Lucas 10
Tlachichilco Tepehua NT (TPT_WBT) vs NTLH
1 Taval ni Jesús jalaksaklhi setenta alati lapanakni y jamalaqachal pumatꞌiyun katapꞌulꞌal talakachux putaulanin va toꞌoxtaycha kaval taꞌan yucha astan kaꞌanaꞌ.
1 Depois disso o Senhor escolheu mais setenta e dois dos seus seguidores e os enviou de dois em dois a fim de que fossem adiante dele para cada cidade e lugar aonde ele tinha de ir.
2 Pꞌunaj lakjunil: —Va tacha taun ay jaxqanti tajunita ni lapanakni yu talakapuꞌuxaꞌan ni Dios, pero tsꞌanqay oqxtamatin yu kataxqanal. Xlhiyucha kꞌatꞌapꞌayninitꞌik ni Dios para kajamalaqachal oqxtamatin la ixlhijaxqanati.
2 Antes de os enviar, ele disse:
3 Ex kapꞌintꞌik. Klamalaqachayau taꞌan kꞌaꞌunapitik tacha sasꞌatꞌan borregos taꞌan alin maqtalin.
3 Vão! Eu estou mandando vocês como ovelhas para o meio de lobos.
4 Jantucha kalhipꞌintꞌik ixpupachꞌikan mintuminkꞌan, nisin mintiyutkꞌan, nisin mivarachikꞌan. Jantucha matichun katamataqmaqanin kꞌamastꞌakꞌatꞌik lakatin.
4 Não levem bolsa, nem sacola, nem sandálias. E não parem no caminho para cumprimentar ninguém.
5 Tejkan kachꞌipꞌinapitik laqa chaqaꞌ, kꞌamastꞌakꞌananapitik, kꞌanaunapitik: “Oxamaktauncha katsꞌukꞌutꞌik yu vilanantꞌik laqa chaqaꞌ.”
5 Quando entrarem numa casa, façam primeiro esta saudação: “Que a paz esteja nesta casa!”
6 Va chuncha incha alin lapanaki yu oxamaktaun tsukuputun ex oxamaktaun kunaꞌ. Incha jantu, ex jantu paxtoqniy.
6 Se um homem de paz morar ali, deixem a saudação com ele; mas, se o homem não for de paz, retirem a saudação.
7 Va ancha katꞌaulapitik laqa chaqaꞌ. Kaꞌuyapitik y kaꞌotꞌapitik yu kataxtaqniyan. Paxtoqniy kaxtaqnikal ixlhilhajati yu tapatsan.
7 Fiquem na mesma casa e comam e bebam o que lhes oferecerem, pois o trabalhador merece o seu salário. Não fiquem mudando de uma casa para outra.
8 Tejkan kachꞌipꞌinapitik taun putaulan taꞌan katalaqaꞌiyan, kꞌaꞌuyapitik yu kataxtaqniyan.
8 — Quando entrarem numa cidade e forem bem-recebidos, comam a comida que derem a vocês.
9 Palay kalakmakꞌachꞌoꞌotꞌik yu taqanꞌanin yu ancha taꞌalinta. Kꞌalakꞌunapitik: “Va laycha kachil tejkan Dios katalhichimoꞌoyan.”
9 Curem os doentes daquela cidade e digam ao povo dali: “O
10 Pero incha kachꞌipꞌinapitik taun putaulan taꞌan jantu katalaqaꞌiyan ex kapꞌinapitik lakatin, kꞌanaunapitik:
10 Porém, quando entrarem numa cidade e não forem bem-recebidos, vão pelas ruas, dizendo:
11 “Ni pꞌoqxni yu tsꞌantsꞌaunau kakchꞌankꞌalhakanau la kinchꞌajakꞌan para kakꞌatsꞌatꞌik ni jantu ox yu ixkilamakaniyau. Pero kakꞌatsꞌatꞌik ni va ukstsꞌuniycha chil ixlhachimoꞌon Dios.” Chuncha kꞌanaunapitik.
11 “Até a poeira desta cidade que grudou nos nossos pés nós sacudimos contra vocês! Mas lembrem disto: o Reino de Deus chegou até vocês.”
12 Va klajunau kaminaꞌ julchan tejkan apalay pꞌas kunaꞌ ixmaqanlqajnatkꞌan ni lapanakni yu machaqan ni anchanu putaulan taꞌan jantu katalaqaꞌin xajantu yu machaqan laka putaulan Sodoma.
