1 Coríntios 15
Biibilya Nyēē Tiliil (SPYNT) vs AAI
1 Mbo ng'eetaabiya, āmāchē āsōōtwook kiy kurubta keey āk lōkōōywēk chēē kāroomēch choo kyāā-āmwook. Lōkōōywēchooto ku choo !kyōōyēnchi ānku chooto mbo raat chēē ōyyoong'unēē.
1 Taitu, boun i akokok tur gewasin abinan kwanowar, imaim yawas kwabai, naatu imaim kwabatabatkikin isan nuhi akukusib.
2 Ōrāroochootiin kubo lōkōōywēchu yoo kōōkiilchi ng'ālyoontoonoo kyāā-āmu. Nteenee, yoo māwuu nyooto, kukyōōyēnchi nyēbo buch.
2 Iti tur gewasinamaim kwa iyawasi, imih tur abinan kwanonowar kwanabubukikin, baise men kwanabubukikin kwa a baitumatum boro nan yabin en namatar.
3 Kyāā-āmwook ng'aleechu bo koomānuut chu kyāānyōōru nkanii kule: Kime *꞉Kāārārookiintēēt kubo ng'ōōkiswookikyoo kurubta keey āk wōlēē mwooytooy ꞉siruutēk.
3 Ayu abisa abaib i kwa isa aya’abun, naatu nati tur ana’an gagamin i iti, Keriso it ata bowabow kakafin isan morob, Bukamaim eo na’atube.
4 /Kikeemuy /ankiing'eetee meet ām bēsyēētaab sōmōk kuu wōloo mwooytooy ꞉siruutēk.
4 Hibai hin hubemaim hiyai, veya tounu ufunamaim misir maiye, Bukamaim eo na’atube.
5 Kichokōōboorchi keey Bētērō, nto mii yoo, kōōboorchi keey rubiik tukul taman āk āyēēng'.
5 Peter isan irerereb, imaibo tur abarayah nah 12 isah irerereb.
6 Nto mii yoo, chokōōboorchi keey mbo ng'eetaabiya bokolwookik muut ām yēēt akeenke. Tākusobchootiin ꞉bichooto alake chēē chaang' ānkoo kiikubēk ꞉alake.
6 Nati ufunamaim veya ta’imon wanawanan ana bai’ufununayah etei 500 tafanamaim auman isah irerereb, moumurih na’in i boun yawasih tema’am baise afa i himorob.
7 Lētuunoo subak, chokōōboorchi keey Yāākōbō ānkōōboorchi keey *lēbkēēyik chuut alak,
7 Nati ufunamaim James isan irerereb, imaibo ana tur abarayah etei isah irerereb.
8 nto yityo, chokōōboorwoo keey nkanii āyēku leekwa nyēē ‑/mākiiriiku.
8 Uftoro’ot ayu atufuw kokobeya na’atube ama’am isou irerereb.
9 Anii ꞉nyēē ābooyē ng'wēny miisin ām *lēbkēēyik chuut amaayemaat /kēēkuuroo kule *lēbkēēyiin kuuyu kyāāwusē biikaab Kiriistō.
9 Ayu i tur abarayah etei babahimaim imih ayu i men boro tur abarayan hinarouw hinao, anayabin God ana ekaleisia ai nununih arouw ai’a’akirih.
10 Nteenee, ām chamateetaab Yēyiin wuu nyi raat ꞉soboonnyuu. Mānāāwēētēē keey ꞉chamateenyii ām wōlēē āmiitē. Wuu nyooto kuuyu kyaa-am booryēēt nyēē kōrōōm miisin kusiir ake tukul ām *lēbkēēyichoo, āmēēbērē ki anii, nteenee ki kāāmuukēywēēkaab Yēyiin ꞉chēē kyoomē booryoonooto kubuntēēnoo.
10 Baise God ana manaw ana kabeberamaim ayu tur abarayan amatar, naatu manaw kabeber ayu bitu i men yabin en, baise bowabow gagamin na’in abow, tur abarayah etei ana tabirih, men ayu au fairamaim abowabowamih, baise God ana manaw ana kabeber ayu wanawana’umaim ma ebowabow.
