Marcos 9

Ixchivinti Dios: ni sastʼi chivinti yu Dios jatʼatamakaul ixlapanakni laka lhimasipijni (TPTNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ex chuncha vachuꞌ lakjunil ni Jesús:
1 Jesu sabuw iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen kwa afa iti kwama’am boro morobo’e yawas kwanama’am maramaim God ana aiwob fairin boro nanan kwana’itin.”
2 Ex tejkan laqachaxan julchan val, ni Jesús va al taun ay aspajun. Vamun jalaklhaꞌal ni Pedro ali Jacobo ali Juan. Ex chuncha la ixlakaꞌukxpukꞌan ni yuꞌuncha, ni Jesús va tapaxal tacha ixtasuta.
2 Veya etei six sasawar ufunamaim Peter, James naatu John, Jesu buwih bairi akisihimo hiyen hin oyaw tafantoro’ot hitit. Nati’imaim matah yan hi’itin Jesu ana yumat botabir.
3 Yu ixlaqchꞌiti va tus kꞌuliksnaꞌ val, tus ox yaqaq val. Ixyaqaqaxtu va tus jantu matichun lay temaniy ixchaꞌaka tacha val.
3 Naatu ana faifuw hina hikwes anababatun, men karam tafaramamaim orot babin ta na’atube tasouwen hitikwes.
4 Ex vachu yu Elías ali yu Moisés tatasul, va ixtatꞌajun lakchivinin kun Jesús.
4 Nati’imaim Elijah, Moses hairi hirerereb Jesu bairi hibat hio’o bai’ufununayah nah tounu hi’itih.
5 Ex chuncha ni Pedro va junil ni Jesús:
5 Peter Jesu isan eo, “Regah aki bairi tanan i gewasin maiyow, aki boro sis tounu ana wowab, ta o isa, ta Moses isan, naatu ta Elijah isan.”
6 Yu Pedro jantucha ixkꞌatsay yu ixnajun. Yucha ali ixtꞌaltanan va ayaj ixtatalhananta.
6 Nah tounu hai bir ra’at Peter tur erekasiy auman eo kwanekwan.
7 Ex chil laqataun taputsꞌi, va laqꞌoqxtꞌaqyaukal. Chivinkal laka taputsꞌi, va naunkal:
7 Naatu sakuk earuw na ana youninamaim tarsumih naatu sakuk wanawanan orot fanan hinowar eo, “Iti i ayu Natu au yabow, tain kwanarub nao kwananowar!”
8 Ex va chuncha, va tus xvilin talakavananꞌol, va jantucha matichun katatꞌatayal. Vamuncha ni Jesús xꞌaman ixyal.
8 Naatu matah doda iwa’an hibat hibinuwanuw men yait ta hi’itin, baise Jesu akisinamo bairi hibatabat hi’itin.
9 Tejkan taminchoqochalcha ni aspajun ni Jesús va lakjunil ixtꞌaltanan ni jantu matichun katalaqputeꞌenil yu talaqtsꞌil tus tejkan kakujchoqoyaꞌ laka janinin ni yucha, yu Sasꞌatꞌa Lapanaki.
9 Oyawane hire hinan auman abisa hi’itin isan Jesu tur fokarin maiyow eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen kwanama’am Orot Natun morobone namisiribo.”
10 Ex chuncha valiꞌiycha vak taval, jantu matichun kataputeꞌenil. Pero siya yuꞌuncha va ixtalalhisakmiy tisuncha naunputuncha ni kakujchoqoyaꞌ laka janinin.
10 Jesu abistan eo i fanan hibai, baise morobone misir maiye eo anayabin hikasiy taiyuwih hima hibabatiyih.
11 Ex va chuncha va talhisakmil ni Jesús:
11 Imaibo Jesu hibatiy, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah hio Elijah i boro wan nan?”
12 Ex ni Jesús va naul:
12 Jesu iyafutih eo, “Kwanaso’ob Elijah i wan Roubininenayan orot aunan i’iyon na sawar etei yabuna, baise aisimamih Bukamaim hikikirum hio, ‘Orot Natun nanan i boro hinakwahir naatu bai’akir gagamin na’in nab.’
13 Kitꞌin klajunau qayntaun tacha Elías kilatachilcha. Ni lapanakni jantu katalaqaꞌil, va tamakaꞌol tachun yu yuꞌuncha tamakaniputulcha, va xajchal tacha maqancha tsꞌoqkanta la ixchivinti Dios.
13 Baise a tur ao’owen, Elijah i marasika na naatu sabuw hai kokomaim yawas kakafin maiyow isan hisinaf mi’itube Bukamaim eo na’atube.”