12 E Jesus disse mais isto:
13 ’Payniꞌincha ni uxiknan yu machaqan laka putaulan Corazín. Payniꞌincha uxiknan yu machaqan laka putaulan Betsaida yu jantu mapꞌaxapꞌutꞌunatꞌik mijatapastakꞌatkꞌan. La mimputaulankꞌan klamakaniu yu lajꞌay axtoqnuꞌ. Ni lapanakni yu machaqan laka putaulanin Tiro kun Sidón yu maqancha ixtatꞌajun, jantu katalaqtsꞌil yu chavay klamasuniu. Va ixtalaqtsꞌil ex va niman ixtamapaxal ixjatapastakꞌatkꞌan. Va ixtaꞌulal puchꞌiniꞌ laqchꞌiti y va ixtataulal laka lkꞌakꞌan para katasul ni talhimaqaninin.
13 Jesus continuou:
14 Xlhiyucha tejkan kamukꞌanikanaꞌ ixtalaqalhinkꞌan ni lapanakni yu machaqan xaputaulan Tiro ali yu machaqan xaputaulan Sidón, ex va apalay pꞌas kunaꞌ mimaqanlqajnatkꞌan.
14 No Dia do Juízo, Deus terá mais pena de Tiro e de Sidom do que de vocês, Corazim e Betsaida!
15 Uxiknan, xalapanakni Kapernaum, ¿lhakꞌapꞌupꞌinatꞌikcha ni kapꞌinapitik laktꞌiyan? Yu uxiknan kꞌatꞌanꞌalhukꞌanapitik laqnin.
15 E você, cidade de Cafarnaum, acha que vai subir até o céu? Pois será jogada no
16 Ex lakjunil ixtꞌaltanan: —Yu taqalasmatꞌan uxiknankꞌan kintaqalasmatꞌa ni kitꞌin. Yu jantu talaqaꞌiyan, jantu kintalaqaꞌiy ni kitꞌin. Yu jantu kintalaqaꞌiy ni kitꞌin jantu talaqaꞌiy yu kimalaqachata.
16 Então disse aos discípulos:
17 Tejkan taminchoqol ni setenta yu ixjamalaqachata ni Jesús, va ayaj talajꞌachal. Tajunil ni Jesús: —Jalhachimoꞌonuꞌ, mas ni aqmoqxnun kintaqalasmatꞌan tejkan ikmapaqaꞌuyau mintaqaꞌuti.
17 Os setenta e dois voltaram muito alegres e disseram a Jesus: — Até os demônios nos obedeciam quando, pelo poder do nome do senhor, nós mandávamos que saíssem das pessoas!
18 Ex ni Jesús lakjunil: —Klaqtsꞌil ni Satanás va tsꞌalaj patajul laktꞌiyan tacha taun makaliukniti.
18 Jesus respondeu:
19 Kitꞌin klaxtaqnitau tapꞌasta para lay kaltꞌanantꞌik taꞌan alin tsapulin kun statsuku y para lay kalhaꞌatꞌik ni aqmoqxnuꞌ kun tachun ixtapꞌasta y jantu tuꞌuchun kꞌalhitꞌapꞌasatꞌik.
19 Escutem! Eu dei a vocês poder para pisar cobras e escorpiões e para, sem sofrer nenhum mal, vencer a força do inimigo.
20 Mas taqalasmatꞌan ni jantu ox espíritus jantu va yucha kꞌalhiꞌachꞌantꞌaꞌutꞌik. Kalhiꞌachꞌantꞌaꞌutꞌik ni tsꞌoqmulakantachalcha mintaqaꞌutikꞌan laktꞌiyan.
20 Porém não fiquem alegres porque os espíritos maus lhes obedecem, mas sim porque o nome de cada um de vocês está escrito no céu.
21 Ex ni Jesús va niman lhiꞌachantajul ni Espíritu Santo, va naul: —KimPay kꞌatꞌi, xaJalhachimoꞌonuꞌ kꞌatꞌi laktꞌiyan kun lakamunukpaꞌ, kitꞌin ktoꞌoyayan. Va lakmalanitꞌa minchivinti ni lakstꞌuniy lapanakni y jamaqsaqnitꞌa yu talakpastaknan, yu lhuu ixtalanitkꞌan. Ay mijamapayninti xlhiyucha chuncha lhinaꞌun kaval.