11 Yoo ki anii nyēē kyāā-āmwook lōkōōywēchu, nto ku *lēbkēēyik chuut alak, māmii yoo ꞉kiy, nteenee ng'aleek chu chēē kyoomu ānku ng'aleechuutēchu ꞉chēē kyōōyēnchi.
11 Isan imih i tibibinan naatu ayu abibinan ana itinin i men ta’amih, baise ana’an gagamin i abisa abibinan i kwa kwaitumatum.
12 Nto yoo /kiikyoomwook kule king'eetee ꞉Kiriistō meet ānkyōōyēnchi ii, kōōmuuchē kule nee ꞉biiko alake ām akweek kumwooy kule ‑/mākiing'ēētēē chii meet?
12 Boun aki abibinan ai tur i Keriso morobone mimisir isan ao’o, baise mi’itube’emih kwa afa kwao moroboyah boro men hinayawas maiye hinamisir?
13 Nto yoo ākoo ‑/mākiing'ēētēē chii meet ii, mā ākoo manaang'eetee ꞉Kiriistō meet?
13 Morobone misir maiye men nama’am na’at, ana itinin Keriso morobone men misir maiye’emih.
14 Nto yoo manaang'eetee ꞉Kiriistō meet, ku buch ꞉kiyēē kēēmiitē acheek kyoomu ānku buch mbo ꞉kiyēē kyōōyēnchi.
14 Naatu Keriso morobone men tamimisir maiye na’at, aki ai binan i yabin en, naatu kwa Keriso kwabitumitum auman i yabin en.
15 Nto kiwuu nyooto, nto kēēyēku ng'wiik ām wōlēē mii ꞉Yēyiin kuuyu kyoomtooy kule kiing'eetee ꞉Yēyiin Kiriistō meet. Nteenee yoo mēēbērē /kiing'ēētēē meet chēē kiikubēk, kumēēbērē kiikung'eetee ꞉Kiriistō meet.
15 Naatu murumurubih men hinamimisir maiye na’at, aki i God isan abifufuwen. Anayabin Keriso morobone God baiyawasin arouw ao, naatu moroboyah morobone men hinamimisir maiye na’at, nati ebiturobe, God Keriso morobone men iyawas maiye misirimih.
16 Yoo ākoo ‑/mākiing'ēētēē meet chii nyēē kiikume kumēēbērē /kiikiing'eetee Kiriistō meet.
16 Morobone misir maiye men nama’am na’at, Keriso morobone men misir maiye.
17 Nto yoo ākoo wuu nyooto, ku buch ꞉kiyēē kyōōyēnchi /āmānāākēēnyōōwook kaat ām choolwookātēēng'woong'
17 Naatu Keriso morobone men tamimisir na’at, kwa a baitumatum i yabin en, naatu kwa i boro’ika bowabow kakafin tafatumi kwatama’ama.
18 ānkiikubootyo ꞉nkicheek choo kibēk kukiikōōyēnchi Kiriistō.
18 Naatu iban maiye sabuw iyab Keriso wabinamaim himomorob ana itinin i hikasiy na’atube.
19 Nto yoo ākoo kiibuurē kiikēnēē keey Kiriistō kubo soboontaab kōōrooni buch, kēēmiitē yēē mii ꞉chii.
19 Keriso wanawananamaim yawas tabai nuhit fot tama’am. Baise ata yawas i iti tafaram akisin isan tanama tananotanot na’at. It i tafaram wananwanan ana gonenet sabuw tamatar.
20 Nteenee, kubooyiit man, /kiikiing'eetee Kiriistō meet. Inee ꞉kaabooreet /kiing'eetee meet kuyootyi kēēlto choo kiikubēk.
20 Baise turobe Keriso i anababatun morobone misir maiye, God ana sabuw iyab himomorob wanawanahimaim Keriso i wan morobone misir.
