me noꞌ e Pöl me Saëlas to vamatop em pa nö manuh muhin Mësadoniaꞌ. Emöm to nat e nem, e Sosoenën to iu a no möm se vatvus a Soe Vih pe Ieesuꞌ manih pa ma napan poë varih.
10 Paul iti mim i’itin ufunamaim aki abobuna au Masedonia arabon, anayabin aki ai not abogaigiwas God ea’afi nati’imaim God ana tur binan isan.
11 Manih Troas emöm to tok po paröꞌ, pamöm nö totoopin em manuh To Samotres. Ko meoh poen nemöm to oah em manuh vöön Neapolis.
11 Aki Troas imaim wa abai mutufor arabon an Samoteres atit naatu mar to aikofan maiye an Neapolis atit.
12 Emöm to oah em pa vöön Neapolis, ko vos em manuh Filipaë, eꞌ a vöön apuh to teꞌ non pa muhin va Mësadoniaꞌ, moaan voh a kaman va Room to matop non. Pamöm teꞌ e nem nën pa ma siꞌ poen.
12 Nati’imaim wa ai’hamiy ai’iwat arun an Philipi atit, Masedonia wanawanan ana bar merar gagamin ta, naatu iti bar merar i Rome gawan wowab. Aki nati’imaim veya bai’ab na’atube ama.
13 Po Poen Apaapo emöm to këh tavus em pa vöön, ko nö em manuh sinten ruen, to koman nem pan, eꞌ to teꞌ non a ö no Jiuꞌ to tönun ne pa hin, ko ihoꞌ em ko vavaato me nem o köövo.
13 Baiyarir Ana Veya atit bar merar ana fur aihamiy ana harew sisibinamaim atit, nati’imaim anotanot boro yoyoban ana efan atatita’ur. Nati’imaim amare baibin iyab hinan i ai obaibiyih.
14 A paeh va pee a ëhnaneah e Lidiaꞌ, to pënton non a soe pemöm, eꞌ va Taëataëraꞌ. E köövo pamëh to vavoen non sih a ma rara mamatan vavih vörep. Eꞌ to vasunön non e Sosoenën, pareꞌ teꞌ non sih pa hin. Eꞌ to iu pënton non o vavaasis pe Pöl, pareꞌ panih a taateꞌ peꞌ ko heꞌ o toꞌtoꞌ peꞌ manuh pe Ieesuꞌ.
14 Naatu babin ta iti tur ao nonowar i wabin Lydia ana tafaram Taiyatira, iti babin i sawar biyah namar iwa’an sabuw tetotobon naatu i God kwafirinayan babin ta, nati ana veya’amaim God dogoron botawiy. Paul tur abisa eo etei nowar.
15 Ke Lidiaꞌ vaman a Soe Vih pe Ieesuꞌ, kee pupui ee peꞌ vaꞌpeh me ra tapaiuun peꞌ. Pareꞌ iu non a möm se nö manuh pa iuun peꞌ. Eꞌ to soe ka möm pan, “Eöm se keh vaman nem pan, eöꞌ to vaman eoꞌ pe Ieesuꞌ, paröꞌ heꞌ o toꞌtoꞌ peöꞌ manih peꞌ, eöm se nö maꞌ manih pa iuun peöꞌ.” Eꞌ to taꞌ vakis rakah a möm pa nö manuh pa iuun peꞌ. Kemöm nö em.
15 Naatu nati babin taintuwan bairi nati baremaim hima’am etei bapataito hibai, imaibo ifefeyani eo, “Kwananotanot ayu Regah ana bitumitum na’at, basit kwana tan au baremaim bairit tama.” Iti na’at aki eokikini bairi an.
16 O pöh poen nemöm to nönö nem pa ö hinhin ka pah sepeꞌ kikiu akuk akeh a möm manuh hanan. E sepeꞌ pamëh a poan oraꞌ, ka oraꞌ hat pamëh to sosoe tavus non sih a ma tah se tavus amot maꞌ, ko teꞌ vonvoen ne poë. Eꞌ to kokon non sih a ma moniꞌ apuh rakah, ka moniꞌ pamëh no a napan varih to susun ke ne poë to öt ne.
