Lucas 5
Huehuetla Tepehua NT (TEE_TBL) vs NVT
1 Pus ju Jesús ixyacha vanin la'ixquilhtu' ju atants'in Genesaret. Chai ju lapanacni ni na ilhu'an ixtajunita pus na istasamak'amputun ju Jesús ni vanin ixtatayaputun ni laich catak'asmatnilh ixchivinti Dios ju ix'ajuni.
1 Estando Jesus à beira do lago de Genesaré, grandes multidões se apertavam em volta dele para ouvir a palavra de Deus.
2 Pus ju Jesús lakts'ilh lakat'ui barco ju vanin ixlacvi la'ixquilhtu' atants'in. Para ju ixch'apanin pamata ixtatacut'ach ni ixtat'ajun chak'anin ixch'okxni'an.
2 Ele notou que, junto à praia, havia dois barcos vazios, deixados por pescadores que lavavam suas redes.
3 Chai ju Jesús putaju lakatam barco ju anchach ixlacvi. Chai ju yuchi ix'anu' Simón ixjunita. Chai ju Jesús tapaininilh ju Simón ni cha taju lacats'unin ju lacxcan ju ixbarco. Chai acsni chunch ju navilh ju Simón pus ju Jesús tsuculh amalanini' ju lapanacni.
3 Entrou num dos barcos e pediu a Simão, seu dono, que o afastasse um pouco da praia. Então sentou-se no barco e dali ensinou as multidões.
4 Chai acsni chivink'olh pus junich ju Simón: ―Alhip'ich ju mimbarco junta palai talaclhman chai amu'ut'ich ju minch'okxni'an ni lai ach'ap'aya'it'it ju pamata.
4 Quando terminou de falar, disse a Simão: “Agora vá para onde é mais fundo e lancem as redes para pescar”.
5 Para ju Simón ak'alhtayanalh chai juni: ―Amamaka'unu' tonta ts'isni ju xacmujuyau ju quinch'okxni quinc'an. Para jantu tu'u' icch'apatau. Para ni chunch ju na'un pus acmujuchokoyach ju quinch'okxni.
5 Simão respondeu: “Mestre, trabalhamos duro a noite toda e não pegamos nada. Mas, por ser o senhor quem nos pede, vou lançar as redes novamente”.
6 Pus acsni tamujulh ju ixch'okxni'an ju Simón chai ixt'ach'alhcatna' pus na lhuch lana tanucha ju pamata. Chai ixtak'exputun ju ixch'okxni'an.
6 Dessa vez, as redes ficaram tão cheias de peixes que começaram a se rasgar.
7 Pus tatamacyonilh ju ixt'ach'alhcatnin ju ixtatajumanalh lacalakatam barco. Tajuni ni catamilh a'aktaijunin. Pus tamilh chai talaktsama chux lakat'ui barco. Chai ixtaquita'acnuputun ju lakat'ui barco.
7 Então pediram ajuda aos companheiros do outro barco, e logo os dois barcos estavam tão cheios de peixes que quase afundaram.
8 Pus ju Simón Pitalu' acsni lakts'ilh ni na lhu ixjunita ju pamata pus lana ta'aktsokotanilh la'ix'ucxlacapu' ju Jesús chai juni: ―Ak'ost'ich ju laqui'ucxlacapu' ji qui'ucxtin ni na ic'alactu'unu' lapanac ju quit'in.
8 Quando Simão Pedro se deu conta do que havia acontecido, caiu de joelhos diante de Jesus e disse: “Por favor, Senhor, afaste-se de mim, porque sou homem pecador”.
9 Chunch ju naulh ju Pitalu' ni na ixlhamak'aninin ju yuchi chai tachi chun ju ix'alact'atajun lacabarco. Talhamak'aninilh ni na lhu ixtach'apata ju pamata.
9 Pois ele e seus companheiros ficaram espantados com a quantidade de peixes que haviam pescado,
10 Chai vachu' na ixtalhamak'aninin ju Jacobo chai ju Xivan ists'alan ju Zebedeo. Pus ju yu'unch ixt'alamaktainin ju Simón ixtajunita. Pus ju Jesús junilh ju Simón: ―Jantu at'alhan. Tus chavai amak'aixt'ok'a'it'it ju lapanacni ju aquintalhilaca'ana' tachi acsni ixmak'aixt'ok'at'it ju pamata.
10 assim como seus sócios, Tiago e João, filhos de Zebedeu. Jesus respondeu a Simão: “Não tenha medo! De agora em diante, você será pescador de gente”.
