Marcos 1
spabll (SPABLL) vs AAI
1 El|strong="G3588" comienzo de|strong="G3588" la|strong="G3588" Buena Nueva de|strong="G3588" Jesucristo|strong="G2424", el|strong="G3588" Hijo|strong="G3588" de|strong="G3588" Dios.
1 Iti i Tur Gewasin ana busurufin i Jesu Keriso God Natun isan.
2 Como|strong="G2531" está|strong="G3588" escrito|strong="G1125" en|strong="G1722" los|strong="G3588" profetas|strong="G4396": “Mira|strong="G3708" que|strong="G3588" envío a|strong="G1722" mi|strong="G3588" mensajero delante|strong="G4253" de|strong="G1722" ti|strong="G3739", que|strong="G3588" te|strong="G4771" preparará el|strong="G3588" camino|strong="G3598":
2 Ana tur i dinab orot Isaiah kikirum imaim busuruf eo.
3 la|strong="G3588" voz|strong="G5456" de|strong="G1722" uno|strong="G3588" que|strong="G3588" clama en|strong="G1722" el|strong="G3588" desierto|strong="G2048": ‘¡Preparen el|strong="G3588" camino|strong="G3598" del|strong="G3588" Señor|strong="G2962"! Enderecen sus|strong="G3588" caminos|strong="G3598"’”.
3 Orot ta fanan arar yanamaim eafa’af,
4 Juan|strong="G2491" vino|strong="G1096" bautizando en|strong="G1722" el|strong="G3588" desierto|strong="G2048" y|strong="G2532" predicando|strong="G2784" el|strong="G3588" bautismo del|strong="G3588" arrepentimiento|strong="G3341" para|strong="G1519" el|strong="G3588" perdón de|strong="G1722" los|strong="G3588" pecados.
4 John arar yanane tit na dogor baikitabir bapataito bain, saise God bowabow kakafih notawiyen isan binan.
5 Toda|strong="G3956" la|strong="G3588" región|strong="G5561" de|strong="G1722" Judea|strong="G2449" y|strong="G2532" todos|strong="G3956" los|strong="G3588" de|strong="G1722" Jerusalén salieron a|strong="G4314" su|strong="G3588" encuentro. Fueron bautizados por|strong="G1722" él|strong="G3588" en|strong="G1722" el|strong="G3588" río|strong="G4215" Jordán|strong="G2446", confesando|strong="G1843" sus|strong="G3588" pecados.
5 Judea bar merar tutufin etei naatu Jerusalem sabuw tutufin etei hitit hin biyan hitit. Hai kakafih hi’e’en naatu Jordan harewamaim bapataito itih.
6 Juan|strong="G2491" estaba vestido|strong="G1746" con|strong="G2532" pelo de|strong="G4012" camello|strong="G2574" y|strong="G2532" un|strong="G3588" cinturón de|strong="G4012" cuero|strong="G1193" alrededor|strong="G4012" de|strong="G4012" la|strong="G3588" cintura. Comía|strong="G2068" langostas y|strong="G2532" miel|strong="G3192" silvestre.
6 John ana faifuw i camel bunibunin sakir iyoun, naatu ana kikir i bobaituw ta kanabin e’afuw naiwan kik, ana bay i sisik naatu kutor tafu.
7 Predicaba|strong="G2784" diciendo|strong="G3004": “Después|strong="G2532" de|strong="G3588" mí|strong="G3588" viene|strong="G2064" el|strong="G3588" que|strong="G3588" es|strong="G3756" más|strong="G2532" poderoso que|strong="G3588" yo|strong="G1473", la|strong="G3588" correa|strong="G2438" de|strong="G3588" cuyas sandalias no|strong="G3756" soy|strong="G1510" digno|strong="G2425" de|strong="G3588" agacharme y|strong="G2532" desatar|strong="G3089".
7 Ana tur i iti binan, “Orot ta ayu ufu’umaim enan ana fair i ra’at ayu natabiru, an ana sumasum ayu men karam boro ana kwafure anarufam. John Baptist ebibinan|alt="John the baptist" src="CN01653b.tif" size="col" loc="Mrk 1.7" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="1.7-8"
8 Yo|strong="G1473" los he bautizado en|strong="G1722" agua|strong="G5204", pero|strong="G1161" él|strong="G1161" los bautizará en|strong="G1722" el|strong="G1161" Espíritu|strong="G4151" Santo”.
