João 7

Mi Namani Tino (TBF) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 I muir sien ne, e Iesu a nga veis veriris i Galili, ma a kap nga lalaro veis ka i Iudea simi vunan bu Iuda gi nga rorois nia kenvamate.
1 Nati ufunamaim Jesu Galilee wanawanan run titit remor in, men kok au Judea tan anayabin Jew hai ukwarih hima hikakaif hitarab tamorob isan.
2 Eiekesen sien mi Nginou nia barabaramatan bu Papael sibu Iuda tate nga beit vatavatat,
2 Baise Jew sabuw Yagama Sis ana hiyuw aa ana veya i nabiyubin,
3 bu kasien gi nga oeng sien, “Veis sorvekenan ine mi korot nge rakot i Iudea, terengien ke sar madar tovtov gi ta mang pare bu kepineits ni vovokudier e ta tsana.
3 Imih Jesu taitin hi’o, “O boro efan iti inihamiy naatu inan Judea inatit, saise a bai’ufununayah bowabow gewasih abistan kusisinaf hina’itin.
4 Kap ka mei a ko tsang muningan bu kepineits sien va ta lalaron va bu mei kokouk gi ta telekiran misa ta tsana. Sien va e ta oit nia tsana ine bu kepineits, vasanga no kese simi mangmagoso enaenamon.”
4 Anayabin orot yait sabuw etei su’ubin isan boro men wa’iwa’iramaim nabowamih. Baise bebeyanamaim nabow hina’itin. Imih a bowabow bebeyanamaim inabow tafaram tutufin etei ini’obaiyih hina’itin.”
5 Misasien egie bu kasien, gi kap nga vodovodon tuktuk sien buer.
5 I taiyuwin taitin men hitumitum, imih iti tur hi’o.
6 Io, e Iesu a nga oeng segie, “Kong keipkepide ra a kap ngas beit, eiekesen senga, bu suasua keipkepide ra a kalei mo.
6 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu au veya i men na tit, baise kwa a veya i mar etei bobotawiyen inu’in.
7 Mi mangmagoso enaenamon a kap oit nia karto nga, eiekesen a karto iou simi vunan o vavatei katsep ngan va mi sana ta tsana a tsokor.
7 Sabuw kwa boro men hinifutuwi, baise ayu boro hinifutuwu, anayabin ayu mar etei sabuw hai kakafih ao’orerereb.
8 Nga ta rakot simi nginou. Eiekesen eou o kap ngas oit nia rakot simi nginou, simi vunan kong keipkepide ra a kap ngas beit oit.”
8 Hiyuw isan kwa akis kwanan ayu men bairit tanan, anayabin ayu au veya anababatun i men na tit.”
9 A nga vokokotie ine bu nama, ma a nga mon i Galili.
9 Iti na’atube eo, i Galilee wanawananamaim ma.
10 I murien bu kasien gi tate nga rakot simi nginou, eie buer a nga veis, kap va i matan bu mei, eiekesen a nga veis mumuningei mo.
10 Taitin hiyuw isan hiyen hinan, i auman ufuh yen in, men bebeyanamaim in baise i wa’iwa’iramaim in.
11 Io, simi nginou, bu Iuda gi nga vor ve dendeng nge virevirei ngan, “Iva ngan ian mi ka?”
11 Nati hiyuw wanawanan Jew hai ukwarih Jesu isan hinuwet sabuw hibabatiyih, “Iti orot menamaim ema’am?”
12 I kotubuon mi bineit gi nga vor ve virevirei menemenen surie. Bu mei mene gi nga pevien, “Eie mi banga ka.” Ma bu mei mene gi nga pevien, “A kap, a mono bitie mi kulou.”
12 Sabuw wanawanahimaim baitarsibesib busuruf ra’at. Sabuw afa hi’o, “I orot gewasin,” afa hi’o, “Aiyabin i sabuw ebifufuwih?”
13 Eiekesen kap ka mei a nga vokokotie ka nama surie eie i matan mi lobaram simi vunan gi nga motovan bu muomuo sibu Iuda.
13 Baise men yait ta boro fanan aumetawat isan hitao, anayabin Jew ukwarih isah hibir.
14 Simi ra i kotubuon mi nginou, e Iesu a nangba nga rakot i mararan mi Vona rengeir leong ma a nga vakaek nge vavasengei.
14 Hiyuw hi’aa na biyanfoun, Jesu na Tafaror Bar run naatu bai’obaiyen busuruf.
15 Bu Iuda gi nga kudier nge virei, “Ine mi ka vasa a nga suvu venengan ine mi suada sinavei, sien a kap nga mon si ka vinasengei?”