21 Kuu yoo kichōōnchi ꞉meet kōōrooni kubununēē chii, kuchōōnii ꞉nkinee soboonto kubununēē chii.
21 Anayabin orot ta’imon ana sinafumaim morob matar, imih orot ta’imon ana sinafumaim morobone misir maiye matar.
22 Kuu yoo bēku ꞉biiko tukul choo bo Aatam, /kiing'ēētēē meet biiko tukul choo bo Kiriistō.
22 Sabuw etei tamomorob, anayabin Adam ana rara, naatu morobone boro tanamisir maiye anayabin Keriso yawasin ema’am.
23 /Kikeenyooyee Kiriistō /kiing'eetee meet, nto yoo iyēēwu kōōyyiin, +/makiing'eetee meet biiko tukul choo cheechii.
23 Baise morobone tanamimisir maiye, i boro koumutufuren inu’in na’atube hinabusuruf, wantoro’ot boro Keriso namisir, naatu nanan ana veya sabuw iyab Keriso nowan boro hinamisir.
24 Nto miitē yoo nanyuun, kuyit ꞉tabanta ām yoo kētyinēē ꞉Kiriistō Baaba Yēyiin bāytooyiisyēēt yoo kaakooserweet ꞉inee bāytooyik alak tukul āk kāāmuukēy alak tukul.
24 Imaibo mar yomanin nan natit, tafaram hai bonawiyenenayah, hai aiwob, hai kaifenayah etei hai fair tutufin Keriso nagugurus ufunamaim, aiwob nab Tamah God nitin.
25 Kunyi, tākubāytooyiisyē ꞉Kiriistō ākoy kut koowaang'ta buunikyii tukul
25 Naatu Keriso i boro ni’aiwob nanan ana rakit sabuw etei nabow nan an babanamaim nawastanen.
26 nto buunyoontēēt nyēbo lētuut kooserweet ku meet.
26 Naatu uftoro’ot i sawar wabin Morob it ata rakit gagamin boro nagurus nitaiy nare.
27 Mwooyē ꞉siruutēk kule, “+/Mākiitōōrchi kiy ake tukul.” Tookunoot kule yoo /kēēmwooyē kule +/mākiitōōrchi “Kiy ake tukul,” kōōbooru kule mēēbērē nāmē keey ꞉yooto āk Yēyiin kuuyu inee nyēē itōōrchinē Kiriistō kiy ake tukul.
27 Anayabin Buk Atamaninamaim eo, “Sawar etei boro nabow an babanamaim naya.” Iti tur Sawar etei an babanamaim yara’iyen rouw eo, i rerereb yan, God men i auman bobar eomih, anayabin God sawar etei boro Keriso ana fair babanamaim naya.
28 Yoo kaakuyey kuu nyooto, +/mākiitōōrchi Leekweet kwaan Yēyiin, sukubayta ꞉Yēyiin kiy ake tukul kutukul.
28 Sawar hinabow hinan God Natun babanamaim hinaya’ay ufunamaim, Jesu boro Tamah God ana fair babanamaim namare, anayabin sawar etei God bow Natun babanamaim ya, naatu God boro sawar tutufin etei ni’ukwarin ana sabuw etei isah.
29 Ara, kēēmwooyē nee kurubta keey āk choo /kēēbātisānē kubo choo kiikubēk? Yoo /kēēmwooyē kule ‑/mākiing'ēētēē chii meet ii, kubo ꞉nee naas /kēēbātisānē biiko kubo choo kiikubēk?
29 Naatu morobone misir maiye en na’at, sabuw iyab moroboyah efanih bapataito hibaib boro abistan hinasinaf? Naatu morobone misir maiye en na’at, aisim sabuw moroboyah efanih taih tuwah hina bapataito tebaib?
30 Nto kurubta keey āk acheek, ātēēbē kule ii, ām nee sikyoosāntooy keey kibtaman?
30 Naatu it auman aisim ata yawas takwahir tatit veya matan tayi tabowabow?
31 Kubooyiit man, kyaanamaanunee meet āwut. Nteenee āng'ērēchē kubo kiyēē kiikuyey ꞉Kāārārookiintēēt Yēēsu Mokoryoontēēnyoo ām soboonwēkwook.
