Mateus 18
Biibilya Nyēē Tiliil (SPYNT) vs AAI
1 Nto mii bēsyēēt ake, kuteebee ꞉rubiik Yēēsu kule, “Ng'oo ꞉nyēē wōō ām bāytooyiisyēētaab Yēyiin?”
1 Nati ana maramaim bai’ufununayah hina Jesu biyan hitit hibatiy hio, “Mar ana aiwobomaim yait i orot gagamin?”
2 Kukuur ꞉Yēēsu leekwa nyēē mining' kōōyyoong'to keey rubiik
2 Jesu kek kikimin eaf na nahimaim bat.
3 ānkulē, “!Kāāmwoowook, yoo kamooweekse ōbuur kuu wōloo wuunto ꞉lēēkōōy chēē minkēēch, mākoy kōōwut ꞉chii ām akweek bāytooyiisyēētaab Yēyiin.
3 Imaibo eo, “Anababatun a tur ao’owen, o yait ayawas men inabotabir inan iti kek gidigidih na’atube mar ana aiwobomaim boro men inarun.
4 Kunyi, nyoo yibē keey ng'wēny kuu leekwa, ku wōō ꞉nyooto miisin ām bāytooyiisyēētaab Yēyiin.
4 Isan imih orot yait taiyuwin yare iti kek kikiminabe emamatar mar ana aiwobomaim i orot gagamin.
5 Nto nyoo tōrōōchē chii nyēē wuu lakwani ām kaayneenyuu, kukaakutoroochaa anii.
5 “Naatu orot yait kek kikimin iti na’atube ayu wabu’umaim ana merar eyiy, i ayu au merar eyiy.
6 Chii nyoo kaken ake nyēē takukuskus ām kāāyēnēēt, kumisyinē /kēērātyi rwaa nyēē wōō kaat /ānkēētōōrchi araaray kuling'ta.
6 Baise orot yait iti kek kikimin ayu bitutumu eoraraf in bowabow kakafin esisinaf, gewasin nati orot i boro sikan aumor hina’utan taiy yan hinitaiy nare na’atomatom namorob.
7 Tyaa sōō ꞉ng'wooninto nyēē mākunyōōr ꞉biiko choo kēntooy biich. Mii ꞉biiko chēē makuken biiko alak kutaya, nteenee mākung'woonchi sōō kule nee chiichoo kēnē ake.
7 “Tafaram i kakafin wanawanan run, imih nati sawaramaim sabuw bonawiyih bowabow kakafin tisisinaf. Sawar kakafih nati na’atube i boro hinamatar, baise orot yait biyanamaim iti sawar temamatar i boro kakafin anababatun nab.
8 Yoo kēēsākyiing' ꞉āwung'uung' nto kereenkeeng'uung' itayaa, itilte! Kaykay inyōōru *soboontaab kibchuulyo iboontē āwut akeenke nto ku kereeng' akeenke kusiir iboontē āwunnyēk tukwaay nto ku kērēēnkōōk tukwaay /ānkēētōōrchiing' wōlēē bo maataab kibchuulyo.
8 O yait uma o a nabonawiy kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun, saise a uma duboduboh inan ma’ama wanatowan inarun. Men basit a uma hai ubaramaim o biya etei itan wairaf wan itayen ta’arahi.
9 Yoo kēēsākyiing' koong'uung' itayaa, ilōōtu! Kaykay inyōōru *soboontaab kibchuulyo iyuu kimekoong'nyaa kusiir iboontē koonyek tukwaay /ānkēētōōrchiing' wōlēē bo maataab kibchuulyo.”
9 Naatu mata nuw kwanekwan kakafin kusisinaf, kukubai kwisaroun. Mata rounawat saise inan ma’ama wanatowan inarun, men basit mata ta’imon ana ubaramaim mata rou’abaka inan wairaf wan inayen na’arahi.
10 Kitas taay ꞉Yēēsu kumwoochi rubiikyii kule, “Ōriibē keey! ‑Mōōmōōntooy ake tukul ām chu tākung'ārng'ār. Kubooyiit man, tinyē ꞉icheek malayikaanikwaa chēē boonto keey Baaba ām kibkōōnkōy ākookoy.
10 “Abisa kusisinaf i inaso’ob men kek gidigidih inanuw furuwih, a tur ao’owen anayabin kek gidigidih hai tounamatar mar etei maramaim Tamai nan tebatabat.
11 — ausente —
11 Orot Natun nan ana’an i sabuw kasikasiyih bow baiyawasih isan na.
12 Yoo boonto ꞉chii kēēchiirēkyii bokol ānkubot ꞉akeenke ii, kuyēyē kule nee? Bākooktooy oob chuut tāmānwookik sokool āk sokool ankuwokucheeng'aat nyoo kābotē?
12 “Orot ana bobaituw 100 hitama’am ta’imon takakasiy isan a not i mi’itube kwanotanot? Ana bobaituw 99 tihamiyen oyaw wan hitama, i tare tan ta’imon kakasiy tanuwih ai en?
