Marcos 9
Tangoa New Testament (TGP_WBT) vs AAI
1 Iesu mo mele verea isara mara, “Varar̃uhu na verea isamim vara tatuamim sei la lo turu nakerihi, la pa sopo lo mate la pa hite mauri atu God mo aulu hinia i mai na suihana tavera.”
1 Jesu sabuw iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen kwa afa iti kwama’am boro morobo’e yawas kwanama’am maramaim God ana aiwob fairin boro nanan kwana’itin.”
2 Rani mo limarave la vano moiso, ale Iesu mo lavi Peter, James peresi John, la sahe aulu na vutivuti enira hasera. Hin rani atu la hite na epen Iesu mo posi,
2 Veya etei six sasawar ufunamaim Peter, James naatu John, Jesu buwih bairi akisihimo hiyen hin oyaw tafantoro’ot hitit. Nati’imaim matah yan hi’itin Jesu ana yumat botabir.
3 ale la hite na nona ruru la mera hajavua, la lulu tinapua, la jeu na hinau lulu tari nike na varama.
3 Naatu ana faifuw hina hikwes anababatun, men karam tafaramamaim orot babin ta na’atube tasouwen hitikwes.
4 Moiso la hite pr̃ovet Elijah enia Moses la pala ale la lo sorasora peresi Iesu.
4 Nati’imaim Elijah, Moses hairi hirerereb Jesu bairi hibat hio’o bai’ufununayah nah tounu hi’itih.
5 Peter mo verea isan Iesu mara, “Moli, mo r̃uhu matan kama lo toho akerihi. Mo r̃uhu r̃a vai te tent i tolu akerihi, matea nom, matea non Moses ale matea non pr̃ovet Elijah.”
5 Peter Jesu isan eo, “Regah aki bairi tanan i gewasin maiyow, aki boro sis tounu ana wowab, ta o isa, ta Moses isan, naatu ta Elijah isan.”
6 Matan Peter mo sopo levosahia vara i pa vere na sava matan la matahu hajavua.
6 Nah tounu hai bir ra’at Peter tur erekasiy auman eo kwanekwan.
7 Ale telangi matea mo mai mo hohovira, moiso la rongo na leo matea mo malue hinia mara, “Harihi enia Natuku sei na opoia mo tavera jea. Ha tapurongo isana!”
7 Naatu sakuk earuw na ana youninamaim tarsumih naatu sakuk wanawanan orot fanan hinowar eo, “Iti i ayu Natu au yabow, tain kwanarub nao kwananowar!”
8 Vahatea purongo la pa ale Moses enia Elijah pani la tihai, pani la hite Iesu hasena mo pa lo toho atu.
8 Naatu matah doda iwa’an hibat hibinuwanuw men yait ta hi’itin, baise Jesu akisinamo bairi hibatabat hi’itin.
9 Ale lara la lo sevuti na vutivuti, Iesu mo reti horora vara la sopo mele verea na sava la hitea isan te tamlohi vavano Natun Tamlohi i mele mauri na mateia.
9 Oyawane hire hinan auman abisa hi’itin isan Jesu tur fokarin maiyow eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen kwanama’am Orot Natun morobone namisiribo.”
10 Ale la sopo mele verea isan tea, pani la lo usia vara r̃aramin reti sei vara i pa mele turu na mateia enia sava.
10 Jesu abistan eo i fanan hibai, baise morobone misir maiye eo anayabin hikasiy taiyuwih hima hibabatiyih.
11 Ale la usia isana lara, “Mata sava natu, tamlohi vujangi mata leu la verea lara, ‘Elijah i pa mai tiroma?’”
11 Imaibo Jesu hibatiy, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah hio Elijah i boro wan nan?”
12 Iesu mo r̃aramira mara, “Varar̃uhu, Elijah i pa mai tiroma vara i vai tataholoi na hinau tari. Pani mata sava natu la ulia na Retiulia vara Natun Tamlohi i pa lavi na r̃ilangi ale la pa vailejlejia na nora hiter̃er̃esi?
12 Jesu iyafutih eo, “Kwanaso’ob Elijah i wan Roubininenayan orot aunan i’iyon na sawar etei yabuna, baise aisimamih Bukamaim hikikirum hio, ‘Orot Natun nanan i boro hinakwahir naatu bai’akir gagamin na’in nab.’
13 Pani na verea isamim vara Elijah mo pete mai moiso, ale tamlohi la vailejlejia usuri na masalora sohena Retitapu mo lo verea.”