16 Veya ta aki yoyoban ana efan isan anan akir babitai ta bairi aitar. Iti babitai i afiy kakafin hitarasum ma sawar abisa temamatar isah i eo, naatu sawar iti na’atube sisinaf ana sabuw kabay gagamin maiyow hibaib.
17 E sepeꞌ pamëh to vatet en pemöm pen e Pöl, pareꞌ kuku ko soe vamanih pan, “A kën voe varih, ee a nap kiu pe Sosoenën kikis, pare teꞌ me ne o kikis peꞌ. Ee to sosoe ka no neöm sih a hanan va pa ö ne Sosoenën se kon hah a neöm.”
17 Iti babitai Paul aki bairi i’ufnuni iwow eo, “Iti orot i God auyomtoro’ot ana’akir wairafih, kwa mi’itube na yawas bain isan teo’orereb.” Peter ana ofonah bairi yawas hibai hinan isan Babitai eo’orereb|alt="slave girl" src="cn01983B.tif" size="col" loc="Act 16.17" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="16.17-18"
18 E sepeꞌ to nonok tamoaan va e non nën, ke Pöl karauh rakah en pa pënton vatëh, ivëh, ke Pöl tarih, pareꞌ soe va in a oraꞌ hat pamëh vamanih pan, “Eöꞌ to taꞌ a oah manih pa ëhnan e Ieesuꞌ Kristo, eën se tavus këh maꞌ e sepeꞌ manem.” Ka varuꞌ rakah vakomanih no a oraꞌ hat pamëh to tavus këh en maꞌ peꞌ.
18 Babitei iti na’atube mar moumurih maiyow sinaf inan yomaninamaim, Paul yan so’ar naatu tatabir afiy nati babitai tar gabuw ma’am isan eo, “Jesu Keriso wabinamaim o abi’a’ari babitai kwaihamiy kutit!” Naatu mar ta’imon afiy babitai ihamiy tit.
19 Ko teꞌ susun pe sepeꞌ pamëh to nat ee pa ö kokon moniꞌ koe pee to hik këh en pee, ivëh kee öt ee pe Pöl pen Saëlas, pare me ee pee pon manuh pa matëëra nap susunön manih pa ö no a nap peo to vatötönun ne.
19 Babitei ana matuwan sabuw hai kabay imaim hima hibaib ana ef sasawar hi’i’itin ana maramaim, Paul Silas hairi hirout hibow hitainih hitit ahar ana efanamaim hiya baibatiyenayah baibatiyih isan.
20 Ee to me raoe manuh pa ma nap susunön va Room, pare soe pan, “O Jiuꞌ varih to vavaasis ne a ma tah, ko punöꞌ e ne pa kunkuin a hat koman a vöön pea.
20 Hibuwih hina Rome tur nowarayah nahimaim hitit hio, “Iti Orot rou’ab i Jew sabuw, hairi iti ata bar meraramaim ma kakaf hibai hitit.
21 Ee to vavaasis e ne pa ma taateꞌ to teꞌ kenet e non pa taateꞌ pea, a napan va Room, ne ea to hikta onöt no a vatet.”
21 It Rome sabuw ata ofafar men ebibasit i sinafumih teo, naatu aki men karam boro nati bai’obaiyen anibasit anab ani’a’it.”
22 A napan to vavaꞌaus ee pa soe a ma tah hat manih pee pon, ka ma teꞌ susunön pee kukurus këh ee pe Pöl pen Saëlas pa ma ohop pee, pare taꞌ a ö no teꞌ vëvënsun se rëp raoe po naon.
22 Sabuw moumurih na’in hina hirun kou’ay ra’at orot rou’ab bow rouw isan. Tur nowarayan orot iuwih Paul Silas hairi hai faifuw hiseb hibosaisiren naatu hiwabirih.
23 O teꞌ vëvënsun to pah ip vahat rakah ee pee, pare vaho poꞌ raoe pa iuun nohnoh. A teꞌ susun to soe vakis rakah ken pa teꞌ utut pan, eꞌ se ut vavih non po hopaꞌ tomaꞌ ee tavus ko rusin.
