João 1
spabll (SPABLL) vs AAI
1 En|strong="G1722" el|strong="G3588" principio era|strong="G1510" el|strong="G3588" Verbo|strong="G3056", y|strong="G2532" el|strong="G3588" Verbo|strong="G3056" estaba con|strong="G1722" Dios|strong="G2316", y|strong="G2532" el|strong="G3588" Verbo|strong="G3056" era|strong="G1510" Dios|strong="G2316".
1 Tafaram matara’e ana veya Tur i wan ma, naatu Tur i God hairi hima, naatu Tur i God taiyuwin.
2 El|strong="G3588" mismo estaba en|strong="G1722" el|strong="G3588" principio con|strong="G1722" Dios|strong="G2316".
2 Tur i God hairi wan hima’abo tafaram matar.
3 Todas|strong="G3956" las|strong="G3739" cosas|strong="G3739" fueron|strong="G1096" hechas|strong="G1096" por|strong="G1223" medio|strong="G1223" de|strong="G1223" él|strong="G3739". Sin|strong="G5565" él|strong="G3739" no|strong="G3761" se|strong="G1096" hizo nada|strong="G3761" de|strong="G1223" lo|strong="G3739" que|strong="G3739" se|strong="G1096" ha hecho|strong="G1096".
3 Tur wanawananamaim God sawar etei’imak sinafen himatar; iti sawar himamatar i etei tur wanawananamaim himatar men ta asir matar kwaneyanamih.
4 En|strong="G1722" él|strong="G3588" estaba la|strong="G3588" vida|strong="G2222", y|strong="G2532" la|strong="G3588" vida|strong="G2222" era|strong="G1510" la|strong="G3588" luz|strong="G5457" de|strong="G1722" los|strong="G3588" hombres.
4 Tur i yawas an anababatun, naatu iti yawas i sabuw isah marakaw bai na.
5 La|strong="G3588" luz|strong="G5457" brilla en|strong="G1722" las|strong="G3588" tinieblas|strong="G4653", y|strong="G2532" las|strong="G3588" tinieblas|strong="G4653" no|strong="G3756" la|strong="G3588" han vencido.
5 Iti marakaw guguminamaim kusisiar, naatu gugumin men karam boro marakaw na’asabun.
6 Vino|strong="G1096" un hombre enviado por|strong="G3844" Dios|strong="G2316", que|strong="G3844" se|strong="G1096" llamaba Juan|strong="G2491".
6 God ana kob abarayan wabin John iyafar na tit;
7 Este|strong="G3778" vino|strong="G2064" como|strong="G1519" testigo, para|strong="G1519" dar testimonio|strong="G3141" de|strong="G4012" la|strong="G3588" luz|strong="G5457", a|strong="G1519" fin de|strong="G4012" que|strong="G3588" todos|strong="G3956" creyeran por|strong="G1223" medio|strong="G1223" de|strong="G4012" él|strong="G3588".
7 marakaw isan sif ruboun eorereb sabuw hinowar, naatu sabuw iyab tur hinonowar hitumatum.
8 Él|strong="G3588" no|strong="G3756" era|strong="G1510" la|strong="G3588" luz|strong="G5457", sino que|strong="G3588" fue enviado para|strong="G2443" dar testimonio|strong="G3140" de|strong="G4012" la|strong="G3588" luz|strong="G5457".
8 I taiyuwin i men marakaw; i marakaw akisin ana sif narubonamih na.
9 La|strong="G3588" verdadera luz|strong="G5457" que|strong="G3588" ilumina a|strong="G1519" todo|strong="G3956" hombre, venía|strong="G2064" a|strong="G1519" este|strong="G3588" mundo|strong="G2889".
9 Iti marakaw i turobe, marakaw anababatun, tafaramaim na sabuw tafahimaim ekukusisiar.
10 Estaba|strong="G1096" en|strong="G1722" el|strong="G3588" mundo|strong="G2889", y|strong="G2532" el|strong="G3588" mundo|strong="G2889" fue|strong="G1096" hecho|strong="G1096" por|strong="G1223" medio|strong="G1223" de|strong="G1722" él|strong="G3588", y|strong="G2532" el|strong="G3588" mundo|strong="G2889" no|strong="G3756" lo|strong="G3588" reconoció.
10 Tur i na tafaram eo mamatar wanawananamaim ma, baise tafaram i men inanimih.
11 Vino|strong="G2064" a|strong="G1519" los|strong="G3588" suyos|strong="G2398", y|strong="G2532" los|strong="G3588" suyos|strong="G2398" no|strong="G3756" lo|strong="G3588" recibieron|strong="G3880".