21 Naquele momento, pelo poder do Espírito Santo, Jesus ficou muito alegre e disse:
22 Ex lakjunil ni lapanakni: —Ni kimPay va tachun kimaqxtaqnita. Jantu matichun kimispay taꞌayucha ni kitꞌin yu Sasꞌatꞌa, vamun kimPay kimispay. Vachu va chun jantu matichun mispay taꞌayucha ni kimPay, vamun ni kitꞌin vachu ni lapanakni yu klakmamispaniputun.
22 — O meu Pai me deu todas as coisas. Ninguém sabe quem é o Filho, a não ser o Pai; e ninguém sabe quem é o Pai, a não ser o Filho e também aqueles a quem o Filho quiser mostrar quem o Pai é.
23 Ex talaqaspꞌiklaqtsꞌil ixtꞌaltanan, va lakjunil ixꞌamankꞌan: —Kꞌalhiꞌachꞌantꞌaꞌutꞌik ni laqtsꞌinatꞌik yu chavay tꞌajun tapasanaꞌ.
23 Então Jesus virou-se para os discípulos e disse só para eles:
24 Laqsaval klajunau la maqancha qaynlhuvaj ixlapanakni ni Dios yu ixtalaqputeꞌey ixchivinti kun yu lhachimoꞌonun va ixtalaqtsꞌinputun yu chavay laqtsꞌinatꞌik, pero jantu kalal katalaqtsꞌil. Va ixtaqasmakputun yu chavay asmatꞌatꞌik pero jantu kalal kataqasmaklhi.
24 Eu afirmo a vocês que muitos
25 Ex chuncha va tayal qayntaun yu ixmasuy ixlhachimoꞌonkꞌan ni israelitas, va ixlaqtsꞌintanuputun ni Jesús. Junkal ni Jesús: —Jamalaniniꞌ, ¿tisuncha kakmakalcha para kaklhitsukul jatsukunti yu jantu aqtaun kamiꞌoyaꞌ?
25 Um mestre da Lei se levantou e, querendo encontrar alguma prova contra Jesus, perguntou: — Mestre, o que devo fazer para conseguir a vida eterna?
26 Ex naul ni Jesús: —¿Tisuncha jatsꞌoqnucha la kilhachimoꞌonkꞌan? ¿Tisuncha pꞌuꞌteꞌecha ancha?
26 Jesus respondeu:
27 Ex yu ixmasuy ixlhachimoꞌonkꞌan va naul: —Ni kilhachimoꞌonkꞌan najun: “Kaꞌachꞌanin ni Dios miJalhachimoꞌonuꞌ kun tachun melhanuti ali tachun metsukunti ali tachun mintapꞌasta ali tachun mijatapastakꞌati.” Vachu najun: “Kapꞌaxkꞌatꞌi mintꞌamachaqaꞌ tacha pꞌaxkꞌakꞌan meꞌeman.”
27 O homem respondeu: — “Ame o Senhor, seu Deus, com todo o coração, com toda a alma, com todas as forças e com toda a mente. E ame o seu próximo como você ama a você mesmo.”
28 Ex va naul ni Jesús: —La ox yu altꞌiyanan. Va chuncha kꞌamakꞌatꞌi ex jantu aqtaun kamiꞌol ni metsukunti.
28 — A sua resposta está certa! — disse Jesus. — Faça isso e você viverá.
29 Pero ni anchanu lapanaki ixmakaputun para jantu lay kamukꞌanikal ixlaqtaqal. Va lhisakmil ni Jesús: —¿Ex tas ayucha kintꞌamachaqaꞌ?
29 Porém o mestre da Lei, querendo se desculpar, perguntou: — Mas quem é o meu próximo?
30 Ex naul ni Jesús: —Qayntaun lapanaki ixtaxtuta Jerusalén, va ixꞌuxaꞌan tus Jericó pero tachꞌapayaul alhavanan. Maqaꞌasas tamakal y talaqanaqmal. Ex taꞌalcha, tamakaumalcha, va laycha ixnil.
30 Jesus respondeu assim:
31 Ex chuncha qayntaun xakura Jerusalén tapasal ancha lakatin, va laqtsꞌil ni kilpataniꞌ pero yucha va maqachoqol ni lakatin.