23 Hiwawabirih ufunamaim hibow hin dibur hiyariyih, naatu dibur kaifenayan orot matan tobaiwa’an ma kaifih isan hiu.
24 A teꞌ utut teꞌ nohnoh to pënton a soe kikis vëh, pareꞌ vaho en pee manuh pa piprom va koman, ko vahop a ma moeere pa töhkoꞌ in o naon pareꞌ nohtöön po uris eh.
24 Iti obaiyunen tur nonowar ufunamaim, dibur kaifenayan bow hirun dibur wanawanantoro’ot imaim ah ai gagamih rou’ab areh ya kiktanen hima.
25 Pa topnin poen ne Pöl pen Saëlas to hinhin ne, pare vahëh ne a ma ta vahëh manuh pe Sosoenën, ko meoh upöm teꞌ nohnoh pënton e ne pee pon.
25 Fainaiwan Paul Silas hairi God isan hiyoyoban hima ew hitatabor dibur sabuw afa hima hinonowar,
26 Ka varuꞌ rakah vakomanih a rikrik apuh to nö maꞌ, ko kö suntan en pa iuun nohnoh, ka ma hopaꞌ tataperet ee, ka ma uris eh varih to nohtöön non raoe taihan ee.
26 naniyan meyemeye iriyoy gagamin na dibur bar iyuwiyuw re an ana wabat etei bora’ah. Naatu mar ta’imon etawan botawiy chain dibur sabuw ah umah hifatum hima’am etei hihururuw hire.
27 Ka teꞌ utut sun, pareꞌ ep in a ma hopaꞌ va pa iuun nohnoh to taperet pareꞌ koman non pan, o teꞌ nohnoh to rusin vahik ee, ivëh, keꞌ kon o rapis rë peꞌ, pareꞌ iu ip vamët hah a non.
27 Dibur kaifenayan matan nuw misir naatu Dibur etawan bobotawiyen itin, basit taiyuwin sikan afuwinamih ana kaiy bora’ah, anayabin not dibur sabuw etei hibihir rouw.
28 Ivëhkëk, e Pöl to kokoeꞌ na ko soe ke na poan pan, “Koe a ip hah eo. Emöm to teꞌ kurus e nem manih.”
28 Baise Paul fanan aumetawat na’in e’af eo, “Taiyuw bi’asabuni! Aki etei iti ama’am!”
29 Ka teꞌ utut teꞌ nohnoh hin en po vauꞌ, pareꞌ vaveo ho en koman a piprom va pa iuun nohnoh pa ö ne Pöl pen Saëlas to teꞌ ne. Eꞌ to naöp rakah, ko vatokon en manih pa havin mon e Pöl pen e Saëlas.
29 Dibur kaifayan hinow isan e’af naatu nunuw run, an uman hi’oror auman Paul Silas hairi nahimaim ra’iy.
30 Eꞌ to me tavus en pee pon, pareꞌ hi raoe pan, “Poa teꞌ apuh, eöꞌ se nok ataeah ke Sosoenën se kon hah a neoꞌ?”
30 Imaibo nawiyih bairi hitit naatu ibatiyih eo, “Regaregah abisa ana sinaf boro yawas anab?”
31 Ke Pöl pen Saëlas piun, pare soe pan, “Eën se vaman nom e Sunön, e Ieesuꞌ, keꞌ se kon hah a oah vaꞌpeh me a tapaiuun pën.”
31 Hiya’afut hio, “Regah Jesu initumitum boro yawas inab, o a nibur bairi.”
32 E Pöl pen Saëlas to vatvus ee pa Soe Vih pe Sunön manih peꞌ vaꞌpeh me a tapaiuun peꞌ.
32 Imaibo Regah ana tur nati bar wanawanan hibinan dibur kaifenayan ana sabuw bairi hinowar.
33 Ka varuꞌ rakah vakomanih pa popoen pamëh neꞌ to pupui en pa ma piꞌ pee, kee pupui ee peꞌ vaꞌpeh me a tapaiuun peꞌ.
33 Nati veya ta’imon gugumin wanawanan dibur kaifenayan buwih hai feher souwen naatu i ana nibur bairi bapataito hibai. Dibur kaifenayan Paul koun esasouw|alt="Jailer and Paul" src="CN01990B.TIF" size="col" loc="Act 16.33" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="16.33"
34 Eꞌ to me ho en pe Pöl pen Saëlas manuh pa iuun peꞌ, pareꞌ makën en pee. Eꞌ me a tapaiuun peꞌ to vaeö rakah ee, suk a ö nee to vaman a Soe Vih, ke Sosoenën kon hah raoe.