31 Taitu ayu i mar etei morob ana efanamaim ama’am. Anayabin sawar abisa Keriso kwa isa sisinaf imaim ayu kura’ara’ahu iti tur akukurerereb.
32 Nto kimāākēnēē keey tuwēntaab kibkōōnkōy, nto kimāāwuulyēē bichoo ām Ēfēēsō chu wuu tyoong'in. Nto yoo ākoo ‑/mākiing'ēētēē chii meet, kiimuuchē keemwaay kule, “Okany kyoomchi keey āmit ānkēēyyēēsyē, kuuyu +mākēēbēku tuun.”
32 Morob ufunamaim yawas men tama’am, aisim ayu iti Ephesus hai sigarafor bairi atiyow? Abisa ana gewasin boro anab? Morobone misir maiye en na’at.
33 Lēyyē, ‑mookany /keemaasaak. Yoo koonaam keey biiko choo miyootēch ꞉ātēbuutēkwaa, mākōōbootook.
33 Men sabuw hinifufuwi a not hinakwaris. “A ofonah kakafih boro ayawas gewasin hinagurus.”
34 Ōsēwu ankootayee keey choolwookātēēt kuuyu miitē ꞉alake ām akweek chēē tākumāng'oon ām wōlēē wuu ꞉Yēyiin. Āmwooyē ng'aleechu sōōchusyē.
34 Ukwar kwanabotawiy gewas, ef kakafih kwasisinaf kwanihamiyen, anayabin kwa afa God men kwaso’ob, iti ao, saise kwa biya hina’ohow.
35 Imuuchē kuteeb ꞉chii kule, “Imuuchāktōōs /kiing'eetee meet kule nee choo kiikubēk? Ng'ēētitooy bōōrto nyēē wuu nee?”
35 Sabuw afa boro hinibatiy hinao, “Moroboyah boro mi’itube hinamisir maiye? Naatu hina mimisir biyah ana itinin boro mi’itube hinab?”
36 Wuu nee ꞉kāāsōōtēywēēkwook ēē? ‑Mōōnkētē kule yoo /kakeechaan kēbuswoontēēt, kununē ꞉muuyto sukubiit?
36 Taitu, kwabikoko’aw, ub me yanamaim kutatanum boro men saife nakuboun nayenamih, baise wantoro’ot i boro namorob nare, imaibo nakuboun nayen.
37 Yoo 'keechaan kēbuswoontēētaab nkoonuuk nto ku nyēbo kiy ake tukul makerkeey āk nyoo kaakubiit.
37 Naatu sanabey ub o ub afa kutatanum i men biyan tutufin kwatatanumimih, baise ro’on, sanabey ro’on o ub ta ro’on.
38 Yēyiin nkit ꞉nyēē yēyē kēbuswoo ake tukul kubiit ku wōloo māktooy ꞉inee ām kēēlto nyēē teer ām wōlēē mii ꞉ake.
38 God ub ta’ita’imon biyah hai itinin ta ta i ana kokomaim ya, naatu ub ta’ita’imon biyah anababatun itih.
39 Tēērchiintōōs ꞉bōōrtaab chiito āk nyēbo tyoony. Ku teer nyēbo tariiteet ankuteer mbo ꞉nkinee nyēbo *burburyoontēēt.
39 Naatu sawar tafaramamaim biyah finimih auman hai itinin i men ta’imon, biyah i ta ta, orot babin biyah ana itinin ta, haru for biyah ana itinin ta, mamu hai itinin i ta naatu siy i hai itinin ta.
40 Miitē mbo ꞉nkicheek tukuuk chēbo wōliin bo barak āk chēbo wōlēēb ng'wēny. Lēbkēēyēch ꞉choo bo barak ām kēēlto nyeeng'waa, nto chēbo ng'wēny, kukāroomēch ꞉choo ām kēēlto nyeeng'waa.
