Atos 15

SOE A TOꞌTOꞌ (TPZ) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 A ma pah teꞌ to taneꞌ maꞌ muhin Jiutiaꞌ, ko nö manuh Antiök, pare taneo pa vavaasis a ma teꞌ varih to vaman voh ee pe Ieesuꞌ pan, “Eöm to hikta onöt nem a ö ne Sosoenën se kon hah a neöm, pa ö söm hikta vatet a taateꞌ va pa pe a ö kokoaan vamanih pa ö no o Vavaasis pe Mosës to soe va non.”
1 Orot afa Judea’ane hire hina Antioch hitit baitumatumayah nati’imaim hima’am hi’obaibiyih hio, “Kwa i Moses ana ofafar eo na’atube a’ar mo’oh hina’afuw kwa boro yawas kwanab.”
2 Ivëh, ke Pöl pen e Banabas heve ov ee pee, pare vasosoëri me raoe, suk a tah pamëh. Ivëh, ke Pöl pen e Banabas koman ee pa ö nee se nö me a ma meh teꞌ va po vaman va Antiök manuh Jerusalëm pa ep a ma aposol, me a nap susunön va po rotuꞌ, kee vasoe suk a taateꞌ va pa pe a ö kokoaan.
2 Paul, Barnabas hairi iti bai’obaiyen isan nati orot bairi higam tur manin maiyow hio, basit Paul Barnabas hairi naatu Antioch orot afa na Jerusalem tur abarayah naatu regaregah ai’in bairi iti tur yamutufurin isan hirubinih.
3 A napan va po vaman to vanö raoe, kee koe topnin a muhin Fonisiaꞌ, me Samëriaꞌ. Ee to hutët nö ke ra napan va po vaman a ö no teꞌ varih to hikta teꞌ ne pan ee ro Jiuꞌ to vaman ne Ieesuꞌ ko panih a ma taateꞌ hat pee, ko heꞌ rea manuh pe Sosoenën. A tah vëh to heꞌ vaeö rakah en pee.
3 Ekaleisia ana kou’ay wanawananamaim iti sabuw hiyafarih hin. Naatu hiremor hina Fonisia naatu Samaria’amaim hi’afuwabon hirabon. Ufun Sabuw mi’itube God hibai hibitumatum isan hai tur hi’owen, naatu baitumatumayah nati’imaim hima’am iti tur hinowar yasisir dogoroh awan karatan.
4 Ee to vos manuh Jerusalëm, ka nap susunön va po rotuꞌ, me o aposol, me o teꞌ va po vaman to vaeö rakah ee. E Pöl pen e Banabas to soe ke raoe a ma tah ne Sosoenën to nok koe po kikis peꞌ manih pa koreere pon.
4 Hina Jerusalem hititit ana veya’amaim, God ana ekaleisia, Tur Abarayah, naatu regaregah ai’in etei nati’imaim hima’am hai merar hiyi. Naatu Paul Barnabas hairi hibinanawan ana veya God isah mi’itube sisinaf hai tur hio’owen.
5 Ivëhkëk, a ma pah teꞌ va po vaman to teꞌ hop ne po kum po Parësiꞌ to sun ko soe pan, “O teꞌ va po vaman to hikta teꞌ ne pan ee ro Jiuꞌ, ee se këk peepe a ma ö kokoaan pee, pare pah vatet poꞌ o Vavaasis pe Mosës.”
5 Baise baitumatumayah afa Pharisee hai kou’ayane himisir hio, “Nati sabuw i boro hai ar kanabih hina’afuw naatu tana’uwih Moses ana ofafar hini’ufunun.”
6 Ivëh, ko aposol me a nap susunön va po rotuꞌ to vatönun ee pa vahutët suk a soe pamëh.
6 Tur Abarayah regaregah bairi hina hiku’ay iti baibat nutitiyin isan
7 Ee to vahutët varë rakah ee ke Pitaꞌ sun, pareꞌ soe pan, “Kën kea peöꞌ, eöm to nat voh em pe Sosoenën to vateꞌ voh a neöꞌ topnin neöm pa vatvus a Soe Vih manih po teꞌ to hikta teꞌ ne pan ee ro Jiuꞌ, kee pënton pare vaman.
7 Manin maiyow hibas inan ufunamaim Peter misir eo, “Taitu baitumatumayah kwa kwaso’ob marasika God ayu kwa wanawanamaim rubinu iti Tur Gewasin Ufun Sabuw isah binan isan, saise i auman iti tur hitanowar naatu hititumatum.”