8 Ayu i harewamaim bapataito abit, baise i boro Anun Kakafiyinamaim bapataito nit.”
9 En|strong="G1722" aquellos|strong="G1565" días|strong="G2250", Jesús|strong="G2424" vino|strong="G2064" de|strong="G1722" Nazaret|strong="G3478" de|strong="G1722" Galilea|strong="G1056" y|strong="G2532" fue|strong="G1096" bautizado por|strong="G1722" Juan|strong="G2491" en|strong="G1722" el|strong="G3588" Jordán|strong="G2446".
9 Nati ana veya’amaim tafaram gagamin Galilee wanawanan bar merar Nazarethane Jesu na Jordan harewamaim John bapataito itin.
10 Al|strong="G3588" salir del|strong="G3588" agua|strong="G5204", vio|strong="G3708" que|strong="G3588" los|strong="G3588" cielos|strong="G3772" se|strong="G2532" abrían y|strong="G2532" que|strong="G3588" el|strong="G3588" Espíritu|strong="G4151" descendía|strong="G2597" sobre|strong="G1519" él|strong="G3588" como|strong="G5613" una|strong="G3588" paloma|strong="G4058".
10 Jesu harewane yey ana maramaim, mar botawiy, Anun Kakafiyin mamu imak na’atube re na tafan yey itin.
11 Una|strong="G3588" voz|strong="G5456" salió del|strong="G3588" cielo|strong="G3772": “Tú|strong="G4771" eres|strong="G1510" mi|strong="G3588" Hijo|strong="G5207" amado, en|strong="G1722" quien|strong="G3588" me|strong="G1473" complazco”.
11 Naatu maramaim orot fanan tit eo, “O i ayu Natu, ayu Natu au yabow, o isa ayu abiyasisir.”
12 Inmediatamente, el|strong="G3588" Espíritu|strong="G4151" lo|strong="G3588" condujo al|strong="G3588" desierto|strong="G2048".
12 Mar ta’imonamo Anun Kakafiyin iunawiy arar yan tit.
13 Estuvo allí|strong="G1722" en|strong="G1722" el|strong="G3588" desierto|strong="G2048" cuarenta|strong="G5062" días|strong="G2250", tentado|strong="G3985" por|strong="G1722" Satanás|strong="G4567". Estaba con|strong="G3326" los|strong="G3588" animales salvajes, y|strong="G2532" los|strong="G3588" ángeles le|strong="G1722" servían|strong="G1247".
13 Veya 40 na’atube imaim ma, Satan routobon itin. Sigarafor yumatah ta ta wanawanahimaim, naatu tounamatar nati’imaim i hina hitatafafar.
14 Después|strong="G3326" de|strong="G1519" que|strong="G3588" Juan|strong="G2491" fue|strong="G2064" detenido, Jesús|strong="G2424" vino|strong="G2064" a|strong="G1519" Galilea|strong="G1056" predicando|strong="G2784" la|strong="G3588" Buena Nueva del|strong="G3588" Reino de|strong="G1519" Dios|strong="G2316",
14 John dibur hiyayari’iy ufunamaim Jesu na Galilee tit, naatu God ana tur gewasin binan eo,
15 y|strong="G2532" diciendo|strong="G3004": “¡\+w El|strong="G3588"\+w* \+w tiempo|strong="G2540"\+w* \+w se|strong="G2532"\+w* ha \+w cumplido|strong="G4137"\+w* \+w y|strong="G2532"\+w* \+w el|strong="G3588"\+w* Reino \+w de|strong="G1722"\+w* \+w Dios|strong="G2316"\+w* \+w está|strong="G3588"\+w* \+w cerca|strong="G1448"\+w*! Arrepiéntanse \+w y|strong="G2532"\+w* \+w crean|strong="G4100"\+w* \+w en|strong="G1722"\+w* \+w la|strong="G3588"\+w* Buena Nueva”.
15 “Veya anababatun i na tit, God ana aiwob i na iyubin, bowabow kakafin kwasisinaf i kwanihamiyen kwanamatabir tur gewasin kwanitumitum!”