11 I na ana tafaram tit, baise taiyuwin ana sabuw i men hibaimih.
12 Pero|strong="G1161" a|strong="G1519" todos|strong="G3745" los|strong="G3588" que|strong="G3588" lo|strong="G3588" recibieron|strong="G2983", les|strong="G1519" dio|strong="G1325" el|strong="G3588" derecho de|strong="G1519" ser|strong="G1096" hijos|strong="G5043" de|strong="G1519" Dios|strong="G2316", a|strong="G1519" los|strong="G3588" que|strong="G3588" creen|strong="G4100" en|strong="G1519" su|strong="G3588" nombre|strong="G3686":
12 Baise sabuw afa hibai naatu wabinamaim hitumitum, naatu baibasit itih i hina God natunatun himatar.
13 que|strong="G3739" no|strong="G3756" nacieron|strong="G1080" de|strong="G1537" sangre, ni|strong="G3761" de|strong="G1537" voluntad|strong="G2307" de|strong="G1537" carne|strong="G4561", ni|strong="G3761" de|strong="G1537" voluntad|strong="G2307" de|strong="G1537" hombre, sino de|strong="G1537" Dios|strong="G2316".
13 God natunatun himamatar i men orot anarara, o men orot babin aawan hairi hi’in kek tetutufu na’atube’emih, baise i God akisin anakokok sinaf i natunatun himatar.
14 El|strong="G3588" Verbo|strong="G3056" se|strong="G1096" hizo carne|strong="G4561" y|strong="G2532" habitó entre|strong="G1722" nosotros|strong="G2249". Vimos su|strong="G3588" gloria|strong="G1391", una|strong="G3588" gloria|strong="G1391" como|strong="G5613" la|strong="G3588" del|strong="G3588" Hijo|strong="G3588" unigénito|strong="G3439" del|strong="G3588" Padre|strong="G3962", lleno|strong="G4134" de|strong="G3844" gracia|strong="G5485" y|strong="G2532" de|strong="G3844" verdad.
14 Tur i na orot matar, naatu wanawanatamaim ma, ana marakaw bonamanamarin i taitin, iti marakaw bonamanamarin i God Natun ta’imonamo ebitin. Iti tur wanawanan i turobe naatu manaw kabeber awan karatan.
15 Juan|strong="G2491" dio testimonio|strong="G3140" de|strong="G4012" él|strong="G3588". Clamó|strong="G2896" diciendo|strong="G3004": “Este|strong="G3778" era|strong="G1096" aquel|strong="G3588" de|strong="G4012" quien|strong="G3739" dije|strong="G3004": ‘El|strong="G3588" que|strong="G3754" viene|strong="G2064" después|strong="G2532" de|strong="G4012" mí|strong="G3588" me|strong="G1473" ha superado, porque|strong="G3754" era|strong="G1096" antes|strong="G1715" que|strong="G3754" yo|strong="G1473"’”.
15 John iti orot isan fanan sib binan eo,” Iti orot ayu isan ao’oban iti enan, anamaramaim ayu iti na’at ao, ‘I ayu ufu enan i ana fair ra’at ayu natabiru, anayabin i wan ma’abo ayu atufuw.’”
16 De|strong="G1537" su|strong="G3588" plenitud|strong="G4138" todos|strong="G3956" hemos recibido|strong="G2983" gracia|strong="G5485" sobre|strong="G1537" gracia|strong="G5485".
16 I wanawanan manaw kabeber karsuwei it etei ebigegewasinit, ana baigegewasin tafan baban ebitit.
17 Porque|strong="G3754" la|strong="G3588" ley|strong="G3551" fue|strong="G1096" dada|strong="G1325" por|strong="G1223" medio|strong="G1223" de|strong="G1223" Moisés|strong="G3475". La|strong="G3588" gracia|strong="G5485" y|strong="G2532" la|strong="G3588" verdad se|strong="G1096" realizaron por|strong="G1223" medio|strong="G1223" de|strong="G1223" Jesucristo|strong="G2424".
17 Anayabin God ana ofafar i Moses itin, baise manaw kabeber naatu turobe i Jesu Keriso’one na.
18 Nadie|strong="G3762" ha visto a|strong="G1519" Dios|strong="G2316" en|strong="G1519" ningún|strong="G3762" momento. El|strong="G3588" Hijo|strong="G5207" único, que|strong="G3588" está|strong="G3588" en|strong="G1519" el|strong="G3588" seno|strong="G2859" del|strong="G3588" Padre|strong="G3962", lo|strong="G3588" ha dado a|strong="G1519" conocer.
