Mateus 22
Biibilya Nyēē Tiliil (SPYNT) vs AAI
1 Kitas taay ꞉Yēēsu kumwoochi biiko tyoonkōōchēēt ake subak kule,
1 Naatu Jesu iban maiye oroubon tabo sabuw hai tur eowen eo,
2 “Wōlēē wuu ꞉bāytooyiisyēētaab Yēyiin kumii kule: Kimii ꞉bāytooyiintēēt ake nyēē kiyēytoochi wērinyii saakweetaab kooyēēyto.
2 “Mar ana Aiwob ana itinin i boro iti na’atube. Ana veya ta aiwob orot natun tabin isan ana hiyuw bogaigiwas.
3 Nto tēē yoo, kōōyookto motwoorikyii bokukuuroot tāyēēk chēē kimāchāktōōs kukwa saakweet. Nteenee kutay ꞉tāyēēchoo kukwa.
3 Naatu ana akir wairafih iyunih kob hin sabuw iyabowat hiyuw aamih hibowabow isah, baise etei’imak hikwahir hima.
4 Kōōyookto subak motwoorikyii alak kule, ‘Bōōmwoochinootē tāyēēchooto kule kaayeeny yeeyiik āk wuunōōk chēē lumlumēch. Ōkwoonchi keey kyaam saakweenyoo kuuyu kāāchōb ꞉anii kiy ake tukul.’
4 “Imih aiwob orot iban maiye ana akir wairafih afa’abo iyunih eo, ‘Kwanan sabuw iyabowat na hiyuw aamih au’uwih hai tur kwana’owen, masanuw etei arauw hitab, naatu hiyuw etei abogaigiwas sawar, imih kwanan tabin ana hiyuw tanaa.’
5 Nteenee kitay ꞉bichoo ng'aleechaa ānkubēēchi keey. Kiwokuyēyiis ꞉ake ām mbareenyii nto ake kuwo mung'aareenyii.
5 “Baise hin hi’o, sabuw hiyuw aayah tur men hinowar, hai kokomaim hire nanabin hin. Orot ta au masaw in, orot ta re ana sitow bowamih in.
6 Kunam ꞉choo king'ētu motwoorikaab chiichoo, koonyaliilset ankubakach alak.
6 Naatu sabuw afa akir wairafih hibow hirouw, afa hi’asbunubunuw himorob.
7 Yooto kunyēēr ꞉bāytooyiintoonoo ānkōōyookto biikyii bo lukēēt bokwaaraanta rumiichoo ankubeel kiriinkēēng'waa.
7 Aiwob orot anababatun yan so’ar, basit ana baiyowayah iyafarih hin sabuw ana akir wairafih hi’asbunubunuw etei hibow hirouw himorob naatu hai bar etei hi’afusar.
8 Nto tēē yoo kumwoochi motwoorikyii kule, ‘Kāākuchōbākoy ꞉saakwaanēēb kooyēēy. Nteenee kāmēētākunyoolunoot kukwa ꞉biiko choo kwāākuurē.
8 “Imaibo aiwob orot ana akir wairafih afa’abo eaf hina iuwih eo, ‘Tabin ana hiyuw i abogaigiwas sawar, baise sabuw au’uwih men yait ta namih.
9 Kunyoo, obe wōloo bo sachaaraan bōōmwoochi chii ake tukul nyēē kōōnyōōru kuchō saakwaani.’
9 Imih kwanatit kwanan ef gagamih yahimaim sabuw kwana’i’itih etei kwana’uwih hinan tabin ana hiyuwamaim hinarun.’
10 Kubeetaat ꞉motwoorichoo bokōōruruuch biiko tukul chēē kiimuuch kunyōōr nyēē mātiny kule ng'oo ꞉ng'oo. Kiwool keey ꞉tāyēēk kut kunyiy ꞉kōōtaab saakwa.
10 Basit akir wairafih hitit hin ef gagamih yahimaim orot babin hi’itih etei hibow, kakafin, gewasin etei hiteten hinatabin ana efanamaim hitit.
11 Nteenee yu kāwokuchō ꞉bāytooyiintēēt chokukas tāyēēk, kukas chiito ake nyēē kimaneelaach sirook chēbo saakweetaab kooyēēyto choo /kikiikiikoochi.
11 “Aiwob orot na nanawan hai merar yi ibabatiyih inan, basit orot ta tabin ana faifuw usina’e na ma’am itin.