16 Pasando|strong="G3855" junto|strong="G3844" al|strong="G3588" mar|strong="G2281" de|strong="G3844" Galilea|strong="G1056", vio|strong="G3708" a|strong="G1722" Simón|strong="G4613" y|strong="G2532" a|strong="G1722" Andrés, hermano de|strong="G3844" Simón|strong="G4613", echando la|strong="G3588" red en|strong="G1722" el|strong="G3588" mar|strong="G2281", pues|strong="G1063" eran pescadores.
16 Naatu Jesu harew Galilee kukuf dones yan remor inan, siy bowayah orot rou’ab itih, Simon Peter tain Andrew hairi buwatamaim siy hibowabow.
17 Jesús|strong="G2424" les dijo|strong="G3004": “Vengan \+w en|strong="G3588"\+w* \+w pos|strong="G3694"\+w* \+w de|strong="G3588"\+w* \+w mí|strong="G3588"\+w*, \+w y|strong="G2532"\+w* \+w los|strong="G3588"\+w* \+w haré|strong="G4160"\+w* pescadores \+w de|strong="G3588"\+w* hombres”.
17 Jesu iuwih eo, “Kwai’ufnunu bairi tan ayu boro ani’obaiyi sabuw kwanabow.”
18 Inmediatamente dejaron las|strong="G3588" redes|strong="G1350" y|strong="G2532" le siguieron.
18 Mar ta’imonamo hai buwat hihamiyen naatu hi’ufunun bairi hin.
19 Al|strong="G3588" alejarse un|strong="G3588" poco|strong="G3641" de|strong="G1722" allí|strong="G1722", vio|strong="G3708" a|strong="G1722" Santiago, hijo|strong="G3588" de|strong="G1722" Zebedeo|strong="G2199", y|strong="G2532" a|strong="G1722" Juan|strong="G2491", su|strong="G3588" hermano, que|strong="G3588" también|strong="G2532" estaban en|strong="G1722" la|strong="G3588" barca|strong="G4143" remendando las|strong="G3588" redes|strong="G1350".
19 In kikiminamo orot rou’ab itih, James tain John hairi, orot Zebedee natunatun, hai wa wanawanan hima hai buwat hiyayabuna.
20 Inmediatamente los|strong="G3588" llamó|strong="G2564", y|strong="G2532" ellos|strong="G3588" dejaron a|strong="G1722" su|strong="G3588" padre|strong="G3962", Zebedeo|strong="G2199", en|strong="G1722" la|strong="G3588" barca|strong="G4143" con|strong="G3326" los|strong="G3588" jornaleros|strong="G3411", y|strong="G2532" fueron tras|strong="G3694" él|strong="G3588".
20 Jesu e’afa’af ana veya hairi matah kabiy himisir tamah Zebedee ana bowabow sabuw bairi wa afe’en hihamiyih hima, i Jesu hi’ufunun bairi hin.
21 Fueron a|strong="G1519" Cafarnaún, y|strong="G2532" en|strong="G1519" seguida, el|strong="G3588" día de|strong="G1519" reposo, entró en|strong="G1519" la|strong="G3588" sinagoga|strong="G4864" y|strong="G2532" enseñó|strong="G1321".
21 Jesu ana bai’ufununayah bairi hina tafaram Capernaum hitit, naatu Baiyarir ana veya na Kou’ay Bar run naatu busuruf i’obaiyih eo.
22 Se|strong="G1438" asombraban de|strong="G1909" su|strong="G3588" enseñanza, porque|strong="G1063" les|strong="G1909" enseñaba|strong="G1321" como|strong="G5613" quien|strong="G3588" tiene|strong="G2192" autoridad|strong="G1849", y|strong="G2532" no|strong="G3756" como|strong="G5613" los|strong="G3588" escribas|strong="G1122".
22 Sabuw hinonowar hifofofor men kafaita. Anayabin bai’obaiyen bitih ana itinin i roubabaruwen ana fairamaim bi’obaiyih, men Ofafar bai’obaiyenayah na’atube’emih.
