Marcos 6

Palabra de Dios para ti (SPAPDDPT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Jesús salió|strong="G1831" de|strong="G1519" allí y|strong="G2532" fue|strong="G2064" a|strong="G1519" su|strong="G3588" tierra|strong="G3968", y|strong="G2532" sus|strong="G3588" discípulos|strong="G3101" lo|strong="G3588" siguieron.
1 Jesu efan nati ihamiy matabir maiye ana bai’ufununayah hitur bairi hina ana bar ana merar hitit.
2 Cuando|strong="G1722" llegó|strong="G1096" el|strong="G3588" sábado|strong="G4521" enseñaba|strong="G1321" en|strong="G1722" la|strong="G3588" congregación|strong="G4864".
2 Baiyarir ana veya Kou’ay Baremaim busuruf sabuw i’obaibiyih, naatu sabuw moumurih ana tur hinonowar i hifofofor naatu hio, “Iti orot menamaim kirum so’ob? Naatu not rerekab yait itin ina’inanen fokarih esisinaf?
3 ¿No|strong="G3756" es|strong="G3756" Éste|strong="G3778" el|strong="G3588" carpintero|strong="G5045", el|strong="G3588" hijo|strong="G5207" de|strong="G1722" María|strong="G3137" y|strong="G2532" hermano de|strong="G1722" Jacobo|strong="G2385", José, Judas|strong="G2455" y|strong="G2532" Simón|strong="G4613"? ¿No|strong="G3756" están ante nosotros|strong="G2249" también|strong="G2532" sus|strong="G3588" hermanas? Y|strong="G2532" estaban conturbados por|strong="G1722" causa de|strong="G1722" Él|strong="G3588".
3 Iti orot i bar wowabayan. Mary natun taitin James, Joseph, Judas naatu Simon, ruburubun baibitar iti’imaim bairit tama’am?” Iti na’atube hio naatu hikwahir.
4 Jesús|strong="G2424" les respondió: \+w No|strong="G3756"\+w* \+w hay|strong="G3588"\+w* \+w profeta|strong="G4396"\+w* despreciado \+w sino|strong="G1487"\+w* \+w en|strong="G1722"\+w* \+w su|strong="G3588"\+w* \+w tierra|strong="G3968"\+w*, \+w entre|strong="G1722"\+w* \+w sus|strong="G3588"\+w* \+w parientes|strong="G4773"\+w* \+w y|strong="G2532"\+w* \+w en|strong="G1722"\+w* \+w su|strong="G3588"\+w* \+w casa|strong="G3614"\+w*.
4 Naatu Jesu hai tur eowen bar merar afa’amaim dinab orot i tekakakafiy, baise orot taiyuwin ana bar merar, ana sabuw, ana rara men tekakakafiy.
5 No|strong="G3756" hizo|strong="G4160" allí|strong="G1563" algún milagro|strong="G1411" grandioso, solo, al|strong="G3588" imponer las|strong="G3588" manos|strong="G5495" sobre algunos|strong="G3588" enfermos, los sanó|strong="G2323".
5 Naatu ana bar meraramaim ina’inan men ta sinaf, sawusawuwih bai’abamo biyah botobonen hiyawas.
6 Él|strong="G3588" estaba asombrado por|strong="G1223" la|strong="G3588" incredulidad de|strong="G1223" ellos|strong="G3588" y|strong="G2532" recorría las|strong="G3588" aldeas|strong="G2968" cercanas para|strong="G1223" enseñar|strong="G1321".
6 Sabuw men hibitumatum isan Jesu ifofofor men kafai ta.
7 Entonces|strong="G2532" Jesús llamó|strong="G4341" a los|strong="G3588" 12, comenzó a enviarlos de|strong="G1325" dos|strong="G1417" en|strong="G3588" dos|strong="G1417" y|strong="G2532" les dio|strong="G1325" autoridad|strong="G1849" sobre los|strong="G3588" espíritus|strong="G4151" impuros.