13 Kubooyiit man, ng'ērēchē miisin kubo nyooto akeenke kusiir chuut alak.
13 Naatu ana bobaituw tatita’ur tabaib ana maramaim, a tur ao’owen ana for ta’imon isan boro tiyasisir men kafaita, men 99 isah ebiyasisir na’atube anayabin i men hikasiy.
14 Ām kēēlto nyēē wuu nyooto, māchāmē ꞉kōōn nyoo mii kibkōōnkōy kubot mbo ꞉akeenke ām bichooto tākung'ārng'ār.”
14 Imih ef ta’imon nati na’atube Tamat maramaim men ekokok boro ana kek kikimin ta nakasiy.
15 Kitas taay ꞉Yēēsu kumwooy kule, “Yoo kāchoolwookēnchiing' ꞉ng'eetaabkoomēt iwēētē komos ānkuwēēboorchi lēēluutyēēnyii. Nto yoo kākāsuung', 'kukēēyisu inee.
15 “O taituwa ta wanawanamaim isa bowabow kakafin nasisinaf na’at wa’iwa’iramaim inan biyan ana kakafin matanamaim ini’obaiy. Inao fana nanonowar na’at i boro airi kwanitafen tutur.
16 Nteenee yoo kāmākāsuung', iwēētē keey chiito ake nto ku biich āyēēng', sukumiitē ꞉biiko āyēēnku nto sōmōku ꞉chēē chāmchiintōōs kule wuu nyooto /sikiitiil ng'ālyoo.
16 Baise inao men nanonowar, orot ta’imon o rou’ab inabuwih bairi kwanan, saise o abisa’awat inao orot rou’ab boro sif hinaruboun. Buk Atamaninamaim hio na’atube.
17 Nto yoo kāmākāsyi bichoo, ōmwoochi booyikaab kanisa ng'aleek tukul. Nto yoo kāmākāsyi booyichoo, ōyib inee kuu wōloo /kēēyibtooy chii nyoo ‑mēēnkētē Yēyiin nto kuu kāāruruukiintēētaab *syuuruut.”
17 Baise hinao men nanonowar na’at, basit ekaleisia matahimaim kwanakurereb kwanao, naatu ekaleisia hinao men nanowar na’at, basit kwanihamiy eteni orot na’atube nama o tax o’onayan na’atube nama.
18 Kitas taay ꞉Yēēsu kumwooy kule, “Kiy ake tukul nyēē ōkērē ām kōōrooni, +/makeeker ām kibkōōnkōy. Nto kiyēē ōyootē ām kōōrooni, +/makeeyaat ām kibkōōnkōy.
18 “Anababatun a tur ao’owen, abisa iti tafaramamaim ku’a’uh maramaim boro ana’uh. Naatu abisa iti tafaramamaim kururufam maramaim boro anarufam.
19 Āmwoowook subak kule, yoo kākāsyiin ꞉biiko āyēēnku ām kōōrooni yoo sooyē kumāchē kiito ake, kuyēchinē ꞉Baaba nyoo mii kibkōōnkōy kuu wōlēē kāmāktooy.
19 “Iban ao maiye, orot rou’ab iti tafaramamaim abisa isan hairi hibasit tefefeyan, Tamai maramaim boro isah nasinaf.
20 Yoo kātuuyo ꞉biiko āyēēnku nto ku sōmōk kuyēyiisyēē kaayneenyuu, āboontē keey āk icheek.”
20 Orot rou’ab o tounu ayu wabu’umaim tekuku’ay, ayu i nati wanawanahimaim bairi.”
21 Nto miitē yoo kuteebee ꞉Bētērō Yēēsu kule, “Mokoryoontēēt, māchāktōōs ānyōōchi kaat ng'eetaabiya areet ata yoo kāchoolwookēnchoo? Ara, ākoy areet tisab?”
21 Imaibo Peter na Jesu biyan tit ibatiy, “Regah, ayu taiu isau mar etei bowabow kakafih nasisinaf mar boro bai’ab ana kakafih ana notawiyen? Ana kakafih ana notawiyen nayen seven nanatabir?”
22 Kukētyi ꞉Yēēsu kule, “‑Mēēnyōōchinē kaat areet tisab baateey, nteenee kunyil tāmānwookik tisab āk tisab.”
22 Jesu iya’afut eo, “Men seven, baise mar etei 70 tafanamaim seven auman.
23 Yooto kumwooy ꞉Yēēsu kule, “Wuu nyi ꞉bāytooyiisyēētaab Yēyiin: Kimwoochi ꞉bāytooyiintēēt wootwookikyii kukwa /bokeeng'alaalee wōlēē kiwuu ꞉yiisyōōnuutēkwaa.
23 “Anayabin aiwob maramaim ana itinin i aiwob orot ana akir wairafih hai bowabow nunutitiy na’atube.