34 Naatu Paul Silas buwih ana bar wanawanan hirun bay itih hi’aa. Nati orot ana nibur bairi dogoroh yasisir awan karatan, anayabin i hina God ana baitumatumayah himatar.
35 Pa pöstakah no teꞌ susun va pa kaman va Room to veo maꞌ a ma pirisman, pare soe ke raoe pan, “Eöm se vatvus hah a poa teꞌ varih kee nö ee.”
35 Mar to tur nowarayah hai orot gagamih naatu ma’utenayah hai orot ukwarih hiyafarih hio, “Kwan dibur kaifenayan kwau! Nati orot ebotaitih ten.”
36 Ka teꞌ utut teꞌ nohnoh nö maꞌ, pareꞌ soe ke Pöl pen Saëlas pan, “O teꞌ susun to soe vaonöt ee maꞌ pan, eöm se tavus aven këh em pa iuun nohnoh pom.”
36 Basit dibur kaifenayan Paul ana tur eowen eo, “Tur nowarayah orot gagamih tur hiyafar hio, O Silas airi i abobotaiti, airi kwatit tufuwamaim kwan!”
37 Ivëhkëk, e Pöl to soe ke a ma pirisman pan, “Emöm hikta nok voh ta hat nee se vateꞌ suk a möm pa nohnoh, pare ip a möm matëëra napan emöm he a poa teꞌ va Room. Ee to vahoꞌ a möm pa iuun nohnoh, ka varuꞌ vamanih ee to iu vatvus aven hah a no möm, ha? Ahik, emöm to iu rakah nem o teꞌ susun va pa kaman se nö maꞌ, pare vanö koman a möm.”
37 Baise Paul ma’utenayah hai oro’orot isah eo, “Aki men abisa kakafin ta asinaf naatu men hibatiyi, baise bebeyanamaim hirabi hi’afiyi naatu dibur hiyariyi, kwanaso’ob aki i Rome ana fef abai ama’am! Naatu boun tekokok i wa’iwa’iramaim hiniyafari’imih. Men karam, aki akokok kwana’uwih i taiyuwih hinan hinabotaiti.”
38 A ma pirisman to hah ee, pare vahutët kee po teꞌ susun va kaman pan e Pöl pen Saëlas a poa teꞌ va Room, ivëh, kee pënton ko pah naöp suntan rakah ee, suk a taateꞌ to soepip non a ip hah a teꞌ va Room.
38 Ma’utenayah hai orot ukwarih himatabir baibatiyih orot gagamih hai tur hi’owen, naatu Paul Silas hairi Rome ana fef hibai hima’am isan, ana tur hinonowar ana maramaim hibir.
39 Ivëh, ko teꞌ susun nö ee, pare soe vatamak hah pa ö nee to taꞌ a ma pirisman kee ip raoe pon. Pare vatvus këh ee pee pa iuun nohnoh, ko taꞌ raoe pa këh a vöön.
39 Basit hina abis kakafin isah hisisinaf isan hairi matahimaim hi’e’en naatu diburane hibotaitih, naatu bar merar baihamiyin isan hi’uwih.
40 E Pöl pen Saëlas to tavus këh a iuun nohnoh, ko nö ee manuh pa iuun pe Lidiaꞌ. Manih pa iuun pamëh ee to ep in a napan va po vaman ke Pöl pen Saëlas heꞌ raoe a ma soe kikis pa vaeh o vaman pee, pare këh poꞌ ee pa vöön pamëh.
40 Paul, Silas hairi dibur bar hihamiy hina Lydia ana bar hitit, nati’imaim baitumatumayah hi’itih kaufair ana tur hitih naatu hihamiyih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 16, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.