7 Ana bai’ufununayah nah 12 eafih hina hitit afiy kakafih nunih isan fair itih naatu orot rouru’ab iyafarih hitit.
8 Les|strong="G1519" ordenó que|strong="G3588" nada|strong="G3367" llevaran para|strong="G1519" el camino|strong="G3598", solo|strong="G3441" un|strong="G3588" bastón, que no llevaran pan, ni|strong="G2532" bolsa|strong="G2223", ni|strong="G2532" cobre|strong="G5475" en|strong="G1519" el|strong="G3588" cinturón,
8 Naatu iuwih, “Remor kwanabubusuruf a tu akisin kwanab, men sawar ta, men rafiy, men hafoy, naatu men kabay ta kwanab naiw a kikiramaim kwanarobere.
9 que|strong="G2532" no|strong="G3361" vistieran dos|strong="G1417" túnicas|strong="G5509", sino|strong="G3361" que|strong="G2532" calzaran sandalias|strong="G4547".
9 A baibiyon kwaniyoun, baise biya baibiyon men bairou’abin kwanab.”
10 También|strong="G2532" les|strong="G1519" dijo|strong="G3004": \+w Cuando|strong="G1437"\+w* \+w entren|strong="G1525"\+w* \+w en|strong="G1519"\+w* \+w una|strong="G1519"\+w* \+w casa|strong="G3614"\+w*, permanezcan \+w en|strong="G1519"\+w* \+w ella|strong="G1563"\+w* \+w hasta|strong="G2193"\+w* \+w que|strong="G1437"\+w* salgan \+w del|strong="G1519"\+w* lugar.
10 Naatu iuwih, “Bar merar menatan kwarur imaim kwanama kwanabow nanan a veya nab imaibo nati bar merar kwanihamiy.
11 Cuando \+w no|strong="G3361"\+w* \+w los|strong="G3588"\+w* \+w reciban|strong="G1209"\+w* \+w ni|strong="G3366"\+w* \+w los|strong="G3588"\+w* escuchen \+w en|strong="G1519"\+w* \+w cualquier|strong="G3739"\+w* \+w lugar|strong="G5117"\+w*, \+w al|strong="G3588"\+w* salir \+w de|strong="G1519"\+w* allí sacudan \+w el|strong="G3588"\+w* \+w polvo|strong="G5522"\+w* \+w de|strong="G1519"\+w* \+w sus|strong="G3588"\+w* \+w pies|strong="G4228"\+w* \+w como|strong="G2532"\+w* \+w testimonio|strong="G3142"\+w* \+w contra|strong="G1519"\+w* \+w ellos|strong="G3588"\+w*.
11 Naatu efan menamaim a merar men hinay hinabubuwi, o fana men hinanonowar kwana’orarafih kwanana’ufut tafaram kwanihamiy kwanan, nati i hai baimatnuwen!”
12 Al salir|strong="G1831", proclamaban que|strong="G2443" cambiaran de|strong="G2443" mente,
12 Basit hitit hin bowabow kakafihine dogor baikitabiren isan hibinan.
13 echaban fuera|strong="G1544" muchos|strong="G4183" demonios|strong="G1140", ungían con|strong="G2532" aceite|strong="G1637" a muchos|strong="G4183" enfermos y|strong="G2532" sanaban|strong="G2323".
13 Wagabur moumurih maiyow hinunih hitit naatu sawusawuwih moumurih na’in biyah raiy hirarouw etei hiyawas.
14 Como|strong="G2532" el|strong="G3588" Nombre|strong="G3686" de Jesús fue|strong="G1096" famoso, el|strong="G3588" rey Herodes|strong="G2264" dijo|strong="G3004": Juan|strong="G2491" el|strong="G3588" Bautista resucitó|strong="G1453" de|strong="G1537" entre|strong="G1722" los muertos|strong="G3498" y|strong="G2532" por|strong="G1223" eso|strong="G1223" actúan en|strong="G1722" él|strong="G3588" esos|strong="G3778" poderes.
14 Jesu wabin ra’at aiwob orot Herod nowar, anayabin sabuw afa hio’o Iti i John Baptist morobone misir maiye, imih biyanamaim fair ma ina’inanen ta ta sinaf temamatar.
15 Pero|strong="G1161" otros|strong="G3588" decían|strong="G3004": Es Elías|strong="G2243". Y|strong="G1161" otros|strong="G3588" decían|strong="G3004": Es un|strong="G1520" profeta|strong="G4396" como|strong="G5613" los|strong="G3588" antiguos.