40 Naatu mar ana biyan itinin ibo ta, na’atube tafaram biyan itinin ibo ta. Baise biyat no mar nowan ana bonamanamarin itinin ibo ta, naatu biyat tafaram nowan ana bonamanamarin ibo itinin ta.
41 Lebkeey ꞉asiista ām kēēlto nyeenyii, anku lebkeey ꞉nkinee araaweet ām kēēlto nyeenyii, nto nkicheek kookeelik lēbkēēyēch ām kēēlto nyeeng'waa. Nteenee teer ꞉lēbkēēyyēētaab kookeelyeet ake ām wōlēē mii ꞉ake.
41 Veya ibo ana bonamanamarin itinin ta, sumar ibo ana bonamanamarin itinin ta, naatu daman ibo hai bonamanamarin itinin ta, baise daman wanawanahimaim ta’ita’imoh ibo hai bonamanamarin ta ta.
42 Wuu nyooto nkinee ām wōlēē +/makiing'eetita choo kiikubēk. Nunē ꞉bōōrto nyoo /kēēmuyē, nto nyoo /kiing'ēētēē meet kōōbuurē ꞉nyoo kibchuulyo.
42 Baise Moroboyah hinamimisir maiye ana itinin i boro nati na’atube, biyat morob hubemaim tayayare ana veya biyat i emasamas, baise morobone namimisir ufunamaim boro nama wanatowan.
43 Yoo /kēēmuyē bōōrto, ku kiy buch. Nto yoo /kiing'ēētēē meet ku kiy nyēbo kwōng'uut. /Kēēmuyē ku kiy nyēē mābo laat, nto yoo /kiing'ēētēē meet kutinyē kāāmuukēywēēk.
43 Biyat hubemaim tayayare itinin i kakafin, naatu siba’u’un, baise emimisir ana veya itinin i gewasin naatu fairin.
44 /Kēēmuyē ku bōōr buch, nto yoo /kiing'ēētē meet, ku bōōr nyēē lēēl nyēbo tāmirmiryēēt. Kuu yoo miitē ꞉bōōrtaab kōōrooni, kumiitē ꞉nkinee bōōrtaab tāmirmiryēēt.
44 Biyat tayayare i tafaram nowan, baise emimisir i mar biyan.
45 Mwooyē ꞉siruutēk kurubta keey Aatam nyēē ki chiito nyēbo taay kule, kitoow ꞉chiichoo soboontaab kōōrooni. Nto Aatam nyēbo lētuut kukōōnu ꞉nyoo soboontaab tāmirmiryēēt.
45 Buk Atamaninamaim hikirum hio na’atube, “Orot wantoro’ot wabin Adam i biyan ana yawas bai,” baise Adam bairou’abin nan i ayubit ana yawas wanatowanin baitit isan na.
46 Kitook ꞉bōōrtaab kōōrooni kurook, nto mii yoo chokutook ꞉bōōrtaab tāmirmiryēēt.
46 Orot ayubit ana yawas auman ma’am i men mat na, baise orot biyat ana yawasamaim ma’am i mat na, imaibo orot ayubit ana yawasamaim ma’am na.
47 /Kikeeyey Aatam kuchōōnēē teng'nyaanteet, nto Yēēsu, kuchōōnēē ꞉nyoo kibkōōnkōy.
47 Orot wantoro’ot Adam i me nowan fofobane matar, baise Adam bairou’abin i marane ra’iy.
48 Kuu wōlēē kiwuunto ꞉chiichoo bo ng'wēny, kuwuu chooto ꞉nkicheek choo bo wōlēēb ng'wēnyuuni. Nto wōlēē wuunto ꞉chiichoo bo kibkōōnkōy, kuwuu chooto ꞉nkicheek choo bēētii kibkōōnkōy.
48 Sabuw iyab me nowan biyah i orot me’emaim ma’am biyan na’atube, sabuw iyab mar nowan biyah i orot marane rara’iy biyan na’atube.