14 Taval taminchoqolcha taꞌan ixtavilanal yu alati ixtꞌaltanan. Laqtsꞌil qaynlhuu lapanakni tus xvilin ixtamalaqachoqoxnuta. Vachu ancha ixtaꞌalinta yu ixtamalaniy ixlhachimoꞌonkꞌan. Yuꞌuncha ixtatꞌajun lalaqꞌaymanin kun ixtꞌaltanan ni Jesús.
14 Hire hinan ana bai’ufununayah afa bairi hibita’imon ana veya sabuw hiru’ay hi’a’ar bebera’uh hi’itih. Naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa auman hina hibusuruf bairi higam.
15 Tejkan talaqtsꞌil ni Jesús va tus tachun vak takꞌatsal, tatakyaulaqꞌalcha mastakꞌanan ni Jesús.
15 Sabuw hiru’ay Jesu hi’i’itin ana veya hifofofor men kafaita naatu hinunuw hin hibai ana merar hiyi.
16 Ex ni Jesús va lakjunil ixtꞌaltanan:
16 Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Abistan isan bairi kwagamigam?”
17 Ex qayntaun xapay yu ancha ixyal, va naul:
17 Orot ta kou’ay wanawanan iya’afut eo, “Bai’obaiyenayan ayu au kek abai ana o isa, anayabin afiy kakafin iwanasum awan bofafaren tur men eo’omih.
18 Mas va toꞌoxtaycha chꞌapayachalcha ni anchanuꞌ jantu ox espíritu tus maqtay lakatꞌun. Aqtayniycha qalpuputamay ni lakatꞌun, tus kꞌatꞌuj kꞌatꞌuj lakmakaniy ixtatsalati, tus ox evij jun ixlakatunaj. Chavay yu mintꞌaltanan klaklhijunil ni palay katamakal pero jantu lay palay katamakal.
18 Naatu afiy kakafin kaun eyey ana veya ebai erouw me yan ere awan fusifusin ekubar naatu wan eyob takitak tebiwa’an naatu an uman etei’imak tewowofaf. Ayu a bai’ufununayah afiy kakafin nuninamih auwih, baise men karam hitasinaf.”
19 Ex ni Jesús va naul:
19 Jesu iuwih eo “Kwa iti boun ana sabuw ayu men kwabitutumu, mar boro bai’ab bairi tanama? Ayu boro men manin kwa bairit tanama tanabow? Kek kwabai kwana aitin.”
20 Ex va lhiminkalcha ni tsꞌal. Yu jantu ox espíritu tejkan laqtsꞌilcha ni Jesús, va aaqtaun chꞌapachoqolcha. Va maqtal lakatꞌun, maxkapꞌiknil, va qalpuputamalcha.
20 Kek hibai hina Jesu biyan hitit, afiy kakafin nuw Jesu i’itin ana veya kek busuruf an uman duduwar rab naatu me yan re rab firur awan fusifusin kubar.
21 Ex ni Jesús va naul:
21 Jesu kek tamah ibatiy, “Iti kek sawow maninaka bai ma?” Tamah iya’afut eo, “Tasiyar ana mareika sawow bai,
22 Yu jantu ox espíritu tsaj maqtay laka jikmi, vachu lakxkan, va laycha kamaqnilcha. Incha lay makꞌay tuꞌuchun, va knajun kilamapayniu, kilaꞌaqtayjuu.
22 matan fufur asabuninamih ebai en wairaf wan eyey naatu harew yan ere’er, baise o baiyawasin isan isa nakakaram na’at basit kwiwanbabanu baibais kwiti.”
23 Ex chuncha ni Jesús va naul:
23 Jesu iya’afut eo, “Karam, o inabitumatum na’at sawar etei o isa boro hamehameh maiyow hinamatar.”
24 Ex chuncha yu ixpay va tus pꞌas tꞌasal va naul:
24 Kek tamah mar ta’imonamo iya’afut eo, “Ayu abitumatum baise kwibaisu au baitumatum tafan kuya’abar era’at.”
25 Ex chuncha ni Jesús tejkan jalaqtsꞌil ni tatakyauminta alati lapanakni va aqtaynil laqꞌaymay yu jantu ox espíritu, va naul:
25 Jesu sabuw i’itih i hina yaten hiyey, imih Jesu afiy kakafin isan tur fokarin maiyow eaf iu, “O afiy tain gugurin awa gugin au’uwi kek biyanamaim kwihamiy kutit naatu men ina’intabir inarun maiye!”