15 Afa hio, “Iti i Elijah. Afa ibanak hio’o, ‘Iti i marasika dinab orot ta na tit.’”
16 Cuando Herodes|strong="G2264" oyó esto, dijo|strong="G3004": Yo|strong="G1473" decapité a|strong="G1161" Juan|strong="G2491". Éste|strong="G3778" resucitó|strong="G1453".
16 Baise Herod nonowar ana maramaim eo, “John sikan abuburu’um i morobone misir maiye?”
17 Porque|strong="G1063" Herodes|strong="G2264" había mandado detener a|strong="G1722" Juan|strong="G2491", y|strong="G2532" lo|strong="G3588" tenía encadenado en|strong="G1722" prisión|strong="G5438" porque|strong="G1063" Herodes se|strong="G1438" había casado con|strong="G1722" Herodías|strong="G2266", la|strong="G3588" esposa|strong="G1135" de|strong="G1722" su|strong="G3588" hermano Felipe|strong="G5376".
17 Anayabin Herod taiyuwin iuwih John hifatum hibai hin dibur baremaim hiyaru’uy. Iti sisinaf ana’an i Herod tain Philip aawan bi’awan isan.
18 Pues|strong="G1063" Juan|strong="G2491" le decía|strong="G3004" a Herodes|strong="G2264": No|strong="G3756" te|strong="G4771" es|strong="G3756" lícito|strong="G1832" tener|strong="G2192" la|strong="G3588" esposa|strong="G1135" de|strong="G3588" tu|strong="G4771" hermano.
18 Anayabin Herod tain aawan bi’aawan isan John gam tur fokarin maiyow eo, “O i ofafar iastu’ub yawas kakafin kusisinaf.”
19 Por|strong="G3588" eso Herodías|strong="G2266" le tenía rencor y|strong="G2532" quería|strong="G2309" matarlo, pero|strong="G1161" no|strong="G3756" podía|strong="G1410".
19 Imih Herodias yan so’ar kok kwanekwan boro John ta’asabun, baise ef men ta ma boro tasinaf.
20 Herodes|strong="G2264" temía|strong="G5399" a Juan|strong="G2491" y|strong="G2532" lo|strong="G3588" protegía, porque|strong="G1063" sabía|strong="G1492" que|strong="G3588" éste|strong="G3588" era justo|strong="G1342" y|strong="G2532" santo. Cuando|strong="G1492" lo|strong="G3588" escuchaba quedaba perplejo, pero|strong="G2532" lo|strong="G3588" escuchaba con|strong="G2532" gusto.
20 Baise Herod i John isan birubir anayabin i so’ob John i orot kakafiyin, ana yawas mutufurin imih tatafafar, John binan Herod nonowar ana not i’afiy baise Herod ana kok i John tabinan i tanowar.
21 Llegó|strong="G1096" la|strong="G3588" oportunidad cuando|strong="G3753" Herodes|strong="G2264", al|strong="G3588" celebrar su|strong="G3588" cumpleaños, hizo|strong="G4160" un|strong="G3588" banquete para|strong="G1096" sus|strong="G3588" altos oficiales, comandantes y|strong="G2532" jefes de|strong="G3588" Galilea|strong="G1056".
21 Basit veya gewasin ta Herod tutufuw ana veya baiyasisir isan hiyuw bogaigiwas, ana sabuw nukwanukwarih, baiyowayah nukwanukwarih, naatu Galilee wanawanan sabuw gagamih etei e’af ayuwih.
22 La|strong="G3588" hija|strong="G2364" de|strong="G1325" Herodías|strong="G2266" entró|strong="G1525" y|strong="G2532" danzó|strong="G3738" en|strong="G3588" el|strong="G3588" banquete, lo|strong="G3588" cual|strong="G3739" agradó tanto|strong="G3739" a|strong="G1161" Herodes|strong="G2264" y|strong="G2532" a|strong="G1161" los|strong="G3588" que|strong="G3588" comían con|strong="G2532" él|strong="G3588", que|strong="G3588" el|strong="G3588" rey le dijo|strong="G3004": Pídeme lo|strong="G3588" que|strong="G3588" quieras|strong="G2309", y|strong="G2532" te|strong="G4771" lo daré|strong="G1325".