49 Nto kuu yoo kēētinyē tōōntaab chiichoo bo wōlēēb ng'wēny, +mākēēnyōōru nkinee tōōntaab chiito nyoo kichōōnēē kibkōōnkōy.
49 Tafaram orot ana ana itinin tabaib na’atube, mar ana orot nanan ana itinin boro tanab.
50 Āmwoowook akweek, mbo ng'eetaabiya, kule ‑mēēwutē ꞉chii Kaab Yēyiin āk bōōrnyii nyoo bo ng'wēnyuuni. Bēku ꞉bōōrwēchu kēēboontē nyēē mākoy kōōbuur ākookoy.
50 Taitu, abisa ao au yabin i iti, biyat, naatu finimit men karam boro God ana aiwobomaim narun, anayabin biyat i boro namorob namas, imih men karam boro wanatowan ma’am ana efanamaim narun.
51 Okany baa, āmwoowook kiy nyēē /kikiiyeel ānkōōyēbchi yiit: ‑Mākēēbēku ꞉acheek tukul, nteenee +/makeeweecheech
51 Tain kwanarub gewas, iti tur buriburin anao kwananowar, it etei boro men tanamorobomih, baise ata itinin boro nabotabir bonamanamarin namatar
52 areet akeenke bēsyēēt nyoo /kēēkuutē aryeembuut. Yoo /kēēkuutē aryeembuut kung'ēētōōs ꞉choo kiikubēk /ankeeweechweecheech acheek choo tākēēsobchootiin /kēēnyōōru bōōrwoonik chēē leelach.
52 tour natut ana veya namanamar ebowabow na’atube, tanimatanubamo biyat nabotabir. Anayabin tour natut ana veya murumurubih etei boro biyah fairin hinamisir, naatu biyah ana itinin boro nabotabir.
53 Yēmāktōōs /keeweechweech bōōrwoonikyoo chu bēku kuyēk chēē mābēku.
53 Biyat iti morob emasamas boro nabotabir biyat fairin wanatowan ma’ama’anin namatar.
54 Yoo kaakuyeyakay kuu nyooto, mākuyityiin ꞉siruutēchu mwooyē kule, “/Kikiisyēēnto meet kutukul.”
54 Biyat iti boun tama’am boro namorob naatu namas, baise morob ufunamaim biyat boro nabotabir nan wanatowan ma’ama ana biyan nab. Imaibo Buk Atamaninamaim hikirum boro nan niturobe,
55 Mākuyityiin subak ꞉siruutēchu mwooyē kule, “Wōōy, wē, meet nyoo mēēkutinyē biirtooyiisyō, wōōy, wē, meet nyoo mēēkutinyē ng'woonēēt!”
55 “Morob o a fair menanamaim ema’am boro inisnowah?
56 Ibēlēē biich ꞉meet ng'ōōkisto ānkunyōōrtooy ꞉ng'ōōkisto nkuruuk wōlēē mii ꞉kiruutēk.
56 Morob ana biyababan i bowabow kakafinane ebaib, naatu bowabow kakafin ana fair i ofafaramaim ebaib.
57 Kēēbirchinē sōō Yēyiin kōōnkōy nyēē tyaa! Inee ꞉nyēē yēyēēch kēēbiirtooyiisyē ām Yēēsu Kiriistō Mokoryoontēēnyoo.
57 Baise God ana merar tanay anayabin Jesu Keriso, i morob ana ahay ana waf tagagir yare!
58 Kunyoo ii, mbo ng'eetaabiya choo āchāmē, ōtitir ānkōōkimkimiitu. Ōnēmchinē keey ākookoy yiisyēētaab Mokoryoontēēt ām mooyēēt akeenke kuuyu ōnkētē kule ‑māwēētii buch ꞉yiisyoonoo ōyēchinē Mokoryoontēēt.
58 Isan imih taitu, yate nanub kwanabatkikin, mar etei Regah isan anot tutufin kwanabow, anayabin Regah isan kwabow kwabi’akir i men anayabin enamih, baise yabin auman.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.