8 E Sosoenën to nat e non po kokoman po teꞌ kurus, ivëh, keꞌ vataare en pea pa ö neꞌ to eöꞌ o teꞌ to hikta teꞌ ne pan ee ro Jiuꞌ po poen neꞌ to vanö maꞌ a Tuvuh Vasioꞌ peꞌ, manih pee vamanih pa ö neꞌ to nok vavoh ka ra.
8 God orot etei dogoroh i so’ob, imih Anun Kakafiyin it bitit na’atube Ufun Sabuw auman itih, nati’imaim ebi’obaiyit God nati sabuw auman ibasit ebowabow.
9 Eꞌ to hikta nok vakëkëh voh a ra me ee. Keꞌ to ihan anoe a ma hat pee, suk ee to vaman ne.
9 God it isat esisinaf na’atube i auman isah ef ta’imon esisinaf, anayabin i hai baitumatumamaim dogoroh eyayafur.
10 Suk ataeah poꞌ, köm punöꞌ nem e Sosoenën pa ö nöm to vahoꞌ nem a punis va pa taateꞌ va pa pe a ö kokoaan manih pa ma teꞌ to vaman voh ee. Moaan voh a kën sipuura me ea to hikta onöt no a teꞌ a punis vëh.
10 Naatu boun aisim bit gagamin it uwatanah naatu it men karam tata’abar i kwabai bai’ufununayah tuwabuh kwayara’ah God routobon kwabitin.
11 Ahik, ea to vaman varuꞌ no, ko ururuan pe Ieesuꞌ e Sunön ivëh, to kon hah a ra. Keꞌe me, ne Sosoenën to kon hah raoe po ururuan pe Ieesuꞌ.”
11 En! Baise, manaw kabeber ata Regah Jesu’umaim nan it ta’ita’imon taitumatum tabai biyawasit na’atube ibo hitumatum hibai yawas itih.”
12 A napan varih to vakum ne to pënton a ma tah ne Pöl pen Banabas to soe tavus a ma tah vatoksean, me a ma vëknöm ne Sosoenën to nok koe manih pee pon, po teꞌ varih to hikta teꞌ ne pan ee ro Jiuꞌ.
12 Kou’ay nati etei awah fot hima Paul Barnabas hairi God ina’inan fokarih naatu baifofofor mi’itube i wanawanahimaim Ufun Sabuw isah sisinaf i hai tur hiowen hima hinowar.
13 Ee to vahik vaato ee pon ke Jëmis soe pan, “Kën kea, pënton a neoꞌ öm.
13 Hio in sasawar ufunamaim, James misir eo, “Taitu naatu tuwai’inah anao kwananowar!
14 E Saëmon Pitaꞌ to soe vamaaka ka ra a ö ne Sosoenën to kon hah o teꞌ varih to hikta teꞌ ne pan ee ro Jiuꞌ, kee tavus ee a ma teꞌ koman pe Sosoenën.
14 Simon iti boun mi’itube God ana naniyan wantoro’ot Ufun Sabuw wanawanahimaim bow i ana sabuw nowan himatar kakaifih isan iti kubuna tanowar.
15 Ivëh, ka soe pe Saëmon Pitaꞌ to teꞌ vatoe me e non pa soe voh po teꞌ vanënën soe, pa ö nee to kiun vavoh po Puk Vapenpen pan,
15 Dinab oro’orot hai tur etei iti tur isan i tibasit. Bukamaim iti na’atube eo.
16 “Sunön to soe pan,
16 ‘Iti ufunamaim ayu boro ana matabir, Regah eo,
17 Ivëh, ko Jiuꞌ nee to këh voh to hikta vaman ne,
17 Saise sabuw afa boro ayu hinanuwuhu hinan,
18 A soe pamëh ne Sunön to soe,
18 Imih Regah eo, iti i marasika eo hinowaraka.’
19 E Jëmis to soe pet pan, “Eꞌ vaꞌih o kokoman peöꞌ. Ea se nat no vëhvaꞌ o teꞌ varih to hikta teꞌ ne pan ee ro Jiuꞌ, ko heꞌ rea manuh pe Sosoenën.
19 “Iti i ayu au not,” James ikofan eo maiye, “Ufun Sabuw God isan temamatabir men tana’otanih.