22 Nati’imaim Herodias natun babitai na run benaben Herod ana nanawan sabuw hiru’ay hima’am etei hiyasisir men kikimin ta.
23 Le juró|strong="G3660": Te|strong="G4771" daré|strong="G1325" lo que|strong="G3754" me|strong="G1473" pidas, hasta|strong="G2193" la mitad|strong="G2255" de|strong="G1325" mi|strong="G3588" reino.
23 Naatu babitai isan eobaifaro eo, “Abisa isan inifefeyan au aiwob turin auman boro anit.”
24 Al|strong="G3588" salir|strong="G1831" preguntó a|strong="G1161" su|strong="G3588" madre|strong="G3384": ¿Qué|strong="G3588" pido?
24 Babitai in hinah ibatiy, “Ayu boro abisa isan anifefeyan?” Hinah iya’afut iu, “John Baptist ukwarin!”
25 De|strong="G1909" inmediato entró|strong="G1525" de|strong="G1909" prisa ante|strong="G1909" el|strong="G3588" rey y|strong="G2532" pidió: ¡Quiero|strong="G2309" que|strong="G3588" ahora|strong="G1824" mismo me|strong="G1473" des|strong="G1325" en|strong="G1909" una|strong="G3588" bandeja la|strong="G3588" cabeza|strong="G2776" de|strong="G1909" Juan|strong="G2491" el|strong="G3588" Bautista!
25 Babitai matan kabiy in aiwob biyan tit ifefeyan eo, “Ayu akokok John Baptist ukwarin tew yan inayai iti boun inab inan initu.”
26 El|strong="G3588" rey se|strong="G1438" entristeció muchísimo pero|strong="G2532", a|strong="G1223" causa|strong="G1223" de|strong="G1223" su|strong="G3588" juramento|strong="G3727" y|strong="G2532" de|strong="G1223" sus|strong="G3588" invitados, no|strong="G3756" quiso|strong="G2309" desatenderla.
26 Aiwob orot yababan gagamin bai, baise men karam sabuw matahamaim babitai isan eo’obaifaro ta’astu’ub.
27 Enseguida el|strong="G3588" rey ordenó a|strong="G1722" un|strong="G3588" verdugo que|strong="G3588" le trajera la|strong="G3588" cabeza|strong="G2776". Él|strong="G3588" fue y|strong="G2532" lo|strong="G3588" decapitó en|strong="G1722" la|strong="G3588" prisión|strong="G5438".
27 Mar ta’imonamo tur iyafar sika afu’afuw orot iyun in John dibur baremaim ma’am sikan buru’um.
28 Llevó su|strong="G3588" cabeza|strong="G2776" en|strong="G1722" una|strong="G3588" bandeja y|strong="G2532" la|strong="G3588" dio|strong="G1325" a|strong="G1909" la|strong="G3588" muchacha|strong="G2877", y|strong="G2532" ella|strong="G3588" la|strong="G3588" dio|strong="G1325" a|strong="G1909" su|strong="G3588" madre|strong="G3384".
28 Naatu ukwarin tew yan iwan bai na babitai itin imaibo bai in hinah itin.
29 Cuando|strong="G1722" los|strong="G3588" discípulos|strong="G3101" de|strong="G1722" Juan lo|strong="G3588" supieron, llevaron el|strong="G3588" cadáver y|strong="G2532" lo|strong="G3588" sepultaron.
29 John ana bai’ufununayah tur hinonowar ana veya hina biyan hibai hin rahamaim hiyai.
30 Los|strong="G3588" apóstoles se|strong="G4314" reunieron con|strong="G4314" Jesús|strong="G2424" y|strong="G2532" le|strong="G4314" informaron todas|strong="G3956" las|strong="G3588" cosas|strong="G3745" que|strong="G3588" hicieron|strong="G4160" y|strong="G2532" enseñaron|strong="G1321".