11 Pus ju acsnich tamacutulh ju ixbarco'an. Tamaconk'olh chux chai tach'ak'ok'alh ju Jesús.
11 E, assim que chegaram à praia, deixaram tudo e seguiram Jesus.
12 Acsni ixvi ju Jesús lacalakatam lak'achak'an pus lakmilh pumatam lapanac ju ixpacxanta ju macxcai ists'its'i ju ixpuch'i'an. Chai ju yuchi lana taquilhputanilh ju lacat'un la'ix'ucxlacapu' ju Jesús. Chai tapaininilh. Junich: ―Qui'ucxtin ni va xaq'uinc'uch'up'ut'uch cava pus laich xaq'uinc'uch'ut'i.
12 Num povoado, Jesus encontrou um homem coberto de lepra. Quando o homem viu Jesus, prostrou-se com o rosto em terra e suplicou para ser curado, dizendo: “Se o senhor quiser, pode me curar e me deixar limpo”.
13 Pus ju acsnich ju Jesús mokslanilh ixmaca' la'ixlacatuna chai juni: ―Iclacasq'uin. Palaich'at. Chai acsni naulh ju chunch ju Jesús pus lana macaxnilh ju ists'its'i ju anu' lapanac.
13 Jesus estendeu a mão e o tocou. “Eu quero”, respondeu. “Seja curado e fique limpo!” No mesmo instante, a lepra desapareceu.
14 Chai ju Jesús lhimap'aksilh ju anu' lapanac ni jantu xamati' cajunilh tu'u'. Chani ju juni: ―A'inchich t'alac'asunini' ju pali. Axt'akchich ju milhak'ailakts'in ni cac'atsacana' ni salaka ju milacatuna tachi ju najun la'ixlhamap'aksin ju Moisés.
14 Então Jesus o instruiu a não contar a ninguém o que havia acontecido. “Vá e apresente-se ao sacerdote para que ele o examine”, ordenou. “Leve a oferta que a lei de Moisés exige pela sua purificação. Isso servirá como testemunho.”
15 Para jantu sek va ju anu' lapanac chai palai lhu tac'atsa ixlacata ju Jesús. Chai na lhu ju ixtalhitak'aixt'ok'a ni va ixtak'asmatniputun ju ixchivinti ju Jesús chai palaich ixtajumputun ju va ixtalactak'ank'aich.
15 Mas as notícias a seu respeito se espalhavam ainda mais, e grandes multidões vinham para ouvi-lo e para ser curadas de suas enfermidades.
16 Para ju Jesús ix'an junta aseknic'a. Ix'an t'achivini' ju Dios.
16 Ele, porém, se retirava para lugares isolados, a fim de orar.
17 Chai milh avilhchan acsni ixt'ajun amalanini' ju Jesús lacachaka'. Chai vachu' anch ixtavilanalh ju fariseonin chai ju na ixtalhatalanininta ju ixlhamap'aksin'an ju ist'a'israelitanin. Ju yu'unch ixtamintacha ixlhilacaputs'un ju xalak'achak'anixni ju xa'estado Galilea chai ju xa'estado Judea chai ju lak'achak'an Jerusalén. Chai ju Dios ixtaknita ju Jesús ixtachaput ni laich palai ca'anavi ju tak'ank'anin.
17 Certo dia, enquanto Jesus ensinava, alguns fariseus e mestres da lei estavam sentados por perto. Eles vinham de todos os povoados da Galileia, da Judeia e de Jerusalém. E o poder do Senhor para curar estava sobre Jesus.
18 Chai ju ali'in lapanacni talhimincha pumatam lapanac lacalona. Ju yuchi va ixlacalhtuculunta. Chai ju yu'unch ixtapuxcajui ta anchach ju laich catapumanu lacachaka' ni laich catamamanilh la'ix'ucxlacapu' ju Jesús.
18 Alguns homens vieram carregando um paralítico numa maca. Tentaram levá-lo para dentro da casa, até Jesus,
19 Para jantu jinta' talhitaju junta laich catapumanu ni na is'aktsamcanta lacachaka'. Pus tamuc'alh la'ix'ucxni chaka'. Ta'ucxmak'alh chai anch ju tapumak'alhtaju lacalona ju anu' tak'ank'an. Tamama vanin junta ixvi ju Jesús.
19 mas não conseguiram, por causa da multidão. Então subiram ao topo da casa e removeram uma parte do teto. Em seguida, baixaram o paralítico na maca até o meio da multidão, bem na frente dele.