20 Ea pëh se kiun ke raoe to kiun to soe vamaaka non raoe a ö se nat ne ënëën ne a ma taëën to hikta vih non, suk a ma tah nee to heꞌheꞌ ne vamanih po heꞌ manuh pa ma tah nöꞌnës, pare vahik a taateꞌ rëhrëh. Ee se nat ne ënëën ne a ma vönaꞌ nee to takon me o eraꞌ in a vönaꞌ,
20 Baise nati efanin fef tanakirum hai tur tana’owen, bay sibor hiya’ay biyah eregubagub auman men hinaa, men hina’in tabitabir hiniwa’an kwanekwan, masanuw sikah birabir naatu wanawanah rara auman men hinaa.
21 suk o Vavaasis pe Mosës na to ëhëh tamoaan voh e no, ko pënton voh e no peꞌ pa ma vöön kurus, me koman a ma iuun hinhin soneꞌ po Poen Apaapo.”
21 Anayabin Moses ana ofafar i kwamur moumurin maiyow Kou’ay Baremaim Baiyarir Ana Veya mar etei hibiyab hibinan hinonowar.”
22 Ivëh, ko aposol, me a nap susunön va po kum teꞌ varih to vaman ne e Iessuꞌ, me a ma meh napan va po vaman to vakum, pare vateꞌ a ma teꞌ se nö manuh vöön Antiök vaꞌpeh me e Pöl pen Banabas. Ee to vateꞌ e Jiutas a meh ëhnaneah e Basabas, ka meh teꞌ, a ëhnaneah e Saëlas. Ee a poa teꞌ no a napan va po vaman to ta rakah ne sih.
22 Imaibo tur abarayah, Regaregah ai’in naatu kirisiyan sabuw bairi hita’imon hai not hibogaigiwas orot afa kou’ayomaim roubinih Paul Barnabas bairi au Antioch baiyafarih isan hio. Basit Judas wabin ta Barsabas, Silas hairi hirubinih, iti orot rou’ab i baitumatumayah hai bonawiyenayah orot gagamih.
23 Ee to vanö raoe me o kiun to soe va non manih pan,
23 Naatu fef i iti na’atube hikirum hitih hibai hin.
24 Emöm to pënton nem, pan a ma teꞌ va po vakum pemöm to nö nös pare heꞌ a neöm a punis pa ma tah nee to soe köm tënan. Ivëhkëk, emöm varih to hikta soe vaonöt voh nös raoe pa nok a tah pamëh.
24 “Aki tur anowar orot afa aki ai kou’ayane hitit hina hai turamaim abisa hio i kwa anot hikwaris. Naatu nati orot i men kafai aki biyai’ine fair aitih nati tur hibai hinamih.
25 Emöm to pënton a tah vaꞌih, pamöm vakum ko vaonöt a ö möm se kon ta poa teꞌ, ko vanö vaꞌpeh me nös e Pöl pen Banabas pa ep peöm.
25 Isan imih aki aru’ay ao aibasit tur abarayah afa arubinih kwa isa abiyafarih. Iti orot i boro ata ofonah Barnabas Paul bairi hinan.
26 Ee pon to hikta nanaöp ne a mët, suk a kiu vëh pa vatvus a Soe Vih pe Ieesuꞌ Kristo, eꞌ Apuh pea.
26 Iti orot rou’ab ata Regah Jesu Keriso wabin isan hai yawas etei hikwahir tebowabow.
27 Ivëh, kemöm vanö nös e Jiutas pen Saëlas, pan ee se soe koman ka neöm a ma tah nemöm to vahutët in ko kiun ka nös neöm.
27 Imih Judas Silas hairi kwa isa abiyafarih, i boro hinao kwanowar sawar ta’imon iti fefemaim akikirum na’atube.
28 A Tuvuh Vasioꞌ to teꞌ vaꞌpeh me a no möm, ivëh, kemöm hikta se heꞌ punis a nem neöm. A taateꞌ varoe vëh nöm se vatet.
28 Aki Anun Kakafiyin bairi aibasit men bit gagamin atit kwatab, ofafar iti bai’ufnunin isan aibasit abit sisibinamaim.
29 Eöm se nat nem ënëën nem o vönaꞌ varih nee to ip marën a heꞌ vamanih po heꞌ manih po tah nöꞌnës, me a kaak o eraꞌ, me a ëën o vönaꞌ nee to takon. Paröm vahik a taateꞌ rëhrëh. Ka pop peöm se teꞌ vavih non pa ö nöm se vahik a ma taateꞌ hat poë varih. Eꞌ kuru vaꞌih to hik en. Vih rakah non.”