30 Tur Abarayah himatabir hina Jesu biyan hitit mi’itube hibowabow naatu sabuw hibi’obaiyih ana tur hi’owen.
31 Les|strong="G1519" dijo|strong="G3004": \+w Vengan|strong="G2064"\+w* ustedes \+w a|strong="G1519"\+w* \+w un|strong="G3588"\+w* \+w lugar|strong="G5117"\+w* solitario \+w y|strong="G2532"\+w* descansen \+w un|strong="G3588"\+w* \+w poco|strong="G3641"\+w*. Porque|strong="G1063" eran muchos|strong="G4183" los|strong="G3588" que|strong="G3588" iban|strong="G5217" y|strong="G2532" venían|strong="G2064", y|strong="G2532" no|strong="G3761" tenían oportunidad para|strong="G1519" comer|strong="G5315".
31 Naatu Jesu iuwih eo, “Tarabon tan efan sira’utubinamaim mar kafai taniyarir. Anayabin sabuw moumurih Jesu isan hirun hititit, ana bai’ufununayah bay men karam boro hitaa.
32 Salieron solos en|strong="G1722" la|strong="G3588" barca|strong="G4143" a|strong="G1519" un|strong="G3588" lugar|strong="G5117" solitario.
32 Imih akisihimo wa afe’en hisra’at hin efan ana sira’utubinamaim hitit.
33 Pero|strong="G2532" muchos|strong="G4183" los|strong="G3588" vieron cuando partieron y|strong="G2532" los reconocieron. Entonces|strong="G2532" muchos|strong="G4183" de|strong="G3588" todos|strong="G3956" los|strong="G3588" poblados corrieron hacia allá|strong="G1563" y|strong="G2532" llegaron|strong="G4281" antes|strong="G2532" que|strong="G3588" ellos|strong="G3588".
33 Baise hinan sabuw moumurih na’in hi’itih hi’inanih, naatu hai bar hai merar hihamiyen aunah hi’iyon hina hima isan hikakaif na run,
34 Cuando|strong="G5613" Jesús bajó de|strong="G1909" la barca, vio|strong="G3708" un gran|strong="G4183" gentío|strong="G3793" y|strong="G2532" se|strong="G1438" enterneció, porque|strong="G3754" eran como|strong="G5613" ovejas|strong="G4263" que|strong="G3754" no|strong="G3361" tienen|strong="G2192" pastor|strong="G4166". Y|strong="G2532" comenzó|strong="G2192" a|strong="G1909" enseñarles muchas|strong="G4183" cosas.
34 wa’ane bisure auman sabuw kou’ay gagamin hima’am itih iyababan, anayabin iti sabuw i sheep na’atube aurih nabatanenayan en, naatu busuruf sawar moumurih na’in i’obaibiyih.
35 Cuando llegó|strong="G1096" una|strong="G3588" hora|strong="G5610" avanzada, sus|strong="G3588" discípulos|strong="G3101" acudieron a Él|strong="G3588" y|strong="G2532" le dijeron|strong="G3004": El|strong="G3588" lugar|strong="G5117" es|strong="G1096" solitario, y|strong="G2532" la hora|strong="G5610" ha|strong="G4183" avanzado.
35 Veya ra’iy birabirab auman, ana bai’ufununayah hina biyan hitit hio, “Iti efan i yok na’in naatu veya i sawar,
36 Despídelos para|strong="G1519" que|strong="G3588" vayan a|strong="G1519" las|strong="G3588" villas y|strong="G2532" aldeas|strong="G2968" de|strong="G1519" alrededor|strong="G2945", y|strong="G2532" compren qué|strong="G3588" comer|strong="G5315".
36 sabuw kwiyafarih ten bar merar afa iti yubinamaim naatu masaw baremaim bay hinatobon hinaa.”
37 Pero|strong="G1161" Él|strong="G3588" les respondió: Denles ustedes \+w de|strong="G1325"\+w* \+w comer|strong="G5315"\+w*.
37 Baise Jesu iyafutih eo, “Kwa a efanamaim abisa ema’am i kwaitih te’aan.” Naatu hiya’afut hio, “Bay nati na’atube i boro sumar etei eight orot ta’imon ana baiyan ana fofonin tanatobon sabuw tanituwih.”
38 Entonces|strong="G1161" Él|strong="G3588" les preguntó: ¿\+w Cuántos|strong="G4214"\+w* panes \+w tienen|strong="G2192"\+w*? Vayan, vean.
