1 Coríntios 7
SOE A TOꞌTOꞌ (TPZ) vs AAI
1 Kuru eöꞌ to iu piun noꞌ a soe vëh nöm to kiun suk voh maꞌ. Eꞌ to vih e non pa teꞌ se hikta vaen.
1 Boun i kwa fefemaim abisa isan kwakikirum i anao kwananowar. Orot yait tabina’e asir ema’am i gewasin maiyow.
2 Ivëhkëk, a taateꞌ teꞌteꞌvaasiꞌ to tavus vaꞌpuh nö e non, ivëh, keꞌ vih rakah non pa ma papaeh teꞌ oeteꞌ se teꞌ me non e köövo koman peꞌ, ke köövo se teꞌ me non e voe koman peꞌ.
2 Baise anayabin baiwa’an kwanekwan ana naniyan i ra’at, imih orot babin iyab tabina’e tema’am mi’itube hitatabin, saise i a’awah bairi’ika hitama.
3 A sionin e voe, eꞌ a tah pe köövo peꞌ, keꞌ teꞌ va e non manih pa sionin e köövo a tah pe voe peꞌ.
3 Naatu orot ana kok abisa aawan biyanamaim tasinaf tiyasisir na’atube babin ana kok abisa aawan biyanamaim tiyasisir.
4 E köövo to hikta vaneah non pa sionineah, ahik, eꞌ voe peꞌ to vaneah non. Keꞌ teꞌ va e non manih pe voe to hikta vaneah non pa sionineah, ahik, e köövo to vaneah non.
4 Babin biyan men i akisin nowanamih, baise orot nowan, na’atube orot biyan men i akisin nowanamih, baise babin nowan, na’atube orot biyan men akisin nakaif, baise babin nakaif, naatu babin biyan men akisin nakaif baise orot nakaif.
5 Eöm pom se keh vaen em, eöm pom se koe a amun a sionineöm manih pe vapa pën. Ivëhkëk, eöm se keh vaonöt em pa hikta vatet o iu va po vaen, ko teꞌ varoe nem pa taateꞌ hin. Eꞌ to vih e non pa nok va nën. Ivëhkëk, eöm se vatös hah em, tomeꞌ eöm hikta onöt nem a matop o iu va po vaen. Ivëh, ke susun po oraꞌ hat punöꞌ a neöm pom.
5 Imih orot aawan hairi inumih nakokok babin men nakwahir, na’atube babin aawan hairi iumih nakokok orot men nakwahir, baise veya afa hairi hinibasit mar kafai asir hinama, saise nati veya i yoyoban hinitin. Imaibo veya ta naniyah nakokok na’at aawan hairi hina’in saise biyah ana naniyan na’in bainub, asir boro Satan imaim nan narun routobon nitih.
6 A soe vaënpan ivëh, nöꞌ to heꞌ a neöm, pa vaꞌaus a neöm, eꞌ to hikta teꞌ va non manih pa taateꞌ nöm se vavatet nem.
6 Iti i ayu au not kwa au’uwi, baise men nati na’atube sinaf isan abiyunimih.
7 Eöꞌ to iu rakah noꞌ pan, a ma napan se teꞌ mahu ne, vamanih pa ö nöꞌ to teꞌ va noꞌ sih. Ivëhkëk, ea to hikta vatoe no, e Sosoenën to heꞌ vakëkëh voh en pea pa ma vu heꞌ peꞌ. Po meoh upöm ne Sosoenën to heꞌ raoe o heꞌ va pa vaen, ko meoh upöm neꞌ to heꞌ raoe o heꞌ va pa teꞌ mahu.
7 Ayu au kok kwa etei mi’itube ayu’ube kwatama, baise orot ta’ita’imon ata usar etei God faramit, orot ta i ana usar ta God itin, na’atube orot ta ibo ana usar ta God itin.
8 Ke eöm a ma köövo me a ma teꞌ oeteꞌ to hikta vaen avoeꞌ nem, me a ma köövo amop, eöm se keh teꞌ mahu va nem peöꞌ, eꞌ to para vih rakah.
8 Baise kwa tabin ati’at, naatu kwafukwafuriy, katukatuwiy, kwa auman au’uwi, gewasin tabin en asir kwatama, ayu ama’ama’abe.
9 Ivëhkëk, eöm se keh hikta onöt nem a matop vavih o iu va po sionin, eꞌ to vih non peöm se vaen. Tomeꞌ o iu va po sionin rëh a neöm pa taateꞌ rëhrëh.