26 Ex va chuncha ni espíritu tus sqau tꞌasal, va aqtaun maxkapꞌiknil ni tsꞌal, ex chuncha va taxtunichoqolcha la ixlakatunaj. Va makaul tacha janinicha. Ex chuncha yu alati lapanakni va ixtanajun:
26 Afiy kakafin iwow itarakouw kek busuruf an uman duduwar rab, naatu afiy kakafin rauwatait bihir kek re imamayay in, naatu sabuw hinot i morob hirouw.
27 Pero yu Jesús maqchꞌapal, va maꞌostaulnil, ex ni tsꞌal va tayachoqolcha.
27 Baise Jesu na ofere kek uman bai ibais imisiruw misir.
28 Ex chuncha ni Jesús va tatꞌatanul ixtꞌaltanan laqa chaqaꞌ. Ex yuꞌuncha va saq talhisakmil ni Jesús, va tajunil:
28 Nati ufunamaim Jesu bar wanawanan run naatu ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hibatiy, “Aisim aki afiy kakafin men anun titamih?”
29 Ni Jesús va jalakjunil:
29 Jesu iyafutih eo, “Men abistanamaim boro sawar iti na’atube hinamataramih, baise yoyoban akisinamo.”
30 Ex chuncha tejkan taminchoqochalcha va tatapasal xalakatꞌun Galilea. Ni Jesús va ixnajun jantu matichun kakꞌatsal ni toꞌoxtay taꞌal.
30 Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan hihamiy, i hibusuruf Galilee wanawanan hiremor hin. Jesu men kok sabuw etei hitaso’ob i menamaim hinan.
31 Va ixtꞌajun jalakmalaniniꞌ ixtꞌaltanan ixlaqꞌamankꞌan, va ixlakjuniy:
31 Anayabin i ana bai’ufnunenayah bi’obaibiyih. Naatu ana bai’obaiyenamaim iuwih eo, “Orot Natun boro hinabonawiy gawan umahimaim hinayai naatu hina’asabun namorob, veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Yu ixtꞌaltanan va jantu ixtamalaqasiy yu ixlakjunkan. Va ayaj ixtatalhauniy xlhiyucha jantu katalhisakmil tisuncha ixnaunputuncha ni anchanuꞌ chivinti.
32 Bai’ufnunenayah iti tur bi’obaiyih naniyan men hibai naatu baibatiyin isan hibir.
33 Ex tachaꞌalcha ni laka putaulan Capernaúm. Tejkan ixtavilanal laqataun chaqaꞌ, ex ni Jesús va laklhisakmil, va lakjunil:
33 Imaibo hina Capernaum hitit, naatu hirun bar wanawanan hima’am Jesu ibatiyih, “Efamaim tanan kwa abisa isan kwagamigam?”
34 Yuꞌuncha va tus saq taval. Yu lakatin va ixtalhilakchivijminta taꞌayucha yu apalay ay.
34 Baise fanan men hiya’afutimih, anayabin efamaim hinan i taiyuwih higam yait i orot gagamintoro’ot.
35 Ni Jesús va taulalcha, va lakjuntaꞌil yu pumakautꞌuy ixtꞌaltanan, va lakjunil:
35 Jesu mare ana bai’ufnunenayah nah 12 eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait wan bai’iyonamih, i taiyuwin boro nan uftoro’ot nabat, sabuw etei’imak isah ni’akir nabow.”
36 Ex ni Jesús va maqchꞌapaꞌil qayntaun jasꞌatꞌa, va ancha maqayaul la ixtalakaꞌukxpukꞌan. Va chꞌixtaulal ni jasꞌatꞌa, va lakjunil ixtꞌaltanan:
36 Naatu kek bai na nahimaim iu bat, uman kek tuwabunamaim rauwabon naatu eo,
37 —Yu laqaꞌiy qayntaun jasꞌatꞌa tacha yu aniy va por chuncha klhinajun ni kitꞌin, yucha vachu kilaqaꞌiy ni kitꞌin. Yucha kilaqaꞌiy jantu vamun ni kitꞌin, vachu laqaꞌiy yu kimalaqachata.
37 “O yait ayu wabu’umaim kek gidigidih inabuwih hai merar inayiy, ayu au merar kuyiy, naatu o yait ayu au merar kuyiy, men ayu akisu au merar kuyiy baise yait ayu iyunu anan auman ana merar kuyiy.”
38 Ni Juan va junil ni Jesús:
38 John eo, “Bai’obaiyenayan aki orot ta o wabimaim wagabur kakafih nununih ai’itin naatu a’otan, anayabin i men it ata kou’ay orot ta’amih.”