38 Jesu ibatiyih, “Kwa rafiy fafar bai’ab isa tema’am? Kwan kwa’itin.” Hin hiso’ob hina ana tur hi’owen rafiy fafar etei five naatu siy rou’ab.
39 Entonces|strong="G2532" mandó|strong="G2004" que|strong="G3588" todos|strong="G3956" se|strong="G2532" recostaran en|strong="G1909" grupos sobre|strong="G1909" la|strong="G3588" hierba|strong="G5528".
39 Imaibo Jesu eo, “Sabuw kwa’uwih matan, matan fotan gewasin yan timarir.”
40 Se|strong="G2532" recostaron grupo por|strong="G2596" grupo de|strong="G2596" 100 y|strong="G2532" de|strong="G2596" 50.
40 Naatu sabuw hi’uwih matan, matan fotan gewasin yan himarir, afa 100 na’atube afa 50 na’atube.
41 Tomó|strong="G2983" los|strong="G3588" cinco|strong="G4002" panes y|strong="G2532" los|strong="G3588" dos|strong="G1417" peces|strong="G2486", miró hacia|strong="G1519" el|strong="G3588" cielo|strong="G3772" y|strong="G2532" dio|strong="G1325" gracias. Partió|strong="G2622" los|strong="G3588" panes y|strong="G2532" los|strong="G3588" peces|strong="G2486", y|strong="G2532" los|strong="G3588" daba|strong="G1325" a|strong="G1519" los|strong="G3588" discípulos|strong="G3101" para|strong="G1519" que|strong="G3588" los|strong="G3588" sirvieran a|strong="G1519" ellos|strong="G3588".
41 Jesu rafiy five naatu siy rou’ab auman bow au mar nuw ra’at God ana merar yi imseseben ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
42 Todos|strong="G3956" comieron|strong="G5315" y|strong="G2532" quedaron satisfechos.
42 Sabuw etei nati bay hi’aa hai fofonin bai.
43 Recogieron 12 cestos|strong="G2894" llenos de|strong="G3588" pedazos|strong="G2801" de|strong="G3588" pan y|strong="G2532" peces|strong="G2486".
43 Ana bai’ufununayah rafiy rebarebah, naatu siy turih sabuw hi’aa hibow sakasak etei 12 hiwan foten.
44 Los|strong="G3588" que|strong="G3588" comieron|strong="G5315" fueron 5.000 hombres.
44 Oro’orot bay hi’aa i etei 5,000.
45 En|strong="G1519" seguida impulsó a|strong="G1519" sus|strong="G3588" discípulos|strong="G3101" a|strong="G1519" subir a|strong="G1519" la|strong="G3588" barca|strong="G4143" e|strong="G2532" ir|strong="G4254" delante|strong="G4314" a|strong="G1519" la|strong="G3588" otra|strong="G1519" orilla, hacia|strong="G4314" Betsaida, mientras Él|strong="G3588" despedía a|strong="G1519" la|strong="G3588" multitud|strong="G3793".
45 Mar ta’imonamo Jesu ana bai’ufununayah iuwih wa hisra’at au Bethsaida wan iyafarih hirabon naatu i baise ma sabuw itubabarih hai ubar hin.
46 Después|strong="G2532" de|strong="G1519" despedirse de|strong="G1519" ellos|strong="G3588", fue a|strong="G1519" la|strong="G3588" montaña para|strong="G1519" hablar con|strong="G2532" Dios.
46 Sabuw itubarih hinan ufunamaim yoyobanamih yen in oyaw wan tit.
47 Cuando|strong="G1722" llegó|strong="G1096" la|strong="G3588" noche|strong="G1722", la|strong="G3588" barca|strong="G4143" estaba|strong="G1096" en|strong="G1722" medio|strong="G3319" del|strong="G3588" mar|strong="G2281", y|strong="G2532" Él|strong="G3588" en|strong="G1722" la|strong="G3588" tierra|strong="G1093" solo|strong="G3441".