20 Chai ju Jesús acsni alakts'ilh ni na ixtalhilaca'an ju yuchi pus junich ju tak'ank'an: ―Ji lapanac ju mi'alactu'unti mac'acxanicanta.
20 Ao ver a fé que eles tinham, Jesus disse ao paralítico: “Homem, seus pecados estão perdoados”.
21 Pus ju acsnich ju fariseonin chai ju yu'unch ju na ixtalhatalanininta ju ixlhamap'aksin'an ju ist'a'israelitanin tanaulh la'ix'alhunut'an: “Tis chavaich nu' ju ani lapanac ni va macxcai ju najun ni tachi ju Dios ju jumputun. Tis chavaich apumatam ju lai mac'acxai ju alactu'unti. Ni va yuchi jumpala' ju Dios”.
21 Mas os fariseus e mestres da lei pensavam: “Quem ele pensa que é? Isso é blasfêmia! Somente Deus pode perdoar pecados!”.
22 Para ju acsnich ju Jesús amachakxanilh tuchi ixtapast'ac'ach ju yu'unch chai axak'ala. Ajunich: ―Tajuch ni va chunch ju p'ast'ac'at'it ju lami'alhunut'an.
22 Jesus, sabendo o que pensavam, perguntou: “Por que vocês questionam essas coisas em seu coração?
23 Ni acjunilh ni mac'acxanicalh ju ix'alactu'unti pus jantu lai p'uc'ats'ayat'it ni vasalh alin ju quintachaput u jantu. Para ni acjunilh ni cak'ostavi chai ca'alhtanalh pus ju chunch lai ap'uc'ats'aya'it'it ni alin ju quintachaput u jantu.
23 O que é mais fácil dizer: ‘Seus pecados estão perdoados?’ ou ‘Levante-se e ande’?
24 Pus ju chavai aclamasuniyau ni alin ju quintachaput ju ani lacamunutpa' ni lai icmac'acxai ju alactu'unti. Quit'in ju quimalakachatachilh ju Dios ni lapanac actsucuya' ju ani. Pus ju acsnich ju Jesús junilh ju anu' ju ixlacalhtuculunta: ―Uxint'i ju icjunan. Ak'ost'a'ulhch. Asact'ich ju mimputaman. A'inchich ju laminchaka'.
24 Mas eu lhes mostrarei que o Filho do Homem tem autoridade na terra para perdoar pecados”. Então disse ao paralítico: “Levante-se, pegue sua maca e vá para casa”.
25 Chai lana taya ju anu' lapanac la'ix'alac'avanti'an ju yu'unch. Chai saclh ju ixputaman. Chai alh la'ixchaka'. Chai na ixlak'aya'anta ju Dios ju lacati.
25 De imediato, à vista de todos, o homem se levantou, pegou sua maca e foi para casa louvando a Deus.
26 Chai lana na talhamak'aninilh ixchux'an. Chai talak'aya ju Dios. Chai na tatalhanalh. Tanaulh: ―Iclakts'iu lakatam lhamak'an ju chavai.
26 Todos ficaram muitos admirados e, cheios de temor, louvaram a Deus, exclamando: “Hoje vimos coisas maravilhosas!”.
27 Chai astan acsni tapasalh ju ani taxtokni pus ju Jesús taxtulh. Chai lakts'ilh pumatam ach'ini' ju Leví ixjuncan. Ju yuchi ixvi junta ix'ach'inin ixlacata ju tu'u' ju ixlhimincanta ju anu' lak'achak'an. Pus ju Jesús juni: ―Aq'uinch'ak'ok'ach.
27 Depois disso, Jesus saiu da cidade e viu um cobrador de impostos chamado Levi sentado no local onde se coletavam impostos. “Siga-me”, disse-lhe Jesus,
28 Pus ju anu' ach'ini' lana taya chai macaulh ju ixlhich'alhcat chai t'a'alh ju Jesús.
28 e Levi se levantou, deixou tudo e o seguiu.
29 Chai astan ju Leví navinilh ju Jesús lakatam lacvaiti ju la'ixchaka'. Chai na lhu ixtamakvilanalh lacamixa ju ixt'a'ach'inin ju Leví chai vachu' na lhu ali'in lapanacni.
29 Mais tarde, Levi ofereceu um banquete em sua casa, em honra de Jesus. Muitos cobradores de impostos e outros convidados comeram com eles,
30 Para ju fariseonin chai ju na ixtalhatalanininta ju lhamap'aksin ju vachu' fariseonin ixtajunita va ixta'alhichivinin ju ix'amamaka'ui ju Jesús. Talacjuni: ―T'as ni va alact'avainat'it chai alact'ak'ot'at'it ju vino ju ach'inin chai ju alactu'unin.
