Mateus 22

KAKAI HAEU (SSG) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Jises uke ulei tenen meng ti i kakane teka seilon. I ukek,
1 Naatu Jesu iban maiye oroubon tabo sabuw hai tur eowen eo,
2 “Aweisal ti Haeu neini seilon masin na tel masiwi hone teka unauan apeseniai tehu angiain lalap ti salai tel natun wawan.
2 “Mar ana Aiwob ana itinin i boro iti na’atube. Ana veya ta aiwob orot natun tabin isan ana hiyuw bogaigiwas.
3 I talo tesol unauan nahih honei teka seilon i ilowiwen ti nahih haniai tehu angiain ti sala. Tuahe laha watakai.
3 Naatu ana akir wairafih iyunih kob hin sabuw iyabowat hiyuw aamih hibowabow isah, baise etei’imak hikwahir hima.
4 “Ape i talo ulei tesol unauan liai hetekie kakaian. Lato ukek, ‘An ti sala i apeasawen. Laha teleiwen hina bulmakau tenen xuxu solian ma lawe waliko i apeasawen. Nahih hanima tehu angiain lalap.’
4 “Imih aiwob orot iban maiye ana akir wairafih afa’abo iyunih eo, ‘Kwanan sabuw iyabowat na hiyuw aamih au’uwih hai tur kwana’owen, masanuw etei arauw hitab, naatu hiyuw etei abogaigiwas sawar, imih kwanan tabin ana hiyuw tanaa.’
5 “Tuahe teka seilon ti tel masiwi ilowiwen, laha kum hong waxi kakaialato. Laha aile waliko ti pahalaha. Teka laha nahih hani he kinelaha, teka liai nahih hani puasalaha ti hangainiai soxi.
5 “Baise hin hi’o, sabuw hiyuw aayah tur men hinowar, hai kokomaim hire nanabin hin. Orot ta au masaw in, orot ta re ana sitow bowamih in.
6 Ape teka liai akeni pohi tesol unaui tel masiwi. Laha aile halialu hawane lato ape teka laha telei.
6 Naatu sabuw afa akir wairafih hibow hirouw, afa hi’asbunubunuw himorob.
7 Tel masiwi leng hawane. I talo tesol unauan ti hile teleiai teka seilon laha telei tesol unauan ape i hone lato luiai tehu taon ti laha.
7 Aiwob orot anababatun yan so’ar, basit ana baiyowayah iyafarih hin sabuw ana akir wairafih hi’asbunubunuw etei hibow hirouw himorob naatu hai bar etei hi’afusar.
8 “I tiloi tesol unauan liai ape i hone lato, ‘Angiain ti sala i apeasawen, tuahe teka seilon ti nga ilolowi, laha kumahe solian ti i tapai laha to ti tehu angiain ti sala.
8 “Imaibo aiwob orot ana akir wairafih afa’abo eaf hina iuwih eo, ‘Tabin ana hiyuw i abogaigiwas sawar, baise sabuw au’uwih men yait ta namih.
9 Amuto nahih haniwa aweisal ti tehu taon ie ape ilowi hatapoma teka ti na amuto tunahi.’
9 Imih kwanatit kwanan ef gagamih yahimaim sabuw kwana’i’itih etei kwana’uwih hinan tabin ana hiyuwamaim hinarun.’
10 Tesol unauan nahih hani he aweisal ape lato ilowi hatapo seilon ti lato tunahi, teka seilon sawisawin ma teka seilon lialun. Lato hakahita hatesol hani leili ing ti sala ape tehu ing xuh hawane.
10 Basit akir wairafih hitit hin ef gagamih yahimaim orot babin hi’itih etei hibow, kakafin, gewasin etei hiteten hinatabin ana efanamaim hitit.
11 “Ti tel masiwi nahih soh paxai teka seilon lato hakahitama, i ningahi tunahi tel seilon kumahe i sosoi maia tenen ti angiain ti sala.
11 “Aiwob orot na nanawan hai merar yi ibabatiyih inan, basit orot ta tabin ana faifuw usina’e na ma’am itin.
12 Ape i hone i, ‘Oie, o ala kumahe ie. O tap maia tenen ti angiain ti sala.’ Tuahe tel seilon kum tunah pahoan.
12 Naatu ibatiy eo, ‘Au begon, o mi’itube’emih tabin ana faifuw usina’e ina irun kuma’am, etawan menane irun?’ Baise orot men tur ta eo.
13 “Tel masiwi hone tesol unauan, ‘Xiotiwa minan ma aen ape towi xoini haniwa i melal he tilokoan, tetesol tonain laha kau kawatan ma tangike moloan.’”
13 “Basit aiwob orot ana akir wairafih iuwih eo, ‘Orot an uman kwafatum kwabai kwan ufun kwaisaroun ere gugumin wanawanan nama, narerey wan nitarfofor naso’ob.’”