13 Baise a tur ao’owen, Elijah i marasika na naatu sabuw hai kokomaim yawas kakafin maiyow isan hisinaf mi’itube Bukamaim eo na’atube.”
14 Iesu peresi la tupu tolu atu, lara la mele sevuti sivo na pulon vuti atu, la hite na tapalara tamlohi usuri peresi na vao tavera matea la lo turu r̃alihira, ale la hite na tamlohi vujangi mata leu hai la lo vasvasi peresira.
14 Hire hinan ana bai’ufununayah afa bairi hibita’imon ana veya sabuw hiru’ay hi’a’ar bebera’uh hi’itih. Naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa auman hina hibusuruf bairi higam.
15 Ale la vao tamlohi atu lara la hite Iesu la hutura hinia, ale vahatea la avulahi la maro vano isana.
15 Sabuw hiru’ay Jesu hi’i’itin ana veya hifofofor men kafaita naatu hinunuw hin hibai ana merar hiyi.
16 Iesu mo usi na nona tamlohi mara, “Eh! Kamim ka lo vauriuri na sava?”
16 Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Abistan isan bairi kwagamigam?”
17 Vonara matea mo verea isan Iesu mara, “Tija, na lavi natuku na mai isam matan tanume mata mengo mo lo toho isana.
17 Orot ta kou’ay wanawanan iya’afut eo, “Bai’obaiyenayan ayu au kek abai ana o isa, anayabin afiy kakafin iwanasum awan bofafaren tur men eo’omih.
18 Vara mo vaia, mo lo pulahia atano na lepa, ale epena la lo r̃ira mo lo hatihati na hur̃una moiso jingona mo lo valval. Ale na usia isana nom tamlohi usuri vara la titiu nar̃ihi tanume sasati nike, pani la sopo er̃i vaia.”
18 Naatu afiy kakafin kaun eyey ana veya ebai erouw me yan ere awan fusifusin ekubar naatu wan eyob takitak tebiwa’an naatu an uman etei’imak tewowofaf. Ayu a bai’ufununayah afiy kakafin nuninamih auwih, baise men karam hitasinaf.”
19 Iesu mo r̃aramira mara, “Kamim nomim rasua mo sohena sava! A pa toho peresi kamim i tikeli pangisa? A pa tueni kamim i tikeli pangisa? Ha lavi uluvou atu i mai isaku!”
19 Jesu iuwih eo “Kwa iti boun ana sabuw ayu men kwabitutumu, mar boro bai’ab bairi tanama? Ayu boro men manin kwa bairit tanama tanabow? Kek kwabai kwana aitin.”
20 Moiso la lavi uluvou atu mo mai isana, ale tanume sasati atu mara mo hite Iesu, mo tuatuahi pa uluvou atu mo jovi atano na lepa, ale mo lo makurekure, moiso valval jingona mo lo malue.
20 Kek hibai hina Jesu biyan hitit, afiy kakafin nuw Jesu i’itin ana veya kek busuruf an uman duduwar rab naatu me yan re rab firur awan fusifusin kubar.
21 Iesu mo usia isan tamana mara, “Tanume sasati nike mo tapulo vaia nangisa?” Ale tamana mo r̃aramia mara, “Na rani mo lo natirihi.
21 Jesu kek tamah ibatiy, “Iti kek sawow maninaka bai ma?” Tamah iya’afut eo, “Tasiyar ana mareika sawow bai,
22 Hin te rani mo vaia mo jovi na hapu teni na wai vara i vilimateia. Pani vara o er̃i vai te hinau, o r̃omopoi kamam, o tueni kamam.”
22 matan fufur asabuninamih ebai en wairaf wan eyey naatu harew yan ere’er, baise o baiyawasin isan isa nakakaram na’at basit kwiwanbabanu baibais kwiti.”
23 Iesu mara, “Ko verea vara a er̃i vaia! Vara te nom rasua o er̃i vai na hinau tari!”
23 Jesu iya’afut eo, “Karam, o inabitumatum na’at sawar etei o isa boro hamehameh maiyow hinamatar.”
24 Vahatea tamana mo r̃aramia mara, “Na rasua, pani o nar̃ihi na noku r̃omkaka!”
24 Kek tamah mar ta’imonamo iya’afut eo, “Ayu abitumatum baise kwibaisu au baitumatum tafan kuya’abar era’at.”
25 Ale Iesu mara mo hite na vao matea la lo maro la mai vara la pa turu porotia matana, mo reti r̃ilangi isan tanume lumiha sasati atu mara, “Tanume mengo, na verea isam vara o malue isan uluvou sei nakerihi! O sopo mele unu hinia hin te rani!”