15 Jew hai ukwarih hifofofor men kafai ta naatu hi’o, “Iti orot menamaim kirum iti so’ob bai?”
16 E Iesu a nga kuil nama, “Kong vinasengei kap va seou keseung, eiekesen a kovuni seie ese ta nga tura iou.
16 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Bai’obaiyen ayu abi’obaiyi i men ayu nowau, baise God ayu biyafaru i nowan.
17 Sien va ka mei ta res nia tsang vemusurie ken lalaron e Raban, eie ta ba telekiran va kong vinasengei a kovuni se Raban o, a kovuni seou keseung.
17 O Yait ta God anakok kusisinaf boro inaso’ob ayu au bai’obaiyen i Godane enan, ai ayu taiyuwu au fairamaim ao’o.
18 Egie ese gi ta vokokotie bu namanigie kesegie, gi tsana nia suvuon mi tietienengei segie kesegie. Eiekesen Eie ese ta tsatsang nia tienengan mi Mei ese ta nga turan, Eie mi tuktuk ma a kap ka binit a mon seie.
18 Yait taiyuwin ana fairamaim eo’o, i taiyuwin ana gewasin bain isan enunuwih, baise orot yait God ayu iyafaru anan ana gewasin enunuwih nati orot i turobe, i wanawananamaim men baifuwen ema’am.
19 E Moses a nga terie senga mi vinuor, va gerek? Eiekesen kap ka mei senga a vemusurie. Surie misa nga ta lalaro kenvamate iou?”
19 Moses ofafar kwa it ai en? Aisim ofafafar men kwabi’ufunun naatu ayu rabu morobomih kwabiwa’an?”
20 Mi bineit gi nga kuil nama, “Mi tsaka moromoruo a tsegerie no. Ese a lalaro kenvamate no?”
20 Sabuw hiya’afut hi’o, “O wanawan i demon tema’am. Yait o asabunimih ebiwa’an?”
21 E Iesu a nga kuil nama segie, “O nga tsana mi kepineits ni vovokudier kes, ma enga kokouk nga te kudier beitsak.
21 Jesu iya’afutih eo, “Ayu ina’inan ta’imon asinaf kwa’itin naatu kwaifofor men kafaita.
22 E Moses a nga terie mi vinuor senga va nga ta ngas vavaroup. (Si man tuktuk a kap nga kovuni se Moses, eiekesen simi tubunga.) Io, arie mi vunan nga ko varapuo bu natu madar simi Rangi Minaes.
22 Moses uwi natunat oro’orot Baiyariri hai veya’amaim hai ar, mo’oh kwa’afuw, nati i men Mosesine na, nati i kwa a’agir wabih gagamihine na. Imih kwa kek oro’orot hai ar mo’oh kwa’a’afuw.
23 Io, misasien simi Rangi Minaes, nga ta ngas varapuo ka natu madar terengien va nga ta kap mang pop vuturungie mi Vinuor se Moses. Ma surie misa nga ta petseir veie iou va o vatoa vuruvan ine mi ka simi Rangi Minaes?
23 Kwa Baiyarir ana veya’amaim kek orot ana ar mo’on kwana’a’afuw nati Moses ana ofafar i men kwa’a’astu’ub, aisimamih ayu Baiyarir Ana Veya orot biyan tutufin abiyawas isan kwa ya esoso’ar?
24 Kian va nga ta vuortie ka mei vemusurie ken baidendeng, eiekesen nga ta ngas vuortie vemusurie misa ta tuktuk.”
24 Men ufun ana’itininamaim sabuw kwanibabatiyih, baise a baibabatiyen i turobe’emaim kwanibatiyih.”
25 Io, bu mei mene kovuni i Ierusalem gituo nga virei, “Vasa, a kap va arie mi ka gi ta lalaro kenvamate?
25 Nati isan Jerusalem sabuw afa hibusuruf hibatebat hi’o, “Orotoban iti i boun rabin morobomih ana ef tenunuwet?
26 Pare, a vakokoit i matan mi lobaram eiekesen gi kap vokokotie ka nama sien. Tavakier bu muomuo gi te katsep va eie mi Messia nieng?
26 Kwa’itin iban iti bebeyanamaim eo’o, naatu i men tur ta isan te’eo’omih. Kwa kwanotanot sabuw ukwarihiban hiso’ob gewas iti orot i turobe Rourubinen?
27 Eiekesen giet telekiran va ine mi ka a kovuni ivie. Eiekesen sien va mi Messia ta nemei, kap ka mei ta telekiran va eie a kovuni ivie.”