9 Baise a naniyan nakukura’ara’ah na’at, gewasin kwanatabin, anayabin tabin i gewasin, men basit baiwa’an isan itanot dogor wairafabe ta’arah mar etei.
10 Manih peöm o teꞌ to vaen voh em, eöꞌ to heꞌ a neöm a taateꞌ vëh nöm se vavatet nem. A taateꞌ vëh to taneꞌ maꞌ pe Apuh, eꞌ to hikta teꞌ non pan, eöꞌ to heꞌ a taateꞌ pamëh. Eën e köövo se nat nom këh e voe pën.
10 Kwa toutabin sabuw obaiyunen tur iti abit, men ayu, baise Regah ana obaiyunen tur, babin men aaw orot inihamiy.
11 E köövo se keh këh voh en pe voe peꞌ, eꞌ se nat non vaen hah. Eꞌ se teꞌ akuk e non, keꞌ, eꞌ se hah manuh pe voe peꞌ, ko vatotoopin hah o vaen pee, pare teꞌ e ne. Ke voe me se nat non veo e köövo peꞌ.
11 Baise babin yait aawan orot nabihamiy na’at, gewasin nati babin men natabin asire nama, naatu nakokok na’at namatabir maiye aawan hairi hitounuw hinama. Naatu orot men aaw inakwahir.
12 A soe koman peöꞌ ivëh, e Apuh to hikta soe ka neoꞌ. Ta pah teꞌ pe Kristo to me e non e köövo to hikta vaman non e Kristo, ke köövo se keh iu rakah e non pe voe peꞌ, e voe se nat non veo e köövo.
12 Baise kwa afa isa ayu akisu au not iti, men Regah ana not. Orot yait babin men baitumatumayan ebi’awan naatu babin ana kok i orot hairi ma’amih, orot men babin nakwahir.
13 Ta pah köövo pa ëhnan e Kristo to me e non e voe to hikta vaman non e Kristo, ke voe se keh iu rakah e non peꞌ, e köövo se nat non rusin këh e voe peꞌ.
13 Naatu babin yait orot men baitumatumayan ebi’awan orot ana kok i babin hairi ma’amih, babin men orot nakwahir.
14 A voe to hikta teꞌ non e voe va po vaman, pareꞌ me en pe köövo va po vaman, ivëh, ko vaen pee tavus en o vaen vivihan pa epep pe Sosoenën. Ke köövo to hikta vaman non to vatös me e voe to vaman non, ivëh, ko vaen pee tavus en o vaen vivihan pa epep pe Sosoenën. Ea to nat e no pe Sosoenën to vaoe o koaꞌ papaeh teꞌ va po vaman va pa poa manot, se tavus vamanih po koaꞌ peꞌ. Ivëh, ke ea me se vaoe e vapa pa teꞌ to hikta vaman non, keꞌ tavus vamanih pa teꞌ pe Sosoenën.
14 Anayabin orot ana baitumatumamaim babin kusouw na kakafiyin matar, na’atube orot ana baitumatumamaim babin kusouw na kakafiyin matar, asire natunatuh boro gubagub auman hitama, baise boun natunatuh i hina kakafiyih himatar.
15 Ivëhkëk, e voe, keꞌ e köövo to hikta vaman non se keh iu këh non e voe, keꞌ e köövo peꞌ, eꞌ to antoen e non. A taateꞌ pamëh se keh tavus, ka teꞌ vëh to vaman non e Kristo, eꞌ se taihan en. Suk ataeah, e Sosoenën to vaoe voh en peöm pa teꞌ vavih me ro upöm teꞌ pa taateꞌ tö.
15 Baise orot baitumatum atin ekokok aawan kwahirinamih, kwaihamiy ekwahir, anayabin hairi hai tabin men hifatum. God ana kok it i tufuwamaim tanama.
16 Eën e köövo, eën to onöt e nom pa vaꞌaus e voe pën, keꞌ tavus en a teꞌ pe Kristo. Eën me e voe, to onöt e nom pa vaꞌaus e köövo pën, keꞌ tavus en a teꞌ pe Kristo, keꞌ ahik, eöm to hikta nat nem!
16 O babin aaw baibaisin na baitumatumayan matar isan ana ef boro mi’itube inaso’ob gewas? Naatu o orot, aaw baibaisin na baitumatumayan matar isan ana ef boro mi’itube inaso’ob gewas?
