Mateus 23
Ixchiwinti Dios (TPP) vs NVI
1 Ixli'astan, tsukulhcha jaxa'alayi an lapanakni chi an ixt'alhtanan an Jesús, jajuniy:
1 Então, Jesus disse à multidão e aos seus discípulos:
2 ―An tan ixtawlay Moisesi talaktawlay an xamaestrojnin lhamap'a'sin chi an fariseojnin.
2 "Os mestres da lei e os fariseus se assentam na cadeira de Moisés.
3 Pus xliyu, k'a'ilht'ut'iti wa tuchicha yu tajunan, pero jant'u k'a'ilht'ut'iti yu tacha an talay yu'uncha, mu yu'uncha tanajuni yu ka'ilhtukalh, pero yu'uncha jantu ta'ilhtuy.
3 Obedeçam-lhes e façam tudo o que eles lhes dizem. Mas não façam o que eles fazem, pois não praticam o que pregam.
4 Tachanu tapach'iya tu'u yu ts'ink'i, yu lhima'anxkay lhi'ankan, chi tajamak'uk'aninincha, pero yu'uncha masi wa katamalaklalhcha ma'atam ixk'its'ilimakak'an jantu tamak'aniputun.
4 Eles atam fardos pesados e os colocam sobre os ombros dos homens, mas eles mesmos não estão dispostos a levantar um só dedo para movê-los.
5 Chux an yu ta'ilhtuy yu'uncha ma wa kajapula'ts'inkalhcha. Palaycha laj'o'xapa'ay jaxt'a'ani talakma'stumpatawk'ay, yu puwilh ixchiwinti Dios, chi an ixla'la'ch'itk'an la'lhmancha palayi lachaj talakstamuk'ay jaxpatanti hilo yu lajk'usi.
5 "Tudo o que fazem é para serem vistos pelos homens. Eles fazem seus filactérios bem largos e as franjas de suas vestes bem longas;
6 Chi yu'uncha la ixlakapuw talaktawlhputunachalh an tan lakwaykan, chi an laka lakcha'a tan pulakta'ayxto'kan.
6 gostam do lugar de honra nos banquetes e dos assentos mais importantes nas sinagogas,
7 Chi yu'uncha talakask'in li sawalhcha kajala'axa'alakalhi an laka laktij, talakask'in li kajajunikalh maestrojnin.
7 de serem saudados nas praças e de serem chamados ‘rabis’.
8 ’Pero uxitnan jant'u k'alak'ask'int'iti li k'a'unk'ant'it maestrojnin, mu wa pumatami mi Maestrojk'an, Cristo, chi chux uxitnan lhit'ala'awnin.
8 "Mas vocês não devem ser chamados ‘rabis’; um só é o mestre de vocês, e todos vocês são irmãos.
9 Ch'i jant'u xamat'i k'a'unit mimpayk'an ani lakaat'un, mu wa pumatami mimPayk'an, an yu wilhchalh lakt'iyan.
9 A ninguém na terra chamem ‘pai’, porque vocês só têm um Pai, aquele que está nos céus.
10 Ch'i jant'u k'alak'ask'int'iti li k'a'unk'at maestrojnin, mu wa pumatami mi Maestrojk'an, Cristo.
10 Tampouco vocês devem ser chamados ‘chefes’, porquanto vocês têm um só Chefe, o Cristo.
11 Yu palay xa'ay uxitnan, yucha katalak'ilhtuniyan tanlhun.
11 O maior entre vocês deverá ser servo.
12 Mu yu sawalhcha lhitapalayi najun jantu tu'u katilhitapalalh, pero yu jantu tu'u lhitapalay lay, yucha kalhitapala'.
12 Pois todo aquele que a si mesmo se exaltar será humilhado, e todo aquele que a si mesmo se humilhar será exaltado.
13 ’¡Payni'incha uxitnani xamaestrojnin lhamap'a'sin chi uxitnani fariseojnin, mu wa ja'o'xch'o'onunat'itcha! Jant'u jamak'awniyat'iti katatanuchalh laka lhich'alhkat an lakt'iyan an lapanakni, chi uxitnan jant'u t'anuyat'it, wa jamama't'ijlayatcha an yu tatanuputunachalh.