23 En|strong="G1722" seguida se|strong="G2532" presentó en|strong="G1722" la|strong="G3588" sinagoga|strong="G4864" de|strong="G1722" ellos|strong="G3588" un|strong="G3588" hombre con|strong="G1722" un|strong="G3588" espíritu|strong="G4151" impuro, que|strong="G3588" gritaba,
23 Men yok afiy kakafin orot iwanasum ma’am na Kou’ay Bar run ikirir eo,
24 diciendo|strong="G3004": “¡Ah! ¿Qué|strong="G3588" tienes que|strong="G3588" ver|strong="G1492" con|strong="G2532" nosotros|strong="G2249", Jesús|strong="G2424" de|strong="G3588" Nazaret? ¿Has venido|strong="G2064" a destruirnos? Yo|strong="G1473" sé|strong="G1492" quién|strong="G5101" eres|strong="G1510": el|strong="G3588" Santo de|strong="G3588" Dios|strong="G2316"”.
24 “Jesu Nazareth mowan, aki biyai’imaim o abisa sinafumih kukokok? O kukokok aki inagurusi’imih? Ayu aso’ob o i yait, O i God ana Orot Kakafiyin!”
25 Jesús|strong="G2424" le reprendió|strong="G2008" diciendo|strong="G3004": “¡Cállate \+w y|strong="G2532"\+w* \+w sal|strong="G1831"\+w* \+w de|strong="G1537"\+w* \+w él|strong="G3588"\+w*!”
25 Jesu afiy kakafin kwarar iu, “Awa efot orot biyanamaim kutit!”
26 El|strong="G3588" espíritu|strong="G4151" inmundo, que|strong="G3588" lo|strong="G3588" convulsionaba y|strong="G2532" gritaba con|strong="G1537" fuerza, salió|strong="G1831" de|strong="G1537" él|strong="G3588".
26 Afiy kakafin orot iyuwiyuw naatu fanan auman bihir tit.
27 Todos|strong="G2596" estaban asombrados, y|strong="G2532" se|strong="G1438" preguntaban entre|strong="G4314" sí|strong="G1438", diciendo|strong="G3004": “¿Qué|strong="G3588" es|strong="G3778" esto|strong="G3778"? ¿Una|strong="G3588" nueva|strong="G2537" enseñanza? Porque|strong="G2532" con|strong="G4314" autoridad|strong="G1849" manda|strong="G2004" hasta a|strong="G4314" los|strong="G3588" espíritus|strong="G4151" inmundos, y|strong="G2532" le|strong="G4314" obedecen|strong="G5219"”.
27 Sabuw etei hifofofor men kafaita naatu taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti anayabin i abisa? Bai’obaiyen boubun roubabaruwen ana fair auman, anayabin afiy kakafih eo biyunih i fanan tebaib!”
28 Inmediatamente se|strong="G2532" difundió su|strong="G3588" fama por|strong="G1519" toda|strong="G3650" la|strong="G3588" región de|strong="G1519" Galilea|strong="G1056" y|strong="G2532" sus|strong="G3588" alrededores.
28 Naatu Jesu ana tur saisewat tasasar tit tafaram Galilee ana uman men sanet hima’am eretei tur hinowar.
29 En|strong="G1519" seguida, cuando salieron|strong="G1831" de|strong="G1537" la|strong="G3588" sinagoga|strong="G4864", entraron en|strong="G1519" casa|strong="G3614" de|strong="G1537" Simón|strong="G4613" y|strong="G2532" Andrés, con|strong="G3326" Santiago y|strong="G2532" Juan|strong="G2491".
29 Kou’ay Bar hibihamiy ufunamaim James, John hairi mutufor hin Simon Andrew hairi hai bar hitit.
30 La|strong="G3588" suegra|strong="G3994" de|strong="G4012" Simón|strong="G4613" estaba enferma de|strong="G4012" fiebre, y|strong="G2532" enseguida le hablaron|strong="G3004" de|strong="G4012" ella|strong="G3588".
30 Simon rawan babin sawow biyan fora’ab inu’in Jesu na titit ana veya ana tur hi’owen,
31 Él|strong="G3588" se|strong="G1438" acercó, la|strong="G3588" tomó|strong="G2902" de|strong="G3588" la|strong="G3588" mano|strong="G5495" y|strong="G2532" la|strong="G3588" levantó|strong="G1453". La|strong="G3588" fiebre|strong="G4446" se|strong="G1438" le|strong="G1438" quitó enseguida, y|strong="G2532" les sirvió.