17 Eöꞌ to vavaato me voh noꞌ neöm pa taateꞌ va po vaen. Eꞌ kuru, eöꞌ se soe ka neöm pan, a taateꞌ pamëh to teꞌ man e non pa ma meh tasun manih po toꞌtoꞌ peöm. A tasun poanheh ne Sosoenën to vateꞌ voh manih peöm, pa ö nöm to vaman manih pe Kristo, eꞌ varoe kuru ne eöm se ötön nem. Eöm se teꞌ nem pa tasun vëh ne Sosoenën to vateꞌ voh manih peöm.
17 Ef ta’imon i iti, orot babin ta’ita’imon ana yawas abisa Regah bitin na’atube imaim nama. Yawas wantoro’ot mi’itube tama’ama God ea’afit na’atube tanama. Iti i ayu au obaiyunen tur ekaleisia wanawanan areremor i abi’obaiyih.
18 Eöꞌ to sosoe voh noꞌ a tah vëh, manih pa ma kum teꞌ varih to vaman ne e Sosoenën. Ee se keh pe voh ee pa ö kokoaan pën, ke Sosoenën vaoe voh a oah a teꞌ va po vaman, eꞌ to hikta teꞌ vih non pan, eën se punöꞌ pa vatotoopin hah a ö kokoaan vëh, nee to pe voh manih pa sioniumah. Keꞌ a tah koman pa teꞌ se keh hikta pe voh a ö kokoaan peꞌ, po poen ne Sosoenën to vaoe voh poan. A, eꞌ se nat non pe a ö kokoaan.
18 O yait a’ar mo’on hi’afuw ima’am ana veya God ea’afi, men a fit inibunwa’ir, naatu orot yait ana ar mo’on afuwina’e ma’am ana veya God eafi’af, men ana ar mo’on afuwinamih nanot.
19 A taateꞌ va pa pe a ö kokoaan, keꞌ a hikta pe, eꞌ a tah akuk. A taateꞌ va pa vatet a taateꞌ pe Sosoenën, eꞌ varoe kuru.
19 Anayabin orot ana ar mo’on afu’afuw, o afuwina’e nati i yabin en, baise ana’an gagamin i God ana obaiyunen tur tanabosiyasiyar.
20 O toꞌtoꞌ poanheh nea to teꞌ voh no ke Sosoenën vaoe a ra ka tavus a napan va po vaman, eꞌ kuru o toꞌtoꞌ pamëh na se teꞌ me no.
20 Orot etei mi’itube kwama’am ana veya God ea’afi i na’atube kwanama.
21 A tah vëh nöꞌ to sosoe suk voh noꞌ, a ma paeh peöm, ee voh o teꞌ kikiu akuk po poen ne Sosoenën to vaoe voh raoe a napan pa vatet e Kristo. A tah pamëh se keh teꞌ man e non, eöm se koe a haraꞌ vakarë. Eꞌ a tah akuk. Ivëhkëk, e torara pën se keh soe ka oah pan, eën a taihan, a, eën se nö eom.
21 O yait bai’akir ana yawasamaim ima’am ana veya God ea’afi, men nati isan iniyababan, baise a veya kebor inabaib na’at nati bai’akir ana fafatumane kurufami kutit.
22 Ivëhkëk, a teꞌ to teꞌ voh non a teꞌ kikiu akuk po poen ne Sosoenën to vaoe poan, kuru, eꞌ a teꞌ taihan pe Sosoenën, eꞌ to hikta teꞌ hah non a teꞌ kikiu akuk po epep peꞌ. Keꞌ teꞌ va e non manih po teꞌ voh varih ro taihan po poen ne Sosoenën to vaoe voh raoe, ka kuru vëh, ee to tavus ee o teꞌ kikiu akuk pe Kristo.
22 Anayabin orot yait akir ana bowabowamaim ma’am Regah eaf titit, i Regah ana rufamen orot, na’atube orot yait roufamenamaim ma’am Keriso eaf titit, nati orot i Keriso ana akir wairafin.
23 Eöm kurus ne Sosoenën to voen hah voh a neöm po voen apuh, ivëh, köm se nat nem tavus a ma teꞌ kikiu akuk pa ma napan varih po oeh.
23 Kwa i sawar ta baiyan gagaminamaim God tubuni kwatit, imih men kwanan orot ta isan kwani’akiramih.
24 Kën kea, a tasun voh poanheh ne ea to teꞌ voh no ke Sosoenën vaoe a ra, ea se teꞌ avoeꞌ e no pa tasun pamëh, vaꞌpeh me o toꞌtoꞌ voon vëh ne Sosoenën to heꞌ a ra.