13 "Ai de vocês, mestres da lei e fariseus, hipócritas! Vocês fecham o Reino dos céus diante dos homens! Vocês mesmos não entram, nem deixam entrar aqueles que gostariam de fazê-lo.
14 ’¡Payni'incha uxitnani xamaestrojnin lhamap'a'sin chi uxitnani fariseojnin, wa ja'o'xch'o'onunat'itcha! Mu wanajch'a jat'olo'ni'oyat'iti ixcha'ak'an an yu jantucha tu'u ixt'apapak'an t'akunin, chi para li wa jant'uch'a k'ak'ats'anik'ant'it wa panijnich'a t'ap'ayniyat'it, xliyu palay k'alhila'a'iya'it'iti lhima'alh'ajna.]
14 "Ai de vocês, mestres da lei e fariseus, hipócritas! Vocês devoram as casas das viúvas e, para disfarçar, fazem longas orações. Por isso serão castigados mais severamente.
15 ’¡Payni'incha uxitnani xamaestrojnin lhamap'a'sin chi uxitnani fariseojnin, wa ja'o'xch'o'onunat'itcha! T'a'a'ch'o'oyat'itcha ani lakaat'un chi an alamalh, jap'uxk'awyat yu katach'a'o'an. Pero akxni jala'ch'ip'inatcha apalijcha wa ja'ilht'uyat'it li a't'uyuj ixjas'at'ancha la'nini katawalh, walh masi jantu uxitnan.
15 "Ai de vocês, mestres da lei e fariseus, hipócritas, porque percorrem terra e mar para fazer um convertido e, quando conseguem, vocês o tornam duas vezes mais filho do inferno do que vocês.
16 ’¡Payni'incha uxitnani la'la'lhtulu'un jamap'a'sinin!, uxitnan nawnat'it: “Li xamati pujurarnan an tajtan, li jantu tani lay, pero li xamati pujurarnan an oro yu xanawin laka tajtan, li jalhi'aninincha.”
16 "Ai de vocês, guias cegos!, pois dizem: ‘Se alguém jurar pelo santuário, isto nada significa; mas se alguém jurar pelo ouro do santuário, está obrigado por seu juramento’.
17 ¡Laktontojnin la'la'lhtulu'un! ¿Tampiyuchacha yu palay lhitapalay, yucha an oro, u yucha an tajtan, tan matajtanilakan an oro?
17 Cegos insensatos! Que é mais importante: o ouro ou o santuário que santifica o ouro?
18 Wach'u nawp'alat'it: “Li xamati tu'u najun ka'ilhtuya, chi pujurarnancha an tan xta'kan lha'ulan, li jantu tani lay masi jantu ka'ilhtulh. Pero li xamati pujurarnan an lha'ulan yu o'slay an tan ma'axta'kan lha'ulan, nawnat li jalhi'aninincha.”
18 Vocês também dizem: ‘Se alguém jurar pelo altar, isto nada significa; mas se alguém jurar pela oferta que está sobre ele, está obrigado por seu juramento’.
19 ¡La'la'lhtulu'un! ¿Tampiyuchacha yu palay lhitapalay, yucha an lha'ulan u an tan muk'akan lha'ulan, tan matajtanilakan an lha'ulan?
19 Cegos! Que é mais importante: a oferta, ou o altar que santifica a oferta?
20 Yu pujurarnan an tan ma'axta'kan lha'ulan jantu wa yucha an puma'axta'kan lha'ulancha pujurarnan, chuxi pujurarnan'ojoy an yu ancha o'slay.
20 Portanto, aquele que jurar pelo altar, jura por ele e por tudo o que está sobre ele.
21 Chi yu pujurarnan an tajtan, jantu wa yucha an tajtancha pujurarnan, wachu pujurarnani an Dios, mu ancha wilh.
21 E o que jurar pelo santuário, jura por ele e por aquele que nele habita.
22 Chi yu pujurarnani an lakt'iyan, pujurarnancha an ixtants'i Dios yu puch'alhkatnan, chi pujurarnancha an Dios mu ancha wilhchalh.