47 Birabirab auman wa re in kuyowen naatu Jesu akisinamo i me yanamaim ma.
48 Alrededor|strong="G4012" de|strong="G4012" las|strong="G3588" cuatro|strong="G5067" de|strong="G4012" la|strong="G3588" madrugada, al|strong="G3588" verlos fatigados de|strong="G4012" tanto remar porque|strong="G1063" el|strong="G3588" viento les|strong="G4314" era|strong="G1510" contrario|strong="G1727", Jesús llegó|strong="G2064" a|strong="G4314" ellos|strong="G3588" andando|strong="G4043" sobre|strong="G1909" el|strong="G3588" mar|strong="G2281", y|strong="G2532" quería|strong="G2309" pasarlos.
48 Ana bai’ufununayah i’itih i hiboy hibi’akir, anayabin yourabad nahine bababin, mar tot auman Jesu tit riy yan bat remor in biyah tit tanatabirihimih.
49 Pero|strong="G1161" ellos|strong="G3588", cuando|strong="G1909" lo|strong="G3588" vieron caminar sobre|strong="G1909" el|strong="G3588" mar|strong="G2281", pensaron|strong="G1380": ¡Es un|strong="G3588" fantasma|strong="G5326"! Y|strong="G2532" gritaron,
49 Baise hinuw harew yan bat remor nan hi’itin ana veya wagabur mowan ta hirouw hitar koukuw.
50 porque|strong="G1063" todos|strong="G3956" lo|strong="G3588" vieron y|strong="G2532" se|strong="G2532" aterraron.
50 Anayabin Jesu iti na’atube sinaf hi’itin i hibir men kikimin ta, baise Jesu matan kabiy iuwih eo, “Ya hinakwat! Men kwanabirumih! Ayu anan.”
51 Subió a|strong="G1519" la|strong="G3588" barca|strong="G4143" y|strong="G2532" calmó|strong="G2869" el|strong="G3588" viento.
51 Naatu wa afe’en yen nuwarob eafuw ana bai’ufununayah hifofofor men kafaita.
52 porque|strong="G1063" no|strong="G3756" habían entendido lo|strong="G3588" de|strong="G1909" los|strong="G3588" panes, pues|strong="G1063" su|strong="G3588" corazón|strong="G2588" estaba endurecido|strong="G4456".
52 Anayabin rafiy bimasib ana kirikirifot men hiso’ob, baise dogorohine i fokar.
53 Terminaron la|strong="G3588" travesía y|strong="G2532" atracaron en|strong="G1519" la|strong="G3588" tierra|strong="G1093" de|strong="G1909" Genesaret.
53 Naatu harew hirabon tafaram Genesaret imaim hirun hai wa hirouw,
54 Cuando ellos|strong="G3588" salieron|strong="G1831" de|strong="G1537" la|strong="G3588" barca|strong="G4143", al|strong="G3588" instante lo|strong="G3588" reconocieron.
54 wa’ane hitit hirara’iy ana veya sabuw Jesu hi’itin hi’inan.
55 Recorrieron toda|strong="G3650" aquella|strong="G1565" región|strong="G5561", y|strong="G2532" a|strong="G1909" donde|strong="G3699" oían que|strong="G3754" estaba|strong="G2192", le|strong="G1909" llevaban enfermos|strong="G2560" en|strong="G1909" camillas.
55 Naatu nati tafaram wanawanan sabuw himatkabikabiy hinunuw sawusawuwih emo’em hiwan hi’abar Jesu ana tur hinonowar imaim hi’abar hin.
56 Dondequiera que|strong="G3588" entraba|strong="G1531" en|strong="G1722" aldeas|strong="G2968", ciudades|strong="G4172" o|strong="G2228" villas, ponían|strong="G5087" a|strong="G1519" los|strong="G3588" enfermos en|strong="G1722" las|strong="G3588" plazas, y|strong="G2532" le|strong="G1722" rogaban|strong="G3870" que|strong="G3588" al|strong="G3588" menos les|strong="G1519" permitiera tocar el|strong="G3588" borde|strong="G2899" de|strong="G1722" su|strong="G3588" ropa|strong="G2440". Cuantos|strong="G3745" lo|strong="G3588" tocaban eran sanados.
56 Bar merar kikimin o gagamin, naatu masaw bar imaim inan ana tur hinonowar, sawusawuwih hibow hitit ahar efanamaim hiya hifefeyan hai kok i mi’itube ana waifuw yomaninawat hitabutubun. Naatu sabuw etei Jesu hibubutubun iyawasih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.