24 Taitu, kwa ta’ita’imon ama mi’itube kwama’am God e’afi kwana baitumatumayah kwamamatar na’atube kwanama.
25 Eöm to kiun voh ka maꞌ neoꞌ pa hi a neoꞌ pa heꞌ a soe suk a ma teꞌ to hikta vavaen avoeꞌ ne. Eöꞌ a hikta taateꞌ to taneꞌ maꞌ pe Sunön nöꞌ se heꞌ a neöm a ma napan to hikta vaen avoeꞌ nem, ivëhkëk, eöꞌ to iu vatvus noꞌ o kokoman peöꞌ, suk ataeah, e Sosoenën to ururuan voh a neoꞌ, ko vateꞌ a neoꞌ a teꞌ to onöt noꞌ a vatvus a soe man, ne eöm to onöt nem a vaman.
25 Naatu kwa baibitar biya numih, kwa isa ayu men Regah biyanane tur ta abaimih, baise Regah ana kabeberamaim ayu not iti bitu ana’o i kwanitumatum.
26 Kuru vëh, eꞌ to teꞌ non a ma punis apuh to tatavus ne, ivëh, keꞌ vih non peöm se teꞌ va nem pa ö nöm to teꞌ va nem kuru.
26 Mar iti boun yawas i fokar, imih ayu anotanot ana gewasin kwa mi’itube kwama’am i na’atube kwanama.
27 Eën se keh vaen voh eom, nat nom koe hah e köövo. Eën se keh teꞌ mahu avoeꞌ e nom, nat nom vavaiu köövo vah nom.
27 O toutabin na’at men babin kwahirinamih ana ef inanuwet, naatu o tabina’e kuma’am men tabinamih babin inanuwet.
28 Ivëhkëk, eën se keh vaen voh eom, eꞌ to hikta teꞌ hat non. E koaꞌ sepeꞌ se keh vaen, eꞌ to hikta teꞌ hat non. Ivëhkëk, a napan varih to vaen se taum a ma punis peo manih po toꞌtoꞌ pee. Ivëh, köꞌ rës e noꞌ pa punis pamëh se tavus manih peöm.
28 Baise inatatabin na’at nati i men bowabow kakafin kusisinaf, naatu babitai tatabin auman i men bowabow kakafin esisinaf, baise kwa iyab kwatatabin yababan boro moumurih maiyow kouh kwanayen, imih tarafafari isan tur iti ao.
29 Kën kea, eöꞌ se soe vamanih, a siꞌ tëëm kökööt vëh to teꞌ avoeꞌ non. Ivëh, ka ma teꞌ varih o vavaen, ee se teꞌ va ne manih pee a hikta ma köövo.
29 Taitu, abisa ao yabin i iti, mar i na kabom, imih boun it ata veya’amaim orot iyab toutabin tema’am hinimonok Regah isan hinabow.
30 Ka ma teꞌ to okook ne, ee se teꞌ va ne manih pee to hikta okook ne. Ko teꞌ varih to vaeö ne, ee se teꞌ va ne manih pee to hikta teꞌ vaeö ne. Ko teꞌ varih to vonvoen tah ne se teꞌ va ne manih pee to hikta öt ne ta ma tah.
30 Sabuw iyab terererey, hai itinin men yababanabe hinama’amih, sabuw iyab tibiyasisir hai itinin men yasisirabe hinama’amih. Naatu sabuw iyab guguw wairafih hai itinin i guguw enabe hinama.
31 Ka ma teꞌ varih to kiu me ne a ma tah va po oeh vëh, ee se teꞌ va ne manih, pee to hikta kiu me ne a ma tah poë varih. Ea to nat e no, eꞌ to hikta teꞌ rë non ka ma tah kurus poë varih to teꞌ ne po oeh, me o oeh koman se hik ee.
31 Kwa iyab iti tafaram ana sawar moumurih na’in kwabowabow men sawar anot awan nakaratan, anayabin iti tafaram naatu sawar etei boro nan nasawar.
32 Eöꞌ to iu noꞌ pan, eöm se koe a haraꞌ vapunis ko teꞌ taihan varoe nem. A teꞌ hikta vaen, to posean non pa kiu pe Sunön, pareꞌ iu punöꞌ non pa heꞌ vaeö e Sunön.
32 Ayu akokok kwa etei yababan fatumi kwama’am kwanarufami kwanatit. Orot tabina’e ema’am ana not etei Regah ana bowabow isan ebitin, ekokok nabow Regah niyasisir.