24 Kiboonto ꞉wootwookiintēēt nyēē kibo taay bēsēnto nyēē wōō miisin.
24 Nuteteyan ana bowabow busuruf ana veya aiwob orot kabay million na’atube orot ta bai ma bowabow hibai hina hirun.
25 Nto kuuyu ki wōō ꞉bēsēnoo nyēē kimēēmuuchē kuyaakta, kumwooy ꞉mokoryoontēēt kule /kyaalta wootwookiintoonoo āk kanyii tukul kunam wōlēē mii ꞉cheebyoosyeenyii, lōkōkyii āk kiy ake tukul nyēē kiboonto /keeyaaktee bēsēnooto.
25 Naatu nati akir wairafin aiwob orot ana kabay wan yin isan aurin men karam. Imih aiwob orot iuwih orot aawan, natunatun naatu ana sawar etei hitabow hitan sabuw afa hitatobon hai akir wairafihimih hitabow, saise nati kabayamaim aiwob orot ana kabay wan tab isan eo.
26 Kukutunyēē ꞉wootwookiintoonoo taayeetaab mokoryoontēēnyii ankuriiree keey kule, ‘Lēyyē, mokoryoontēēt, tēēkōōnoo sōō bārooyinto sāāyookuung' bēsēnng'uung' tukul.’
26 “Baise akir wairafin aiwob orot nanamaim sun yowen fefeyan eo, ‘Regah a kokok yate nanub naatu ayu boro ana sinaftobon a sawar etei wah anayow anit.’
27 Kuriiree ꞉mokoryoontoonoo chiichoo ānkōōmiisyi bēsēnooto kootyaaktaayakay.
27 Aiwob orot ana akir wairafin itin yan baban naatu ana kabay wan yin isan auman ibagun naatu iu tit ana ubar in.
28 Nto yu chuytooy ꞉wootwookiintoonoo saang' kutuuyēē wootwookiintēēt nyiin ake. Kiboonto ꞉nyoo bēsēntaab nyiitēnyi nyēē mābo laat. Yooto kutēryēkyinē nyiin kumāchē kookeet ānkubērē, ‘Yookwoo bēsēnnyuu!’
28 “Baise nati akir wairafin tit in naatu ana kabay bai’abamo bowayan turan biyanamaim bai ma’am biyan tit, eof sikan bai eo, ‘Au kabay o biya inu’in boun wan inay initu.’
29 Kukutuny ꞉nyiin ankusaaysaay murēētkēy kule, ‘Murooni, tēēkōōnoo bārooyinto ēē, wē, sāāyookuung' bēsēnng'uung'.’
29 “Bow turan orot nanamaim sun yowen ifefeyan eo, ‘Yate nanub mar kafai ayu boro a kabay wan anay anit.’
30 Nteenee kitāyiis ꞉chiichoo ānkukwēr nyiin ākoy kōōk wokurat ākoy bēsyēēt nyēē kayaaktee bēsēnoo!
30 “Baise orot men kok boro turan fanan tanowar, imih bai furisiman itih hibai hin dibur bar hiya’ariy. Naatu orot turan iu, ‘Iti’imaim inama au kabay wan inay initu imaibo inatit.’
31 Nto yu kakas ꞉wootwookik chuut alake kiyēē kayeyakay, kunērēēkiis miisin ānkubokumwoochi mokoryoontēēng'waa kiyēē kiyeyakay.
31 Akir wairafih afa iti sawar matar hi’itin men hiyasisir, imih hin abisa’awat himamatar isan aiwob orot ana tur hiowen.
32 Yu kakas ꞉mokoryoontēēt ng'aleechaa, kukuur wootwookiintoonoo ānkumwoochi kule, ‘Iyēku sikoran. Yu kwēēriirēē keey ꞉inyiing' āmiisuung' anii bēsēnoo kwēēboontē tukul.
32 “Imaibo aiwob orot ana akir wairafin eaf na iu eo, ‘O i anababatun orot kakaf. Ayu au kabay gagamin maiyow o biyamaim ma’am i asafam, anayabin ayu ifefeyanu.
33 So, kwaaming' ꞉nee simeeriiree ꞉nkinyiing' wootwookiintēēt nyiin ake?’
33 Gewasin bow tura itakabibir o akakabibiri na’atube.’
34 Kinyēēr ꞉mokoryoontoonoo ankunam chiichoo kukerta kō kung'woonchi ākoy kuyaakta bēsēntaab biich tukul.
34 Aiwob orot yan so’ar tatabir ana dibur kaifenayah iuwih hifatum dibur hiya’ariy naatu iu, ‘Iti’imaim inama’am au kabay wan inay initu imaibo inatit.’”
35 Kunyi, mākuyēwook ꞉Baaba nyoo mii kibkōōnkōy kuu nyooto yoo ‑mōōnyōōchinē keey kaat.”
35 “Ef ta’imon ayu Tamai maramaim kwa ta’ita’imon isa boro iti na’atube nasinaf, o yait taituwa ana kakafin men dogor tutufin etei inanotanotawiy na’at.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 18, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.