12 Kuteebee ꞉boontēētaab saakwa chiichoo kule, ‘Nto ii, tilyeenyuu, 'kēēchōō ꞉inyiing' kule nee kō āmā sirookaab saakweetaab kooyēēyto?’ Kusiis ꞉chiichoo āmā ng'ālyoo.
12 Naatu ibatiy eo, ‘Au begon, o mi’itube’emih tabin ana faifuw usina’e ina irun kuma’am, etawan menane irun?’ Baise orot men tur ta eo.
13 Nto tēē yoo kumwoochi ꞉bāytooyiintēēt motwoorikyii kule, ‘Orat chiichi āwunnyēk ākoo kērēēnkōōk ānkōōwiirchi saang' wōliin bo mēēnānēēt wokung'woonchi ꞉soboon ankuriirunee ng'wēny.’ ”
13 “Basit aiwob orot ana akir wairafih iuwih eo, ‘Orot an uman kwafatum kwabai kwan ufun kwaisaroun ere gugumin wanawanan nama, narerey wan nitarfofor naso’ob.’”
14 Kiiwoong' ꞉Yēēsu tyoonkōōchoonoo kumwooyē kule, “Chaang' ꞉biiko chēē kuurootiin nteenee churtooy ꞉chēē ng'ēri.”
14 Naatu Jesu ana tur yomaninamaim eo, “Sabuw moumurih na’in God ea’afih, baise matan ta’amo boro narubinih.”
15 Kikwaany keey ꞉moonikaab *Farisaayeek nto yooto, bokung'alaalee kiyēē makutechee Yēēsu sukunam.
15 Basit Ofafar Bai’obaiyenayah afa hin sa’ab akisihimo hiku’ay Jesu baikubibiruwin isan hiyakitifuw.
16 Yooto, kōōyookto ꞉bichoo biikwaa āk chēbo *Ērōōtē kubēēchi Yēēsu. Kuyitē kumwoochinē Yēēsu kule, “Kāānēētiintēēt, kiinkētē kule 'ibooyē manta ānkiinēētē biiko ām kēēlto nyēbo man kōōnkēt kiyēē māchē ꞉Yēyiin. Māwēēchiing' ꞉chii ānkoo ku inee ku ng'oo.
16 Imaibo hai bai’ufununayah afa naatu Herod ana kou’ay sabuw afa hin Jesu biyan hitit hio, “Bai’obaiyenayan, aki aso’ob. O i anababatun turamaim kuo, God ana sabuw isah abisa ekokokomaim kubi’obaiyih, abisa sabuw tenotanot isan men kubiyababan, anayabin o men orot babin ufuhine ku’i’itin.
17 Kunyi ii, mwoowēēch, baa, kāāsōōtēywēēkuuk, ara karaam kēēkwēchinē bāytooyiintēētaab Rooma *syuuruut nto miyaat?”
17 Imih kuo anowar. Caesar isan kabay tanabibaiyan boro ata ofafar tana’astu’ub, ai en? O mi’itube kunotanot?”
18 Nto kuuyu kiinkētē ꞉Yēēsu ruurumuung'waa, kumwoochi kule, “Ōyēku sōō, kiblembechiis nyēē tyaa! Kābōōtēkyoo nee?
18 Jesu mar ta’imon hio hai tur naniyan bai uwih eo, “Kwa i wanawan rerekabih! Aisim ayu kwabikubibiruwu?
19 Ōbooru baa, ꞉akweek beesyaantaanaata /kēēkwēytēē syuuruut.” /Kiiboorchi beesyaanteetkēy.
19 Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.” Naatu kabay hibai hina hitin.
20 Kuteebee bichoo kule, “Bo ng'oo ꞉mēti āk kaaynaani mii beesyaantaani?”
20 Itin sawar imaibo eo, “Iti kabayamaim i yait ayubin naatu wabin tema’am?”
21 Kuwāl ꞉biikēy kule, “Bo bāytooyiintēētaab Rooma.” Yooto nanyuun, kumwoochi ꞉Yēēsu bichoo kule, “Māchāktōōs ōkoochi bāytooyiintoonoo kiinyii, nto Yēyiin, ōkoochi nyēē nyeenyii.”
21 Hiya’afut hio, “Caesar.” Basit Jesu iuwih eo, “Abisa Caesar nowan Caesar kwanitin, naatu abisa God nowan God kwanitin.”