18 Men yait ta God itin. baise God Natun ta’imon Tamah wanawananamaim ema’am akisinamo God bai na bebeyanamaim tasusu’ub.
19 Este|strong="G3778" es|strong="G3778" el|strong="G3588" testimonio|strong="G3141" de|strong="G1537" Juan|strong="G2491", cuando|strong="G3753" los|strong="G3588" judíos|strong="G2453" enviaron sacerdotes|strong="G2409" y|strong="G2532" levitas|strong="G3019" de|strong="G1537" Jerusalén para|strong="G2443" preguntarle|strong="G2065": “¿Quién|strong="G5101" eres|strong="G1510" tú|strong="G4771"?”
19 Jew hai ukwarih Jerusalem hima’am firis afa naatu hai baibaisayah afa hiyafarih hin John hibatiy? “O i yait?”
20 Declaró|strong="G3670", y|strong="G2532" no|strong="G3756" negó, sino declaró|strong="G3670": “Yo|strong="G1473" no|strong="G3756" soy|strong="G1510" el|strong="G3588" Cristo|strong="G5547"”.
20 I men baifuwenamaim iyafutih, baise i mutufor bebeyanamaim eorereb, “Ayu i men Keriso.”
21 Le preguntaron|strong="G2065": “¿Entonces|strong="G2532" qué|strong="G3588"? ¿Eres|strong="G1510" tú|strong="G4771" Elías|strong="G2243"?”
21 Naatu hibatiy, “Bo o i yait? Om Elizah?” John eo, “Ayu men Elizah.” Ai o dinab orot?” John iya’afutih eo, “Ayu men dinab orot.”
22 Le dijeron|strong="G3004" entonces|strong="G3767": “¿Quién|strong="G5101" eres|strong="G1510" tú|strong="G3588"? Danos|strong="G1325" una|strong="G3588" respuesta para|strong="G2443" llevarla a|strong="G2443" los|strong="G3588" que|strong="G3588" nos han enviado. ¿Qué|strong="G3588" dices|strong="G3004" de|strong="G4012" ti|strong="G4572" mismo?”
22 Ibanak hibatiy maiye hio, “O i yait? Ku’o anowar saise anamatabir anan iyab hiyafari anan hai tur ana’owen. O taiyuw isa boro inakubuna ananowar.”
23 Dijo|strong="G3004": “Soy la|strong="G3588" voz|strong="G5456" del|strong="G3588" que|strong="G3588" clama en|strong="G1722" el|strong="G3588" desierto|strong="G2048": ‘Enderecen el|strong="G3588" camino|strong="G3598" del|strong="G3588" Señor|strong="G2962"’, como|strong="G2531" dijo|strong="G3004" el|strong="G3588" profeta|strong="G4396" Isaías|strong="G2268"”.
23 John iya’afutih dinab orot Isaiah Buk Atamaninamaim kirum inu’in imaim eo, “Ayu i orot ta fanan araramaim eafa’af. Ef kwanarumutufur Regah ana remor isan!”
24 Los|strong="G3588" enviados eran de|strong="G1537" los|strong="G3588" fariseos|strong="G5330".
24 Kob nayah Pharisee hiyafarih hina,
25 Le preguntaron|strong="G2065": “¿Por|strong="G3588" qué|strong="G3588", pues|strong="G3767", bautizas si|strong="G1487" no|strong="G3756" eres|strong="G1510" el|strong="G3588" Cristo|strong="G5547", ni|strong="G3761" Elías|strong="G2243", ni|strong="G3761" el|strong="G3588" profeta|strong="G4396"?”
25 John hibatiy, “Bo o men Keriso, o Elizah o dinab orot na’at, aisim sabuw bapataito kubitih?”
26 Juan|strong="G2491" les respondió: “Yo|strong="G1473" bautizo en|strong="G1722" agua|strong="G5204", pero entre|strong="G1722" ustedes hay|strong="G3588" uno|strong="G3739" que|strong="G3588" no|strong="G3756" conocen|strong="G1492".
26 John hai tur eowen eo, “Ayu harewamaim sabuw bapataito abitih, Baise kwa wanawanamaim orot ta ebatabat kwa men kwaso’ob.