14 Jises kak tili kakaian, “Haeu ilowi kilan seilon lehe i neini laha tuahe teka palai Haeu kilami.”
14 Naatu Jesu ana tur yomaninamaim eo, “Sabuw moumurih na’in God ea’afih, baise matan ta’amo boro narubinih.”
15 Teka Parisi apuha ape laha sakal aweisal lehe Jises kak tunahi waliko tenen na i sului aliake i.
15 Basit Ofafar Bai’obaiyenayah afa hin sa’ab akisihimo hiku’ay Jesu baikubibiruwin isan hiyakitifuw.
16 Lato talo hani kapin teka kahikahi lato ma teka tepaun ti Herod. Lato ukek, “Tel masiwi, amite tioi o seilon sawisawin. Ti o hanau seilon saun ti Haeu, kakain tenen salan. Woum o aile hani teka masiwi ma teka seilon naun lawe tekewe.
16 Imaibo hai bai’ufununayah afa naatu Herod ana kou’ay sabuw afa hin Jesu biyan hitit hio, “Bai’obaiyenayan, aki aso’ob. O i anababatun turamaim kuo, God ana sabuw isah abisa ekokokomaim kubi’obaiyih, abisa sabuw tenotanot isan men kubiyababan, anayabin o men orot babin ufuhine ku’i’itin.
17 O namiloi ukek ia? Ewi na kako hani Sisa moni ti pahan?”
17 Imih kuo anowar. Caesar isan kabay tanabibaiyan boro ata ofafar tana’astu’ub, ai en? O mi’itube kunotanot?”
18 Jises tioi ka lato pisi totohongi i ape i hone lato, “Lehomuto huoka. Alahan amuto kamei pisi nga?
18 Jesu mar ta’imon hio hai tur naniyan bai uwih eo, “Kwa i wanawan rerekabih! Aisim ayu kwabikubibiruwu?
19 Kola hanima nga tehu ti tesol puli moni lawe amuto hahani Sisa.” Lato hani i tehu.
19 Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.” Naatu kabay hibai hina hitin.
20 I kamei lato, “Kawe aita ma axe aita he tehu puli moni?”Kawe Sisa he puli moni|alt="Faces of silver Roman denarius" src="HK00166B.TIF" size="col" ref="Mt 22:20-21; Mk 12:15-17; Lk 20:24-25"
20 Itin sawar imaibo eo, “Iti kabayamaim i yait ayubin naatu wabin tema’am?”
21 Lato ukek, “Ti Sisa.”
21 Hiya’afut hio, “Caesar.” Basit Jesu iuwih eo, “Abisa Caesar nowan Caesar kwanitin, naatu abisa God nowan God kwanitin.”
22 Ti lato hongoa pahoan tetan, lato ong hawane ape lato nahih salili i.
22 Iti na’at eo hinonowar ana maramaim hifofor men kafaita. Naatu hihamiy himatabir maiye hin.
23 Ngain tin tetehu teka Sadusi nahih hani kapi Jises. Lato soh ka seilon maten kum moih alia.
23 Nati veya ta’imon kau’ay ta wabin Sadducee hai sabuw afa hina Jesu biyan hitit hio, “Sabuw morobone boro men hinayawas maiye.”
24 Lato ukek, “Tel masiwi, Moses tai hanawen na masin tel wawan i mat a i tap natun, tel ukalan kewa axoan tel hehin ien lehe lalu tan natulalu ape tesol akaik nati tel i matewen.
24 Naatu hio maiye, “Bai’obaiyenayan Moses eo tautabin orot ain natun en namomorob tain boro tuwah ana kwafur ni’aawan, saise hairi hina’in kek hinatufuw tuwah efanin.
25 Hongoa mengomite. Telao hatotalin lato tepanim hua. Tel pamu i sal ape i mat, tap natun. Tel ukalan usian waxi axoan tel hehin.
25 Imih marasika orot, ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin naatu kek en morob. Ana kwafur tain i’aawan.
26 Tel usiai tel pamu tin i mat tap natulalu ape tel usialalu uke axoan tel hehin. Waliko tin tetenen sohot hani lato hatesol.
26 I auman kek en morob. Naatu tain ta bo kwafur i’aawan maiye. Kek en morob ef ta’imon na’atube hisinaf re in yomanin hi’asa’ub.
27 Tapeinan ape tel hehin mat.
27 Uf toro’ot, babin morob.
28 Taen Haeu xahateni hatapo seilon maten, tel hehin ape axoi aita? Nake ati lato ukewen tel hehin ien.”
28 Orot etei i babin ta’imon hi’aawan, imih ana maramaim morobone hinamimisir maiye, babin i boro menatan ni’aawan?”
29 Jises kak pahoi lato, “Namilomuto kumahe salan ka seilon maten kum moih alia nake amuto kum tioi kakai Haeu ma pohe Haeu.