25 Jesu sabuw i’itih i hina yaten hiyey, imih Jesu afiy kakafin isan tur fokarin maiyow eaf iu, “O afiy tain gugurin awa gugin au’uwi kek biyanamaim kwihamiy kutit naatu men ina’intabir inarun maiye!”
26 Tanume sasati atu mo ulo sasati, mo mele tuatuahia mo jovi sivo atano moiso mo malue hinia. Tamlohi la hitea sohena vara uluvou atu mo mate moiso, ale lara, “Eh, mo mate!”
26 Afiy kakafin iwow itarakouw kek busuruf an uman duduwar rab, naatu afiy kakafin rauwatait bihir kek re imamayay in, naatu sabuw hinot i morob hirouw.
27 Pani Iesu mo saua, ale mo mele turu.
27 Baise Jesu na ofere kek uman bai ibais imisiruw misir.
28 Ale hitahu Iesu mara mo mele unu hin ima atu, nona tamlohi usuri la usia lara, “Mata sava natu, kamam kama sopo er̃i titiu nar̃ihi tanume sasati atu?”
28 Nati ufunamaim Jesu bar wanawanan run naatu ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hibatiy, “Aisim aki afiy kakafin men anun titamih?”
29 Ale Iesu mo verea isara mara, “Tanume sasati sohen haratu, usiusi purongo i er̃i titiu nar̃ihia.”
29 Jesu iyafutih eo, “Men abistanamaim boro sawar iti na’atube hinamataramih, baise yoyoban akisinamo.”
30 Iesu peresi na nona tamlohi la malue hin jara atu, ale la hahau roto na jara Galilee, matan hin rani atu Iesu mo sopo opoia vara tea i levosahia vara mo lo toho atu.
30 Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan hihamiy, i hibusuruf Galilee wanawanan hiremor hin. Jesu men kok sabuw etei hitaso’ob i menamaim hinan.
31 Matan mo opoia vara i vujangi na nona tamlohi usuri hasera. Mo mele verea isara mara, “Tamlohi la pa turuposi hin Natun Tamlohi, ale la pa taua na lima tamlohi vara la vilimateia. Pani na hatolu rani i pa mele turu na mateia.”
31 Anayabin i ana bai’ufnunenayah bi’obaibiyih. Naatu ana bai’obaiyenamaim iuwih eo, “Orot Natun boro hinabonawiy gawan umahimaim hinayai naatu hina’asabun namorob, veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Pani la sopo rongovosahi na sava hinau mo lo verea isara, ale la matahu vara la usi na r̃arami nona retireti.
32 Bai’ufnunenayah iti tur bi’obaiyih naniyan men hibai naatu baibatiyin isan hibir.
33 Lara la kakau Capernaum, ale la unu na ima matea mata la pa toho hinia. Iesu mo usia isara mara, “Sava natu, ka lo sorahia na malele?”
33 Imaibo hina Capernaum hitit, naatu hirun bar wanawanan hima’am Jesu ibatiyih, “Efamaim tanan kwa abisa isan kwagamigam?”
34 Pani la sopo r̃aramia matan la lo vauriuri vara hare natu mo aulu jea hinira.
34 Baise fanan men hiya’afutimih, anayabin efamaim hinan i taiyuwih higam yait i orot gagamintoro’ot.
35 Ale Iesu mo sakele mo tovi la tupu sangavulu r̃omana mo rua atu la mai isana mara, “Vara tea mo opoia vara i aulu i jeu na tinapua, enia i pa hasena taua atano i jeu na volitusi nona tamlohi tari.”
35 Jesu mare ana bai’ufnunenayah nah 12 eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait wan bai’iyonamih, i taiyuwin boro nan uftoro’ot nabat, sabuw etei’imak isah ni’akir nabow.”
36 Moiso Iesu mo lavi na natirihi matea hin vao atu ale mo taua na livuhara. Moiso mo tulia mara,
36 Naatu kek bai na nahimaim iu bat, uman kek tuwabunamaim rauwabon naatu eo,
37 “Vara tea mo lavi te natirihi sohen haranike na hijaku, enia mo lo laviau. Ale vara tea mo laviau, mo sopo laviau haseku, pani mo lo lavi Tamaku sei mo lo r̃uleau sohena.”