22 Yu kakas ꞉bichoo ng'aleechaa, koolat, nto tēē yoo kubēēchi keey.
22 Iti na’at eo hinonowar ana maramaim hifofor men kafaita. Naatu hihamiy himatabir maiye hin.
23 Nteenee kukwoonchi subak Yēēsu *꞉Satukaayeek alake bēsyoonooto. Kiiyēnchinē ꞉bichoo kule yoo kaakume ꞉chiito, kukaakume kutukul nyēē mēēbērē wokung'ēētēē meet bēsyēēt ake.
23 Nati veya ta’imon kau’ay ta wabin Sadducee hai sabuw afa hina Jesu biyan hitit hio, “Sabuw morobone boro men hinayawas maiye.”
24 Yooto, kuteebee ꞉bichooto Yēēsu kule, “Kāānēētiintēēt, mwooyē ꞉kiruutēkaab Yēyiin choo kikōōnu *꞉Muusa kule yoo kame ꞉chiito āmānāāsikyiin leekwa ākoo koorkēēnyii, kōōntiiyē ꞉ng'eetaabkaametiitaab chiichooto koorkoonoo, sukusikyi nyiin lēēkōōk chēē /sikēēkuurtēē.
24 Naatu hio maiye, “Bai’obaiyenayan Moses eo tautabin orot ain natun en namomorob tain boro tuwah ana kwafur ni’aawan, saise hairi hina’in kek hinatufuw tuwah efanin.
25 Kunyoo ii, ntēē kimii ꞉chiito ake kēny nyēē kiboonto wērikyii tisab. Nto yu kāwokuwōōyiit ꞉wēēriit kibooreetyeet, kukēēsyo. Nto mii yoo, kumēēchi keey nyēē mānāāsikyi ꞉koorkoonoo leekwa.
25 Imih marasika orot, ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin naatu kek en morob. Ana kwafur tain i’aawan.
26 Kōōntiiyiis ꞉wēēriit nyēē kirubu nyooto kimēē. Kiibuurchiin ꞉nkinee ākoo koorkoonoo ankume āmānāāsikyiin āk koorkoonoo leekwa. Kōōntiiyiis ꞉wēēriit nyēē kibo sōmōk. Kōōbuurto keey ꞉nyoo nkinee koorkoonoo, nto mii yoo, kume ꞉nkinee nyēē mānāānyōōr leekwa. Kiyeyakay kuu nyooto kut kubēk ꞉wērichoo tukul āmā lēēkōōy.
26 I auman kek en morob. Naatu tain ta bo kwafur i’aawan maiye. Kek en morob ef ta’imon na’atube hisinaf re in yomanin hi’asa’ub.
27 Nto mii lētuunoo, kume ꞉nkinee koorkoonoo.
27 Uf toro’ot, babin morob.
28 Kunyoo, kēēmāchē imwoowēēch: Mākubooyiit ng'oo ꞉koorkoonoo kōōyyiin kāng'ēētyēē ꞉bichooto tukul meet, kuuyu kubooyiit man, kiikoomut ꞉bichoo tukul koorkoonoo?”
28 Orot etei i babin ta’imon hi’aawan, imih ana maramaim morobone hinamimisir maiye, babin i boro menatan ni’aawan?”
29 Kuwālchi ꞉Yēēsu kule, “Ōkustootiin kuuyu ‑mōōnkētē ꞉akweek kiyēē ibooru ꞉siruutēkaab Yēyiin āk wōlēē wuu ꞉kāāmuukēywēēkyii.
29 Jesu iyafutih eo, “Kwa i a not hikwaris. Anayabin Buk Atamanin men kwaso’ob, naatu God ana fair auman men kwaso’ob.
30 Yoo kāākung'ēētyēē ꞉biiko meet, mēēbērē tākōōmutē keey subak. Ibuurē kuu ꞉malayikaanikaab Yēyiin.
30 Anayabin morobone hinamimisir ana veya tounamatar maramaim tabina’e tema’am na’atube bairi boro hinama.
31 Nteenee kurubta keey ng'eeteetaab meet nyēbo biiko choo kiikubēk ii, mwoowook nee ꞉Yēyiin
31 Naatu morobone hinamisir maiye isan God eo Buk Atamaninamaim hikirum inu’in kwaiyab kwa’itin ei en? God iti na’atube eo,
32 yoo mwooyē kule, ‘Anii Yēyiintēētaab *Abraam, Isaka ākoo Yāākōbō’? Yoo /kakeemwa kule bo ꞉Yēyiin anum, kōōbooru ꞉yooto kule tākusoboot ꞉chiichooto ānkoo kiikume kēny.”