33 Ivëhkëk, a teꞌ vaen to posean vörep non pa ma tah va po oeh vëh, pareꞌ iu punöꞌ non pa heꞌ vaeö e köövo peꞌ.
33 Baise toutabin orot i tafaram ana bowabow isan enotanot kwanekwan, anayabin i ekokok nabow aawan niyasisir.
34 Ivëh, ko kokoman peꞌ ponkiꞌ. E köövo sepeꞌ hikta vaen, eꞌ to kokoman varoe non a taateꞌ pe Sunön, pareꞌ iu heꞌ avoes a non manih pe Sosoenën, ko teꞌ vivihan non po sionin me manih pa tuvuh. Ivëhkëk, e köövo vaen to kokoman varoe non a ma tah va po oeh vëh, pareꞌ iu vatet non a taateꞌ ne voe peꞌ to iu non.
34 Imih i ana not kusib ef rou’ab himatar, ef ta’imon nati na’atube, babin tabina’e ema’am o babitai biyan numin, ana not tutufin etei i Regah ana bowabow akisin isan enotanot. Baise toutabin babin i tafaram ana bowabow isan enotanot kwanekwan, anayabin i ekokok nabow aawan orot niyasisir.
35 Eöꞌ to heꞌ a neöm a soe vëh marën a vaꞌaus a neöm pa teꞌ vavih. A soe pamëh to hikta sunpip a no neöm, ahik. Eöꞌ to iu noꞌ pan, eöm se vavatet nem a ma taateꞌ totoopin, ko nonok tamoaan nem a kiu pe Sunön. Ka hikta tah se rëh ke o kokoman peöm.
35 Ayu iti ao anayabin akokok kwa anibais, i men ao’ofafari, baise akokok ef gewasin kwasinaf a yabow Regah isan i wan kwanayai kwanabow.
36 A teꞌ se keh koman non pan, eꞌ to hikta nonok non a taateꞌ totoopin manih pe köövo sepeꞌ, nee to vaneah voh poë pa vaen. Keꞌ se keh iu rakah e non peꞌ, ka hikta meh tah seꞌ nok, eꞌ to hikta hat non pa ö nee se vaen.
36 Monok babitai hairi hai rum hio, naatu monok naniyan i ekukura’ara’ah babitai isan naatu kwamur auman i erara’at ekokok natabin, karam hinatabin men bowabow kakafin.
37 Ivëhkëk, ta pah teꞌ po iu koman peꞌ, to haraꞌ va non manih pan, eꞌ to hikta iu vaen ohoꞌ non, ko antoen e non pa matop o iu va po sionin. Pareꞌ haraꞌ va non manih pa komaneah pan, e köövo nee to vaneah voh poë, ee se teꞌ vakëh voh e ne pon. Eꞌ to paraꞌ vih, kee se teꞌ taihan ne.
37 Baise orot yait i taiyuwin ana notamaim tabin men ekokok men yait na’okikin, i karam taiyuwin ana naniyan imurub ema’am karam tabina’e nama, iti orot i ef gewasin esisinaf.
38 Ivëh, ka teꞌ vëh to vaen pa taateꞌ vaheꞌ köövo, eꞌ to nok en pa taateꞌ vih. Ivëhkëk, a teꞌ to hikta vaen pa taateꞌ vaheꞌ, eꞌ to paraꞌ vih oah.
38 Imih orot yait etatabin i gewasin, baise orot yait tabina’e ema’am i gewasin anababatun.
39 A teꞌ oeteꞌ se keh teꞌ toꞌtoꞌ avoeꞌ e non, ke köövo teꞌ avoeꞌ e non e köövo peꞌ. Ivëhkëk, e voe se keh mët këh en pe köövo, a, e köövo se taihan en, pareꞌ keh iu vaen hah non, a, eꞌ se me en pe voe vëh neꞌ to iu non. Ivëhkëk, a teꞌ vëh to vaman non e Sunön.
39 Orot yawasin ema’am ana veya babin i aawan biyanamaim hifatum ema’am, baise orot emomorob ana veya babin i orot biyanamaim hirufam tit, orot ta i ana kokomaim boro ni’awan, baise nati orot i Regah ana kou’ayomaim ema’am ni’awan.
40 Ivëhkëk, eöꞌ koman to koman va noꞌ manih, e köövo se keh hikta vaen hah, eꞌ to paraꞌ vih oah rakah. A Tuvuh pe Sosoenën to teꞌ non manih peöꞌ, ivëh, köꞌ vavatvus noꞌ a soe vëh.
40 Baise anotanot tabina’e tama’am na’at i boro tiyasisir gagamin maiyow. Ayu anotanot ayu auman God Anunin targabuwu ama’am.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.