29 Bay wagaburisah hisisibor men kwanaa, for rara auman men kwanaaf for sikah hibir himomorob men kwanaa, naatu in baisesebar kwanekwan i kwanahaiw. Sawar iti ao na’atube kwanasisinaf kwa a ef etei boro namutufor. Gewasinamaim aotuturi, kwanama.”
30 A ma nap susunön va po rotuꞌ to vanö ee pee manuh vöön Antiök, kee vos pare vakum me a napan va po vaman, ko heꞌ ee pee po kiun.
30 Orot hiyafarih tur hibai hin Antioch hitit, nati’imaim ekaleisia tutufin etei hi’af ayuwih rou’ay gagamin hibai naatu fef hitih.
31 A napan to vaeö rakah pa ö nee to ëh o kiun me a ma soe va pa vaeh o vaman pee.
31 Fef hibai hibiyab ana maramaim dogor wanawanan yasisir awan karatan koufair tur hinonowar isan.
32 E Jiutas pen Saëlas a poa teꞌ vanënën soe, ivëh, kee teꞌ e ne pa heꞌ a ma soe marën a vaꞌaus me vaeh o vaman pa ma napan.
32 Judas Silas hairi i God ana dinab oro’orot, imih i tur manih maiyow hima hidudur, baitumatumayah koufair hitih naatu tafah fair hiyai.
33 — ausente —
33 Fur bai’ab na’atube hima’am ufunamaim himisir taih tuwah tufuwamaim hio tuturih naatu sabuw iyab hibiyafarih isah himatabir maiye hin.
34 — ausente —
34 Baise Silas nati’imaim ana not bogaigiwas iban ma maiye.
35 E Pöl pen e Banabas to teꞌ me e ne manih vöön Antiök to kiu vaꞌpeh me ne a ma napan pa heꞌ a Soe Vih pe Ieesuꞌ, me a vavaasis a ma napan.
35 Naatu Paul Barnabas hairi Antioch imaim mar kafai hima, naatu baitumatumayah afa nati’imaim bairi sabuw afa hi’obaibiyih naatu Regah ana tur gewasin hibinan hiremor.
36 A ma poen to oah ee ke Pöl soe ke Banabas pan, “Ea poꞌ se nö hah manuh pa ma vöön kurus moaan voh na to heꞌ a Soe Vih pe Ieesuꞌ manih pa napan. Para ep pa ö no a napan to teꞌ vah va ne manih po vaman pee.”
36 Veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Paul ana not bogaigiwas Barnabas isan eo, “It boro tanamatabir maiye bar merar etei taituwat tema’ama’amaim tanarun tanatit taninanawanih, Regah ana tur nati’imaim tabibinan tana’itin sabuw basit tema’am.
37 E Banabas to iu non e Jon Mak nee se nö vaꞌpeh.
37 Nati ana veya Barnabas i kok John Mark tab bairi hitan.
38 Ivëhkëk, e Pöl to hikta koman non a me e Jon Mak, suk e Jon Mak to hahrom voh, ko hikta teꞌ vaꞌpeh moaan me non raoe pa nok a kiu. Eꞌ to këh hah voh raoe manih Pamfiliaꞌ.
38 Baise Paul i men kok boro John Mark hitab bairi hitan, anayabin i men bairi hima hai bowabow hibow in yomanin hisawarimih, baise i Pamfilia imaim ihamiyih matabir maiye.
39 E Pöl pen Banabas to vaato vaheve, suk ee pa ö pamëh ko vakëh poꞌ ee pon. Ke Banabas nö vaꞌpeh me en pe Jon Mak to tok po paröꞌ, pare nö ee pa To Saëprus.
39 Nati’imaim Barnabas Paul hairi higam tur fokarih hio, naatu hairi hikusib Barnabas Mark bai hairi wa hibai au Cyprus hin.
40 Ke Pöl kon en pe Saëlas, kee teꞌ vaꞌpeh e ne pon. Ka napan va po vaman vanö raoe, pare soe pan, “O ururuan pe Sunön se teꞌ vaꞌpeh me a no neöm pom.”
40 Paul Silas rubin bai naatu tafaram bihamiy ana veya, baitumatumayah orot rou’ab hibuwih higegewasinih Regah ana manaw ana kabeber wanawanan hiyari’iyih takaifih isan.
41 E Pöl pen Saëlas to koe manuh pa ma pah vöön koman a muhin Siriaꞌ me Silisiaꞌ, ko vaeh hah nö ne o vaman pa ma napan va po vaman to teꞌ ne pa ma vöön poë varih.
41 Basit Paul misir Syria naatu Silisia wanawanahimaim run remor ekaleisia koufair itih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.