37 “O yait ayu wabu’umaim kek gidigidih inabuwih hai merar inayiy, ayu au merar kuyiy, naatu o yait ayu au merar kuyiy, men ayu akisu au merar kuyiy baise yait ayu iyunu anan auman ana merar kuyiy.”
38 John mo verea isan Iesu mara, “Tija, kama hite na tamlohi matea mo lo titiu nar̃ihi na tanume sasati na hijam, pani kama horoa vara i isoiso matan enia mo sopo tatuar̃a.”
38 John eo, “Bai’obaiyenayan aki orot ta o wabimaim wagabur kakafih nununih ai’itin naatu a’otan, anayabin i men it ata kou’ay orot ta’amih.”
39 Pani Iesu mo verea isara mara, “Ha sopo horoa, matan i pa sopo te tamlohi hatea vara mo lo vai na matamata tavera na hijaku i er̃i mele verelejlejiau hin te rani.
39 Jesu iya’afut eo, “Orot men kwana’otanimih! Orot yait ayu wabu’umaim ina’inan nati na’atube esisinaf boro men karam nati bowabow ufunamaim ayu isau tur kakafih na’omih,
40 Matan la haratu la sopo turuleji hinir̃a, enira nor̃a.
40 anayabin orot babin yait men it isat ibiwosai, nati it nowat.
41 Varar̃uhu na verea isamim, vara tea mo sile te paniken wai hamar̃ir̃i isamim matan ka tamlohi non Kr̃isto, varar̃uhu enia i pa lavi na otori matana!”
41 Anababatun a tur o’owen, orot babin yait ayu wabu’umaim o harew it kutomatom anayabin o i ayu nowau, i turobe ana baiyan boro nab.
42 “Pani vara tea mo vai na natirihi matea sohen harihi sei mo rasuau i jovi na hehe, i pa mele r̃uhu jea vara la lasi te vatu tavera na r̃alona, ale la putehia na tasi puaha.
42 Naatu ayu au bai’ufununayah hai baitumatum kikimin, orot yait nan hai not nabi’afiy, gewasin nati orot i boro sikan aumor hita’utan taiyan hititaiy tare.
43 Vara limam mo lo vaiho ko lo vai na hehe, o tai nar̃ihia! I pa mele r̃uhu jea vara o lavi mauri atu na tuka peresi te limam hatelete purongo, mo jeu haratu vara o pa vano na hapu mata moruhapu sei mo sopo er̃i mate peresi na limam mo rua!
43 O uma nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! Uma rounawat ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit uma rou’abaka itan efan kakafin wairaf wanatowan wan itayen,
44 Vara palom mo lo vaiho ko lo vai na hehe, o tai nar̃ihia! I pa mele r̃uhu jea vara o unu hin mauri atu na tuka peresi te palom hatelete purongo, mo jeu haratu vara la pulahiho peresi na palom mo rua na moruhapu.
44 motamot hita’ani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab ta’arahi.
45 — ausente —
45 Naatu a nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! A dubon ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit a rou’abaka inan efan kakafin,
46 Vara matam mo lo vaiho ko lo vai na hehe, o hoti nar̃ihia! Mo mele r̃uhu jea vara o unu hin mauri atu God mo aulu hinia peresi te matam hatelete purongo, mo jeu haratu vara la pulahiho peresi na matam mo rua na moruhapu.
46 motamot hina’aani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab na’arahi.
47 — ausente —
47 Naatu mata nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, kukubai kwisaroun! Mata ta’imon God ana aiwobomaim inarur i gewasin, men basit mata rou’abaka hinisrouni efan kakafinamaim inare,
48 ‘Hin jara atu hulesira la sopo er̃i mate, ale hapu mo sopo mate hin te rani.’ Isa 66.24
48 nati’imaim
49 Matan God i pa tau na hapu mata rani r̃ilangi na mauri tamlohi tari, matan vara i hani nar̃ihi na hehe na maurira sohena solo mo lo vai na mit mo sopo ranga.
49 Sabuw etei’imak boro wairafamaim na’arahih narusouwih hinan riyabe hinamatar.
50 Solo mo r̃uhu, pani vara mejina mo tihai, ha pa er̃i vaia i mele meji sohena sava? Ha taurilati na r̃omimim mata r̃ohu na hehe, ale ha toho na tamata peresi kamim hatehateahi!”
50 Riy i gewasin baise naniyan nabi’en boro men karam hiniwa’an naniyan namatar maiye, imih kwa i riy wanawanamaim nama, saise taituwa bairi boro tufuwamaim kwanama.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.