31 Acontece que um sacerdote estava descendo por aquele mesmo caminho. Quando viu o homem, tratou de passar pelo outro lado da estrada.
32 Vachu va chun qayntaun Levita yu ixtapatsay xalakatajtan Jerusalén tapasal ni ancha lakatin, va laqtsꞌil y vachu vamun maqachoqol ni lakatin.
32 Também um
33 Ex qayntaun yu machaqaꞌ Samaria taꞌan talaxkajiy yu machaqan Jerusalén ixꞌukxuntayay ancha lakatin va chaꞌal taꞌan ixmal. Tejkan laqtsꞌil va ayaj mapaynil.
33 Mas um
34 Ex chuncha niman taꞌukstsꞌuninil, lhikꞌuchꞌul aceite kun vino taꞌan talaqalhil, va lhichꞌinil laqchꞌiti. Ex mukꞌalcha la ixjuki, va lhaꞌalcha taꞌan loqojkan, ex va lhistaklhi.
34 Então chegou perto dele, limpou os seus ferimentos com azeite e vinho e em seguida os enfaixou. Depois disso, o samaritano colocou-o no seu próprio animal e o levou para uma pensão, onde cuidou dele.
35 Ex ataun julchan val, yu machaqaꞌ Samaria va xtaqnil aqxtꞌuy tumin ni manavin yu taꞌan loqojkan. Va junil: “Kꞌalhistꞌaktꞌi ni aniy lapanaki y tachun yu kamaꞌakxayeꞌe mintumin, kitꞌin kakxtaqnichoqoyan tejkan kakminchoqoyaꞌ.”
35 No dia seguinte, entregou duas moedas de prata ao dono da pensão, dizendo:
36 Ex naul ni Jesús, va junkal ni yu masuy ixlhachimoꞌonkꞌan: —¿Tas naꞌuncha? ¿Taꞌayucha ixpumatꞌutukꞌan yu ixtꞌamachaqaꞌ ni kilpatani ni yu tachꞌapayaul alhavanan?
36 Então Jesus perguntou ao mestre da Lei:
37 Ex yu masuy ixlhachimoꞌonkꞌan va naul: —Va yu mapaynil, yucha ixtꞌamachaqaꞌ. Ex junil ni Jesús: —Kꞌapꞌinchꞌiycha, vachu va chuncha kamakꞌatꞌi.
37 — Aquele que o socorreu! — respondeu o mestre da Lei. E Jesus disse:
38 Ex chuncha ni Jesús anchoqol lakatin va chaꞌal taun putaulan. Qayntaun xanati yu junkan Marta va yucha lhijunil ni Jesús kamil la ixchaqaꞌ.
38 Jesus e os seus discípulos continuaram a sua viagem e chegaram a um povoado. Ali uma mulher chamada Marta o recebeu na casa dela.
39 Marta ixlhitꞌajun qayntaun ixtꞌalapanaki va ixjunkan María. Yucha taulnil taꞌan taulal ni Jesús va ixqasmakputun yu ixnajun.
39 Maria, a sua irmã, sentou-se aos pés do Senhor e ficou ouvindo o que ele ensinava.
40 Yu Marta vamun pastakꞌuy tas kapulaqlaꞌoxil ixvayti. Ex laqꞌal ni Jesús va naul: —Jalhachimoꞌonuꞌ, ka jantu kꞌilhipꞌastꞌakꞌa. Ni yu kintꞌalapanaki va kimakaunil ni lhitapatsa. Kꞌaꞌun kiꞌaqtayjul.
40 Marta estava ocupada com todo o trabalho da casa. Então chegou perto de Jesus e perguntou: — O senhor não se importa que a minha irmã me deixe sozinha com todo este trabalho? Mande que ela venha me ajudar.
41 Pero ni Jesús qaltayanal: —Marta, Marta. La alin milhitapatsa yu makꞌapꞌutꞌun, va pastakꞌuyan milhilati.
41 Aí o Senhor respondeu:
42 Pero vamun taun tuꞌuchun yu maqskꞌiniy kꞌamakꞌatꞌi. Va yu la ox yu laksakta ni María. Jantu matichun kamaxtuniyaꞌ.
42 mas apenas uma é necessária! Maria escolheu a melhor de todas, e esta ninguém vai tomar dela.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.