22 E aquele que jurar pelo céu, jura pelo trono de Deus e por aquele que nele se assenta.
23 ’¡Payni'incha uxitnani xamaestrojnin lhamap'a'sin chi uxitnani fariseojnin, wa ja'o'xch'o'onunat'itcha t'ach'a an lhimasuyat'it! Mu xta'atcha xadiezmo an lhaklhi xax'oy menta chi an eneldo chi an comino. Pero k'apmaj'anat'iti an yu palay lhitapalay lhamap'a'sin: an oxi lanti, an jamapayninti chi an jakiklaka'inti. Pus lhitask'iniya li k'adiezmarnant'it, pero jant'u k'alhik'apmaj'amp'alat'iti an ali tanlhun.
23 "Ai de vocês, mestres da lei e fariseus, hipócritas! Vocês dão o dízimo da hortelã, do endro e do cominho, mas têm negligenciado os preceitos mais importantes da lei: a justiça, a misericórdia e a fidelidade. Vocês devem praticar estas coisas, sem omitir aquelas.
24 ¡La'la'lhtulu'un jamap'a'sinin, t'ank'alhamaj'anatcha an x'an, pero an camello t'olo'at'it!
24 Guias cegos! Vocês coam um mosquito e engolem um camelo.
25 ’¡Payni'incha uxitnani xamaestrojnin lhamap'a'sin chi uxitnani fariseojnin, wa ja'o'xch'o'onunat'itcha! Lakmak'axak'ayatcha an vaso chi an pulatoj, pero la ixpulakni wa stakcha a'tsamanta ja'alhawanti chi tanlhun yu jantu oxi.
25 "Ai de vocês, mestres da lei e fariseus, hipócritas! Vocês limpam o exterior do copo e do prato, mas por dentro eles estão cheios de ganância e cobiça.
26 ¡La'lhtuluw fariseo! P'ulhnajch'a k'ap'ulakxak'at'i an vaso chi an pulatoj, para li an ixmakan wachucha sut'ut'u kawalh.
26 Fariseu cego! Limpe primeiro o interior do copo e do prato, para que o exterior também fique limpo.
27 ’¡Payni'incha uxitnani xamaestrojnin lhamap'a'sin chi uxitnani fariseojnin, wa ja'o'xch'o'onunat'itcha! Uxitnan tachanu an tan lak'ulakanta puta'aknun yu wa k'usicha sut'o' lakmakamanikanta, pero ixlipulakni wa stakcha taputanumanalh ixjalukutk'an janinin, chi tanlhuncha yu wa stakcha lakp'uch'ita.
27 "Ai de vocês, mestres da lei e fariseus, hipócritas! Vocês são como sepulcros caiados: bonitos por fora, mas por dentro estão cheios de ossos e de todo tipo de imundície.
28 Chuncha uxitnan, lhimasuyat'iti li oxi lapanakni, pero mimpulaknik'an wa stakcha tapu'a'tsamtani mija'o'xcho'ontik'an chi lhi'ay junita!
28 Assim são vocês: por fora parecem justos ao povo, mas por dentro estão cheios de hipocrisia e maldade.
29 ’¡Payni'incha uxitnani xamaestrojnin lhamap'a'sin chi uxitnani fariseojnin, wa ja'o'xch'o'onunat'itcha! Jala'la'oxiniyatcha an ixputa'aknunk'an an yu ixtalhichiwiniy ixchiwinti Dios, chi jalakmalht'ak'aniyatcha an ixmonumentojk'an an yu ts'awj ixtat'ajun.
29 "Ai de vocês, mestres da lei e fariseus, hipócritas! Vocês edificam os túmulos dos profetas e adornam os monumentos dos justos.