39 Ni Jesús va naul:
39 Jesu iya’afut eo, “Orot men kwana’otanimih! Orot yait ayu wabu’umaim ina’inan nati na’atube esisinaf boro men karam nati bowabow ufunamaim ayu isau tur kakafih na’omih,
40 Yu jantu kintaxkayyan yuꞌuncha va kintaꞌaqtayjuyan.
40 anayabin orot babin yait men it isat ibiwosai, nati it nowat.
41 Laqsaval klajunau yu kataxtaqnin mas va taun tasa xkan va por kilapanakni untꞌatꞌik, yucha kalaqaꞌiyaꞌ ixlhilhajati.
41 Anababatun a tur o’owen, orot babin yait ayu wabu’umaim o harew it kutomatom anayabin o i ayu nowau, i turobe ana baiyan boro nab.
42 ’Mas va taꞌayuchacha kaval incha kamakal para kamaqtaqalhinil qayntaun kilapanaki tacha yu aniy lakatꞌuniy jasꞌatꞌa, ex ni yucha ayaj lhitaꞌay katapasayaꞌ. Apalay ox kaval ni kapixtuchꞌiꞌulakalcha kun xachiyux pachꞌikni, ex kaꞌankalcha ixmajꞌanka lakamar.
42 Naatu ayu au bai’ufununayah hai baitumatum kikimin, orot yait nan hai not nabi’afiy, gewasin nati orot i boro sikan aumor hita’utan taiyan hititaiy tare.
43 Chavay incha makꞌapꞌutꞌun talaqalhin kun mimakaꞌ, apalay ox kaval ni kꞌachꞌaqxmajꞌacha. Apalay ox kꞌatꞌanuchiy makltꞌul taꞌan alin yu ox jatsukunti y jantu ox kꞌatꞌanuchiy ni laqnin kun maktꞌuy laka jikmi taꞌan maqtajita yu jantu aqtaun mixa. [
43 O uma nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! Uma rounawat ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit uma rou’abaka itan efan kakafin wairaf wanatowan wan itayen,
44 Ancha jantu aqtaun miꞌojoy ni lakstꞌuniy tsapul vachuꞌ jantu aqtaun mixa ni jikmi.]
44 motamot hita’ani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab ta’arahi.
45 Vachuꞌ incha kaꞌuxipꞌi makanaꞌ talaqalhin la minchꞌajaꞌ, apalay ox kaval ni kachꞌaqxmajꞌacha. Apalay ox mas va chꞌanltꞌul kꞌatꞌanuchiy taꞌan alin yu ox jatsukunti. Jantu ox kꞌatꞌanuchiy ni laqnin kun minchꞌantꞌuy taꞌan maqtayvil ni jikmi yu jantu aqtaun mixa. [
45 Naatu a nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! A dubon ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit a rou’abaka inan efan kakafin,
46 Ancha jantu aqtaun miꞌojoy ni lakstꞌuniy tsapul vachuꞌ jantu aqtaun mixa ni jikmi.]
46 motamot hina’aani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab na’arahi.
47 Vachuꞌ incha kꞌamakꞌapꞌutꞌu talaqalhin por yu laqtsꞌin la milaqchul, apalay ox kaval ni kꞌalakpꞌumaxtꞌukꞌa milaqchul. Apalay ox mas vamun milakputaun kꞌatꞌanuchiy taꞌan lhachimoꞌonun ni Dios y jantu kꞌatꞌanuchiy ni laqnin kun milakputꞌuy.
47 Naatu mata nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, kukubai kwisaroun! Mata ta’imon God ana aiwobomaim inarur i gewasin, men basit mata rou’abaka hinisrouni efan kakafinamaim inare,
48 Ancha jantu aqtaun miꞌojoy ni lakstꞌuniy tsapul vachuꞌ jantu aqtaun mixa ni jikmi.
48 nati’imaim
49 Tachun kalaqlaꞌoxikanaꞌ kun jikmi, vachu va tacha tachun lapaxkan laꞌoxikan kun matsati.
49 Sabuw etei’imak boro wairafamaim na’arahih narusouwih hinan riyabe hinamatar.
50 Ni matsati va ox. Pero tejkan jantucha sꞌoꞌo jun ex jantucha lay sꞌoꞌo junchoqoy. Ox katꞌiꞌukxuntꞌayatꞌik ex kaxajtachal tacha kꞌalhitsꞌukꞌutꞌik matsati. Chuncha lay oxamaktaun kalatꞌatꞌiꞌukxuntꞌayatꞌik.
50 Riy i gewasin baise naniyan nabi’en boro men karam hiniwa’an naniyan namatar maiye, imih kwa i riy wanawanamaim nama, saise taituwa bairi boro tufuwamaim kwanama.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.