31 Naatu na biyan tit uman bai ibais misir, nati’imaim sawow ihamiy busuruf bow.
32 Al|strong="G3588" atardecer, cuando|strong="G3753" se|strong="G1096" puso el|strong="G3588" sol|strong="G2246", le|strong="G4314" llevaron a|strong="G4314" todos|strong="G3956" los|strong="G3588" enfermos|strong="G2560" y|strong="G2532" endemoniados|strong="G1139".
32 Nati rabirab veya re’er auman sabuw sawusawuwih naatu afa demon hitarsumih hima’am hibuwih hina Jesu isan.
33 Toda|strong="G3650" la|strong="G3588" ciudad|strong="G4172" estaba reunida a|strong="G4314" la|strong="G3588" puerta|strong="G2374".
33 Sabuw nati bar merar hima’am etei hiru’ay nati bar nanamaim,
34 Él|strong="G3588" curó a muchos|strong="G4183" enfermos|strong="G2560" de|strong="G3588" diversas|strong="G4164" enfermedades|strong="G3554" y|strong="G2532" expulsó a muchos|strong="G4183" demonios|strong="G1140". No|strong="G3756" dejaba hablar|strong="G2980" a los|strong="G3588" demonios|strong="G1140", porque|strong="G3754" le conocían|strong="G1492".
34 Jesu sawow yumatah ta ta hibow hinan etei iyawasih naatu demon moumurih nunih hitit, men ibasit boro demon tihamiyih tur hitao, anayabin i hiso’ob i yait.
35 De|strong="G1519" madrugada, cuando aún|strong="G2532" estaba oscuro, se|strong="G2532" levantó y|strong="G2532" salió|strong="G1831", y|strong="G2532" se|strong="G2532" fue a|strong="G1519" un lugar|strong="G5117" desierto|strong="G2048", y|strong="G2532" allí|strong="G2546" oró|strong="G4336".
35 Mar tomih ana gugumin iu’ufiy auman Jesu misir bar ihamiy tit remor in bar merar gagamin natabir na efan noutanubinamaim tit imaim ma yoyoban.
36 Simón|strong="G4613" y|strong="G2532" los|strong="G3588" que|strong="G3588" estaban con|strong="G3326" él|strong="G3588" lo|strong="G3588" buscaron.
36 Baise Simon ana ofonah bairi hitit hinuwih hin.
37 Lo encontraron y|strong="G2532" le dijeron|strong="G3004": “Todos|strong="G3956" te|strong="G4771" buscan|strong="G2212"”.
37 Naatu hititita’urih ana veya hi’u, “Sabuw o tenunuwihi.”
38 Les|strong="G1519" dijo|strong="G3004": “Vamos \+w a|strong="G1519"\+w* \+w otra|strong="G1519"\+w* parte, \+w a|strong="G1519"\+w* \+w los|strong="G3588"\+w* pueblos \+w vecinos|strong="G2192"\+w*, \+w para|strong="G1519"\+w* \+w que|strong="G3588"\+w* \+w predique|strong="G2784"\+w* \+w también|strong="G2532"\+w* \+w allí|strong="G1563"\+w*, \+w porque|strong="G1063"\+w* \+w para|strong="G1519"\+w* \+w esto|strong="G3778"\+w* he venido.”
38 Baise Jesu iyafutih eo, “It tanan bar merar afa iti bar merar gagamin sisibinamaim auman isah anabinan, anayabin nati isan ayu ana.”
39 Y|strong="G2532" entró|strong="G2064" en|strong="G1519" las|strong="G3588" sinagogas|strong="G4864" de|strong="G1519" ellos|strong="G3588" por|strong="G1519" toda|strong="G3650" Galilea|strong="G1056", predicando|strong="G2784" y|strong="G2532" expulsando los|strong="G3588" demonios|strong="G1140".