30 mas os fariseus e mestres da lei se queixaram aos discípulos: “Por que vocês comem e bebem com cobradores de impostos e pecadores?”.
31 Chai ak'alhtayanalh ju Jesús. Ajunich: ―Ju lactachapunin jantu tamaktasq'uini ju ac'uch'unu'. Va yu'unch ju tak'ank'anin.
31 Jesus lhes respondeu: “As pessoas saudáveis não precisam de médico, mas sim os doentes.
32 Jantiyu' iclhiminta ni ac'alact'asanilh ju tanajun ni na lack'oxin lapanacni tajunita. Alai icminta alact'asanini' ju alactu'unin ni catamacaulh ju ix'alactu'unti'an.
32 Não vim para chamar os justos, mas sim os pecadores, para que se arrependam”.
33 Pus ju fariseonin chai ju na ixtalhatalanininta ju lhamap'aksin ju vachu' fariseonin ixtajunita tajunilh ju Jesús: ―Tajuch ni na paklhu ju tatascajai chai tat'achivinin ju Dios ju ixtamamaka'un ju Xivan. Chai ju quilapanacni quinc'an ju fariseonin icjuntau vachu' chunch talai. Para ju mintamamaka'un ju uxint'i jantu chunch talai. Ju yu'unch tavajin chai tak'ot'a ju vino.
33 Algumas pessoas disseram a Jesus: “Os discípulos de João Batista jejuam e oram com frequência, e os discípulos dos fariseus também. Por que os seus vivem comendo e bebendo?”.
34 Chai ju Jesús ajunich: ―Jantu lai amat'asc'a'aya'it'it ju tamakvilanalh junta catamak'axtokcana' acsni makvilhca' ju anu' ts'alh ju catamak'axt'ok'a'.
34 Jesus respondeu: “Por acaso os convidados de um casamento jejuam enquanto festejam com o noivo?
35 Pus vana va chunch ju quintamamaka'un. Ju chavai jantu tatascajai ni ic'alact'avilhca'. Para cachina' avilhchan acsni acmak'osucana' ju ani lacamunutpa'. Chai acsnich ju catatascajaya' ni aquintalhamak'anininach.
35 Um dia, porém, o noivo lhes será tirado, e então jejuarão”.
36 Chai vachu' ajunilh lakatam chivinti ju ix'apumavasalaniputun tu'u'. Ajuni: ―Jantu lai xamati' k'ex'i ju lacasast'i ixcuju' chai calhilakyaulh ju lacak'at'ili ixcuju'. Ni va chunch calalh pus lak'alhi ju sast'i ixcuju' chai va na jantu k'ox jun ju k'at'ilh ni jantu ixt'achunch junita ju pumpu' ju xalhilakyajui.
36 Jesus também lhes apresentou a seguinte ilustração: “Ninguém rasgaria um pedaço de tecido de uma roupa nova para remendar uma roupa velha. Se o fizesse, estragaria a roupa nova, e o remendo não se ajustaria à roupa velha.
37 Chai jantu lai xamati' pumujui ju sast'i vino lacak'at'ili axt'ak'an ni na k'alhp'asnica'. Ni chunch canavi pus ju sast'i vino cak'exlh ju axt'ak'an chai ju vino capuk'ank'olh. Chai ju axt'ak'an cats'ank'alh.
37 “E ninguém colocaria vinho novo em velhos recipientes de couro. Os recipientes velhos se arrebentariam, deixando vazar o vinho e estragando o recipiente.
38 Alai pumucan ju sast'i vino lacasast'i axt'ak'an. Ju chunch lai pumak'acan ju sast'i vino ju axt'ak'an.
38 Vinho novo deve ser guardado em recipientes novos.
39 Chai jantu xamati' ju k'ot'a ju mak'aniya vino ju lai cak'otputulh ju sast'i. Va najun ni palai can ju mak'aniya vino. Chunch ju ajuni ju lapanacni ju Jesús. Va ix'amamachakxaniputun ni jantu lai catilhiyaulh ju mak'aniya ixlhamap'aksin ju Moisés ju sast'i ixlhamap'aksin ju yuchi. Chai ju na lanita ju mak'aniya lhamap'aksin na xcai macomputun ni laich ca'amaklhtayanalh ju sast'i lhamap'aksin.
39 E ninguém que bebe o vinho velho escolhe beber o vinho novo, pois diz: ‘O vinho velho é melhor’”.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.