27 Baise iti orot menane nan i aki aso’ob; Rourubinen nanan anamaramaim boro men yait ta naso’ob i menane na.”
28 E Iesu a ngas nga vavasengei i mararan mi Vona rengeir leong, samo a nga koup pevien, “Io, nga telekira iou, ma nga telekiran va Eou kovuni ivie. O kap mon en ne surie kong lalaron. Eiekesen eie ese ta tura iou, eie a tuktuk. Nga kap telekiran,
28 Imaibo Jesu Tafaror bar wanawanan ma bi’obaibiyih fanan aumetawat na’in eo, “Turobe ayu kwa kwaso’ob, naatu menane anan kwa kwaso’ob? Ayu iti anan i men taiyuwu au kok ana, baise turobe ana God ayu iyunu ana. Nati orot kwa men kwaso’ob
29 eiekesen o telekiran simi vunan Eou o kovuni seie ma eie a nga tura Iou.”
29 ayu asu’ub, anayabin ayu ine ana naatu i iyunu ana.”
30 Sien ta nga pevien ne, gi nga lalaro rakopie. Eiekesen kap ka mei a nga konon nia rakopie, simi vunan ken keipkepide ra a kap ngas nga beit.
30 Nati’imaim sabuw bain fatuminamih hiwa’an, baise men yait ta biyan butubun, anayabin ana veya i men natit.
31 Eiekesen palan mi kulou simi bineit gi nga vodovodon tuktuk sien nge pevien, “Sien va mi Messia va ta beit, ta kap oit nia tsana kavo totourlekier ni vovokudier palan rio ine mi ka, nge?”
31 Baise rou’ay gagamin wanawanan sabuw moumurin maiyow hitumitum naatu hi’o, “Rourubinen nanan ina’inan fairih moumurihika nasinaf iti orot boro nanatabir.”
32 Bu Parisaio gi nga rongomie mi bineit gi ta nga vevemisir ngan ine bu kepineits surie e Iesu. Samo bu prist leong ma bu Parisaio gi nga turan mi kulou nennei simi Vona rengeir leong nia ra rakopie.
32 Rou’ay wanawanan Jesu sawar sisinaf isan hibitarsibesib Pharisee hinowar. Basit firis gagagamih naatu Pharisee Tafaror Bar ma’utayah hiyafarih hin Jesu bain fatuminamih.
33 E Iesu a nga pevien, “O ta kap mon potaram meie nga ma samo o ta muerengei rakot se ese ta nga tura iou.
33 Imih Jesu eo, “Ayu boro men manin bairit tanama, naatu anamatabir maiye anan yait iyunu anan biyan anatit.
34 Nga ta nesie iou eiekesen nga ta kap so vorota iou, ma ivie va o ta mon en, nga ta kap oit nia nemei en.”
34 Kwa boro ayu kwananuwuhu, baise boro men kwanatita’uru, naatu ayu menamaim anama’am, kwa boro men kwanan.”
35 Bu muomuo sibu Iuda gi nga veveoeng i kotubugie, “Ivie ine mi ka a vodon nia rakot en va giet ta kap oit nia vorotan? Tavakier nieng eie ta rakot sibu taon sibu Grik ivie kegiet sar kulou gi ta mon en nge ra vavasengei sibu Grik?
35 Jew sabuw taiyuwih hima hi’o, “Iti orot boro menamaim nan nama naatu it men karam tanatita’ur? Ai i boro nan Greek wanawanah ata sabuw hitagey nanabin tema’am imaim nama ni’obaibiyih?
36 A pevien, ‘Nga ta nesie iou eiekesen nga ta kap vorota iou, ma ivie o ta mon en, nga ta kap oit nia nemei en.’ Misa man vuevue ine ken nama?”
36 Kwa boro ayu isou kwananuwet baise boro men kwanatita’uru naatu ayu menamaim anama’am kwa boro men kwanan? Iti tur eo’o anayabin i abisa?”
37 Simi ra vekvekitip, eie mi ra leong ine simi nginou, e Iesu a nga tamtuir nge koup pevien, “Sien va ka mei a moruo eie ta ngas nemei seou.
37 Hiyuw gagamin hi’aa sasawar ana yomanin, Jesu misir naatu fanan aumetawat na’in eo, “Yait ta sikan namamamah, kwanihamiy nan ayu biyau harew natom!
38 Io, eie ese va ta vodovodon tuktuk seou ta ngas me un simi vunan mi Pakpak Leong a pevien, ‘Bu kakada simi da nian mi tino ta so rovotsour kovuni i aron.’”
38 Yait ayu inabitutumu na’at kuna biyau harew kutom. Buk Atamaninamaim eo na’atube ‘Harew yawasin boro o wanawananamaim nanunuw.’”