39 Imih Galilee wanawanan etei remor hai Kou’ay Baremaim binan naatu demon kakafih nunih hitit.
40 Un leproso|strong="G3015" se|strong="G4314" acercó a|strong="G4314" él|strong="G1437" rogándole|strong="G3870", arrodillándose ante él|strong="G1437" y|strong="G2532" diciéndole|strong="G3004": “Si|strong="G1437" quieres|strong="G2309", puedes|strong="G1410" limpiarme”.
40 Orot biyan kokom ani’anin na Jesu nanamaim tit sun yowen baibaisin isan ifefeyan eo, “Inakokok na’at basit iniwa’an anigewasin.”
41 Conmovido por|strong="G3588" la|strong="G3588" compasión, extendió|strong="G1614" la|strong="G3588" mano|strong="G5495", lo|strong="G3588" tocó y|strong="G2532" le dijo|strong="G3004": “\+w Quiero|strong="G2309"\+w*. Queda \+w limpio|strong="G2511"\+w*”.
41 Jesu dogoron wanawanan yababan awan karatan uman ru’atayan naatu biyan butubun eo, “Ayu akokok. Kwigewasin!”
42 Al|strong="G3588" decir esto|strong="G3588", inmediatamente la|strong="G3588" lepra|strong="G3014" se|strong="G2532" apartó de|strong="G3588" él|strong="G3588" y|strong="G2532" quedó limpio|strong="G2511".
42 Mar ta’imonamo orot biyan kokom hihururuwih hire naatu igewasin.
43 Lo amonestó estrictamente e|strong="G2532" inmediatamente lo envió fuera|strong="G1544",
43 Baise Jesu ana baimatnuwen tur fokarinaka orot iu naatu biyafar eo,
44 y|strong="G2532" le|strong="G1519" dijo|strong="G3004": “\+w Mira|strong="G3708"\+w* \+w que|strong="G3588"\+w* \+w no|strong="G3367"\+w* \+w le|strong="G1519"\+w* digas \+w nada|strong="G3367"\+w* \+w a|strong="G1519"\+w* \+w nadie|strong="G3367"\+w*; \+w más|strong="G2532"\+w* bien, \+w ve|strong="G5217"\+w* \+w a|strong="G1519"\+w* \+w presentarte|strong="G4572"\+w* \+w al|strong="G3588"\+w* \+w sacerdote|strong="G2409"\+w* \+w y|strong="G2532"\+w* \+w ofrece|strong="G4374"\+w* \+w por|strong="G1519"\+w* \+w tu|strong="G4771"\+w* \+w purificación|strong="G2512"\+w* \+w lo|strong="G3588"\+w* \+w que|strong="G3588"\+w* \+w Moisés|strong="G3475"\+w* \+w mandó|strong="G4367"\+w*, \+w para|strong="G1519"\+w* \+w que|strong="G3588"\+w* \+w les|strong="G1519"\+w* sirva \+w de|strong="G4012"\+w* \+w testimonio|strong="G3142"\+w*.”
44 “Inanowar men yait ta ana tur ina’owen, baise mutufor inan firis biyan inatit o biya nanutitiy, naatu Moses eo na’atube sibor inayai, saise orot babin matahimaim hinaso’ob o igewasin.”
45 Pero|strong="G1161" él|strong="G3588" salió|strong="G1831", y|strong="G2532" comenzó a|strong="G1519" proclamarlo mucho|strong="G4183", y|strong="G2532" a|strong="G1519" difundir el|strong="G3588" hecho|strong="G3056", de|strong="G1909" modo|strong="G5620" que|strong="G3588" Jesús ya|strong="G2532" no|strong="G3371" podía|strong="G1410" entrar|strong="G1525" abiertamente en|strong="G1519" una|strong="G3588" ciudad|strong="G4172", sino|strong="G1161" que|strong="G3588" estaba fuera|strong="G1854", en|strong="G1519" lugares|strong="G5117" desiertos|strong="G2048". La|strong="G3588" gente acudía a|strong="G1519" él|strong="G3588" de|strong="G1909" todas partes.
45 Baise orot tit in busuruf tur bosemor tafaram etei bai. I ana turamaim Jesu men karam boro bebeyan tan bar merar tarun, imih i efan noutanubinamaim ma, baise sabuw efan ta ta i boro’ika hina biyan hititit.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.