32 ‘Ayu i Abraham ana God, Isaac ana God, naatu Jacob ana God.’ Nati God i sabuw yawasih hai God men sabuw murubih hai Godamih.”
33 Yu kakas ꞉bichoo ng'aleechaa, koolat wōlēē kiinēētitooy ꞉Yēēsu.
33 Sabuw rou’ay gagamin iti tur hinonowar, hifofor men kafaita, anayabin abisa bi’obaiyih i tur anababatun.
34 Nto yu kakas *꞉Farisaayeek kule kaakoomuukta ꞉Yēēsu *Satukaayeek, kōōruruuch keey.
34 Jesu tur eo Sadducee sabuw hai tur etei rabirab ana maramaim Pharisee sabuw hi’itin. Basit etei hina hita’imon.
35 Nto tēē yoo, kutyem ꞉kāānēētiintēēt ake nyēbo kiruutēk Yēēsu, kuteebee kule,
35 Wanawanahimaim ofafar so’obayan orot ta na Jesu ikubibiruw eo,
36 “Nto ii, kāānēētiintēēt, kiruutyēēt nkōnō ꞉nyēē wōō ām kiruutēkaab *Muusa?”
36 “Bai’obaiyenayan, obaiyunen tur menatan i gagamin ofafar etei wanawanahimaim?”
37 Kuwālchi ꞉Yēēsu kule, “Mwooyē ꞉siruutēk kule,
37 Jesu iya’afut eo, “Regah, a God isan dogor tutufin etei, a not tutufin etei, naatu biya tutufin etei iniyabuw.
38 Kiruutyēēt ꞉nyiitēnyi nyēbo koomānuut ānku wōō ām tukul.
38 Iti ofafar i gagamin naatu ofafar ana ukwarin.
39 Nto nyēbo āyēēng' kōōrōōbērē nyiin kumwooyē kule, ‘Icham laatyeeng'uung' kuu wōloo ichāmtooy keey.’
39 Naatu ofafar bairou’abin i iti. ‘Taituwa isah iniyabow o taiyuw isa kubiyabow na’atube.’
40 Iyumē ꞉kiruutēchuutēchu āyēēnku kiruutēkaab Muusa tukul ākoo siruutēkaab *wōōrkooyik.”
40 Moses ana ofafar tutufin etei naatu God ana dinab oro’orot hai bai’obaiyen etei i iti ofafar rou’ab tebi’ukwarih.”
41 Kumiitē *꞉Farisaayeek kukēēruruuch keey, kuteebee ꞉Yēēsu kule,
41 Pharisee sabuw hiru’ay hita’imon, basit Jesu ibatiyih
42 “Ōsōōtē nee ꞉akweek kurubta keey *Kāārārookiintēēt nyoo ōkānyoonu? Chōōnēē kōōtaab ng'oo?” Kuwāl ꞉bichoo kule, “Kōōtaab *Tāwuti.”
42 eo, “Kwa a notamaim Keriso isan mi’itube kwanotanot? I boro orot yait natun?” Naatu i hiya’afut hio, “Keriso i boro David ana agirane nan.”
43 Kukētyi ꞉Yēēsu kule, “Ām nee, naas, sukumwoochi ꞉Tāmirmiryēētaab Yēyiin Tāwuti kukuur Kāārārookiintēēt kule ‘Mokoryoontēēt’? Kimwooy oob ꞉Tāwuti kule,
43 Naatu Jesu ibatiyih eo, “Bo aisim Anun Kakafiyin ana fairamaim David iwanasum, Regah isan eo,
44 ‘Kimwoochi ꞉Yēyiin Mokoryoontēēnyuu kule:
44 ‘Regah au Regah isan eo, Umau au asukwafune kumare inama’am. Ana maramaim ayu boro anatit a kamabiy sabuw anabow babamaim anaya.’
45 Kunyi, yoo kuurē ꞉Tāwuti Kāārārookiintēēt kule ‘Mokoryoontēēnyuu’ kōōmuuchāktōōs kule nee kuchōōnēē ꞉Kāārārookiintēēt kōōtaab Tāwuti?”
45 “David Roubininenayan orot isan i ana Regah rauw eo, imih men karam Roubininenayan orot i David ana agir narauw nao.”
46 Mānāākēt ꞉chii ake tukul ng'ālyoo amanaatakukany ꞉bichoo kuteebee Yēēsu tēēbuut ake tukul kung'eetee yooto kuwo taay.
46 Men yait ta Jesu ana tur wan yimih. Nati ana veya’amaim men yait ta baibat afa bow na Jesu ibatiyimih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.