30 Ch'i nawnat: “Li akxni istsukuw akxni ixtat'ajun kilakpaynink'an, jantu xakintat'alhimuk'akani an ixjak'alhnik'an an yu ixtalhichiwiniy ixchiwinti Dios.”
30 E dizem: ‘Se tivéssemos vivido no tempo dos nossos antepassados, não teríamos tomado parte com eles no derramamento do sangue dos profetas’.
31 Ch'unch'ach'a p'unawnat'it mi'akstuk'an li uxitnan ixjas'at'ank'an an yu tama'nilh an yu ixtalhichiwiniy ixchiwinti Dios.
31 Assim, vocês testemunham contra si mesmos que são descendentes dos que assassinaram os profetas.
32 Apalijcha wa xawa'a'tami k'a'ilht'u'o'ot'it yu talhi'a'taynilh milakpaynink'an.
32 Acabem, pois, de encher a medida do pecado dos seus antepassados!
33 ’¡Tsapulin! ¡Ixjas'at'an tsapulin! ¿T'asuch'a k'alhit'a'alht'axt'uya'it'it laka lhima'alh'ajnajlhinini?
33 "Serpentes! Raça de víboras! Como vocês escaparão da condenação ao inferno?
34 Kit'in aklamala'achaniyawi yu katalhixa'alayan ixchiwinti Dios, chi yu tajalakpastaknan, chi xamaestrojnin lhamap'a'sin. Pero uxitnan wa k'ajama'niya'it'iti ali'in, chi ali'in k'ajamakxt'ukmuk'aya'it'iti laka Cruz, ali'in k'ajala'na'maya'it'iti an laka cha'a tan puta'ayxto'kan, ch'i k'ajach'a'o'aya'it'iti lakatamj lakatamj la'acha'an kata'ana'.
34 Por isso, eu lhes estou enviando profetas, sábios e mestres. A uns vocês matarão e crucificarão; a outros açoitarão nas sinagogas de vocês e perseguirão de cidade em cidade.
35 Pus uxitnani katala'cha'anan an tala'alhin, tacha an stak jats'alalh ixjak'alhnik'an an yu ts'awj ixtat'ajun. Xlakata an ixjak'alhni Abel, yu ts'awj ixt'ajun sta an Zacarías, ists'alh tichi lapanak ixjunkan Berequías, yu ma'nit'it waniy laka tajtan chi waniy tan ma'axta'kan lha'ulan.
35 E, assim, sobre vocês recairá todo o sangue justo derramado na terra, desde o sangue do justo Abel, até o sangue de Zacarias, filho de Baraquias, a quem vocês assassinaram entre o santuário e o altar.
36 Klajunaw yu sawalh, k'amap'ala'it'iti chux an tala'alhin yu chaway ani t'awnat'it.
36 Eu lhes asseguro que tudo isso sobrevirá a esta geração.
37 ’¡Jerusalén, Jamacha'an Jerusalén, jama'niyat'iti an yu talhichiwiniy ixchiwinti Dios, ch'i jalakt'alhmayat'iti an yu jamakt'anik'anat'it! ¡A'lhuwcha ijkamach'ixtamiputulh mijas'at'ank'an, tacha xanati piyu yu jama'ay ixjas'at'an la ixpa'achuj, pero jant'u k'is la'a'it'it!
37 "Jerusalém, Jerusalém, você, que mata os profetas e apedreja os que lhe são enviados! Quantas vezes eu quis reunir os seus filhos, como a galinha reúne os seus pintinhos debaixo das suas asas, mas vocês não quiseram.
38 Chawayi jamacha'an Jerusalén, ani la'acha'an kakapmaj'ankana'.
38 Eis que a casa de vocês ficará deserta.
39 Mu klajunaw, sta chaway jantucha ali akintilala'ts'iw, sta akxni k'anawna'it: “Ikxta'niy lhimala'puchajuni an yu Dios mala'achatachalh.”
39 Pois eu lhes digo que vocês não me verão desde agora, até que digam: ‘Bendito é o que vem em nome do Senhor’".
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 23, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.