29 Jesu iyafutih eo, “Kwa i a not hikwaris. Anayabin Buk Atamanin men kwaso’ob, naatu God ana fair auman men kwaso’ob.
30 Taen teka maten moih alia, ape tapein tenen hahunatun. Ti tone Haeu, seilon kum sal masin teka engel.
30 Anayabin morobone hinamimisir ana veya tounamatar maramaim tabina’e tema’am na’atube bairi boro hinama.
31 Nga kaxi haxewa hani amuto sale xahatai seilon maten. Amuto tioi waliko ti pepai Haeu kakak. I kakaxi waliko ti Haeu kakak muhin ti Abraham, Aisak ma Jekop matewa. I ukek,
31 Naatu morobone hinamisir maiye isan God eo Buk Atamaninamaim hikirum inu’in kwaiyab kwa’itin ei en? God iti na’atube eo,
32 ‘Nga Haeu tetel ti Abraham, Aisak ma Jekop lolotui.’” (Exod 3:6) Ape Jises ukek, “I Haeu ti teka seilon moihin nake teka seilon tetan laha matewen, laha kumahe salan maten.”
32 ‘Ayu i Abraham ana God, Isaac ana God, naatu Jacob ana God.’ Nati God i sabuw yawasih hai God men sabuw murubih hai Godamih.”
33 Ti teka kilai seilon hongoa kakai Jises, laha ongaini hawane sale hanauan tetan.
33 Sabuw rou’ay gagamin iti tur hinonowar, hifofor men kafaita, anayabin abisa bi’obaiyih i tur anababatun.
34 Ti tesol Parisi hongoa ka Jises kak hatahunosoen tesol Sadusi, lato apuha ape lato nahih hani kapin.
34 Jesu tur eo Sadducee sabuw hai tur etei rabirab ana maramaim Pharisee sabuw hi’itin. Basit etei hina hita’imon.
35 Leilolato, tel ti hanaui nauna ti Moses i kamei pisi Jises. I ukek,
35 Wanawanahimaim ofafar so’obayan orot ta na Jesu ikubibiruw eo,
36 “Tel masiwi, ti lawe nauna ti Moses lahe nauna tuah tapein?”
36 “Bai’obaiyenayan, obaiyunen tur menatan i gagamin ofafar etei wanawanahimaim?”
37 Jises kak pahoi i, “‘Waheni hawanewa Haeu tel Masiwi ti amuto, xoiniwa ti amuto waheni teka seilon liai. Amukewa Haeu ti leili tiamuto, namiloi eliel hawanewa i ma aile hatapoa puasan ti hatesol kuimuto.’ (Deut 6:5)
37 Jesu iya’afut eo, “Regah, a God isan dogor tutufin etei, a not tutufin etei, naatu biya tutufin etei iniyabuw.
38 I se nauna tenen tuah tapein i xoini lawe nauna.
38 Iti ofafar i gagamin naatu ofafar ana ukwarin.
39 Tenen nauna usian i masin, ‘Waheniwa seilon liai hanowi ti amuto waheni aliake puki amuto.’ (Lev 19:18)
39 Naatu ofafar bairou’abin i iti. ‘Taituwa isah iniyabow o taiyuw isa kubiyabow na’atube.’
40 Huonen nauna ien se salangawe lawe nauna ti Moses ma hatesol waliko ti teka kuluiai kakai Haeu hanauen.”
40 Moses ana ofafar tutufin etei naatu God ana dinab oro’orot hai bai’obaiyen etei i iti ofafar rou’ab tebi’ukwarih.”
41 Ti tesol Parisi tutuen ien, Jises kamei lato,
41 Pharisee sabuw hiru’ay hita’imon, basit Jesu ibatiyih
42 “Kaie amuto namiloi ukek ia? Krais, tel seilon Haeu taloma, i kahi nati aita?”
42 eo, “Kwa a notamaim Keriso isan mi’itube kwanotanot? I boro orot yait natun?” Naatu i hiya’afut hio, “Keriso i boro David ana agirane nan.”
43 Jises kamei lato, “Na masin ien, alahan David axai i tel Masiwi tetan? Puki Holi Spirit hanamiloa David kak kewak,
43 Naatu Jesu ibatiyih eo, “Bo aisim Anun Kakafiyin ana fairamaim David iwanasum, Regah isan eo,
44 “‘Haeu kakane tel Masiwi tetak,
44 ‘Regah au Regah isan eo, Umau au asukwafune kumare inama’am. Ana maramaim ayu boro anatit a kamabiy sabuw anabow babamaim anaya.’
45 Na masin David axai Krais tel Masiwi tetan, i kumahe tuahe tel ti kahi natun.”
45 “David Roubininenayan orot isan i ana Regah rauw eo, imih men karam Roubininenayan orot i David ana agir narauw nao.”
46 Tap tel ti lato kak pahoi uke i. Muhin ape laha mamata kamei pisiai Jises.
46 Men yait ta Jesu ana tur wan yimih. Nati ana veya’amaim men yait ta baibat afa bow na Jesu ibatiyimih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.