39 E Iesu a nga vokokotie ine mi nama surie mi Moromoruo Tamat, ian egie ese gi ta nga vodovodon tuktuk sien va gi ta ba nga so suvuon. Tuir oit ian simi ra e Raban a kap ngas nga terie mi Moromoruo Tamat simi vunan e Iesu a kap ngas nga suvuon man matvinavaso.
39 Iti tur i sabuw iyab Jesu hinibitumitum Anun Kakafiyin hinabaib i isah eo. Iti boun ana veya Anun Kakafiyin i men yait itin bai, anayabin Jesu i men Tamah ana aiwob itinimih.
40 Sien mi kulou mene gi ta nga rongomie ine ken nama, gi nga pevien, “A tuktuk, ine mi ka eie mi Propet.”
40 Rou’ay wanawanan hima tur hinonowar sabuw afa hi’o, “Anababatun iti orot i God ana dinab orot.”
41 Bu mei mene gi nga pevien, “Eie mi Messia.”
41 Afa hi’o, “Iti orot i Rourubinen.” Naatu sabuw afa ibanak hi’o, “Rourubinen ana orot i boro men Galilee’ine nan?
42 Vasa, mi Pakpak Leong a kap pevien va mi Messia ta tubunien e Davit ma ta kuvu i Betilem simi taon ivie e Davit ta nga mon en?”
42 Buk Atamaninamaim eo Rourubinen i boro aiwob orot David ana rara’ane naatu boro Bethlehem David ana bar meraramaim.”
43 Io, mi vinekopot a nga mon i kotubugie surie e Iesu.
43 Imih nati kou’ay wanawanan kouseb matar anayabin Jesu isan.
44 Bu mei mene gi nga lalaro rakopie, eiekesen kap ka mei a nga rakopie.
44 Sabuw afa hikok hitab hitafatum, baise men yait ta biyan butubun.
45 Sien mi kulou nennei simi Vona rengeir leong gi ta nga muerengei, bu prist leong ma bu Parisaio gi nga vosuoreie gie, “Surie misa nga ta kap kerie nemei ngan?”
45 Imaibo Tafaror bar ma’utenayah himatabir hin firis ukwarih naatu Pharisee biyah hitit naatu firis ukwarih himisir ma’utenayah hibatiyih, “Aisimamih men kwa bai kwana kwatit?”
46 Mi kulou nennei gi nga kuil nama, “Kap ngas ka mei a nga vakokoit malan ine mi ka ta vakokoit.”
46 Ma’utenayah hiya’afutih hi’o, “Iti orot tur eo’o, i men orot afa te’eo na’atube eomih!”
47 Bu Parisaio gi nga oeng balapoik, “Vasa, a te bitie nga buer?
47 Pharisee hibatiyih, “Kwa kwa’o anananiyan kwa auman ifuwi ebobonawiyi kakaf i?”
48 Vasa, ka mei segei bu muomuo ni vuor o, bu Parisaio a vodovodon tuktuk sien, nge?
48 “Kwata’itin ukwarih afa o Pharisee orot afa tur hinonowaraban Jesu hitumitum?
49 Ine mi bineit gi kap katsep si ka puk sibu vinuor se Moses, io, gi mon i pakien ken sinubirei e Raban.”
49 Aiyabin! Iti rou’ay Moses ana ofafar i men ta hiso’ob, imih i God ana orarafen baban tema’am!”
50 E Nikodemo, ese ta be nga muna rakot se Iesu ma eie mi meinmenigie bu Parisaio, a nga virei,
50 I taiyuwih hai orot ta wabin Nicodemus i wan in Jesu biyan tit,
51 “Kegiet vinuor a kap sunurie nia votorosie ka mei sien va giet ta kap ngas muna rongomie misa ta nga tsana, va gerek?”
51 Imih i ana kou’ay ibatiyih, “It ata ofafar eo orot anasinaf kakaf i wan tananuwet imaibo tanab tanan ata ofafaramaim tanibabatiy.”
52 Gi nga kuil nama, “Arie evoi buer kovuni i Galili, nge? Menisan mi Pakpak Leong nge vorotan va kap ka propet ta kovuni i Galili.”
52 Hiya’afut hi’o, “Nicodemus o auman i Galilee orot? Baise Buk Atamaninamaim inanunuwet boro men inatita’ur, dinab orot i men Galilee’ine na.”
53 Ma gi nga muerengei rakot si kegi sar vonuo.
53 (Naatu rou’ay hima’am hitarboubun himisir hai bar hai bar hin.)

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.