27 Él|strong="G3588" es|strong="G3756" el|strong="G3588" que|strong="G3588" viene|strong="G2064" después de|strong="G3588" mí|strong="G3588", el|strong="G3588" que|strong="G3588" es|strong="G3756" preferido antes que|strong="G3588" yo|strong="G1473", de|strong="G3588" quien|strong="G3739" no|strong="G3756" soy|strong="G1510" digno de|strong="G3588" desatar|strong="G3089" la|strong="G3588" correa|strong="G2438" de|strong="G3588" la|strong="G3588" sandalia”.
27 I Ayu ufu’umaim enan, an ana baibaiyon murab men gewasu boro anarufamen.”
28 Estas|strong="G3778" cosas sucedieron en|strong="G1722" Betania, al|strong="G3588" otro|strong="G3588" lado del|strong="G3588" Jordán|strong="G2446", donde|strong="G3699" Juan|strong="G2491" bautizaba.
28 Iti sawar etei i Bethany himatar harew Jordan sisibin veya yeninane, John sabuw bapataito bitihimaim.
29 Al|strong="G3588" día siguiente|strong="G1887", vio|strong="G3708" a|strong="G4314" Jesús|strong="G2424" que|strong="G3588" se|strong="G4314" acercaba a|strong="G4314" él|strong="G3588", y|strong="G2532" dijo|strong="G3004": “¡Aquí está|strong="G3588" el|strong="G3588" Cordero de|strong="G4314" Dios|strong="G2316", que|strong="G3588" quita el|strong="G3588" pecado del|strong="G3588" mundo|strong="G2889"!
29 Mar to John nuw Jesu nan itin eo, “Kwanuw God Ana Lamb tafaram ana kakafin bosairenayan enan kwa’itin!”
30 Este|strong="G3778" es|strong="G1096" aquel|strong="G3739" de|strong="G5228" quien|strong="G3739" dije|strong="G3004": ‘Después de|strong="G5228" mí viene|strong="G2064" un hombre que|strong="G3754" es|strong="G1096" preferido antes|strong="G1715" que|strong="G3754" yo|strong="G1473", porque|strong="G3754" era|strong="G1096" antes|strong="G1715" que|strong="G3754" yo|strong="G1473"’.
30 Iti orot isan ao’orereb anamaramaim iti na’atube ao, ‘Orot ayu ufu’umaim enan i ana fair ra’at kwanekwan, anayabin i wan ma’abo ayu a tufuw.’
31 Yo|strong="G1473" no|strong="G3756" lo|strong="G3588" conocía|strong="G1492", pero por|strong="G1223" eso|strong="G1223" vine|strong="G2064" a|strong="G1722" bautizar en|strong="G1722" agua|strong="G5204", para|strong="G2443" que|strong="G3588" fuera|strong="G1722" revelado a|strong="G1722" Israel|strong="G2474"”.
31 Ayu taiyuwu auman iti orot men asu’ub, baise anayabin nati isan ayu harewamaim sabuw bapataito abitih imaim Israel sabuw isah tirerereb hitaso’ob’.
32 Juan|strong="G2491" dio testimonio|strong="G3140" diciendo|strong="G3004": “He visto al|strong="G3588" Espíritu|strong="G4151" descender|strong="G2597" del|strong="G3588" cielo|strong="G3772" como|strong="G5613" una|strong="G3588" paloma|strong="G4058", y|strong="G2532" permaneció sobre|strong="G1909" él|strong="G3588".
32 Naatu John iti tur eorereb. “Ayu Anunin mamu imag na’atube marane ra’iy naatu i tafanamaim mamara’at aitin.
33 Yo|strong="G1473" no|strong="G3756" lo|strong="G3588" reconocí, pero|strong="G2532" el|strong="G3588" que|strong="G3588" me|strong="G1473" envió|strong="G3992" a|strong="G1909" bautizar en|strong="G1722" agua|strong="G5204" me|strong="G1473" dijo|strong="G3004": ‘Sobre|strong="G1909" quien|strong="G3739" veas descender|strong="G2597" el|strong="G3588" Espíritu|strong="G4151" y|strong="G2532" permanecer sobre|strong="G1909" él|strong="G3588", es|strong="G3756" el|strong="G3588" que|strong="G3588" bautiza en|strong="G1722" el|strong="G3588" Espíritu|strong="G4151" Santo’.
33 Ayu iti orot i boro men ataso’ob, baise God iyunu ana harewamaim sabuw bapataito abitih i au tur eowen, ‘Orot yait Anunin nara’iy tafanamaim namara’at ina’i’itin, i boro Anun Kakafiyinamaim bapataito nitih.’”
34 He visto y|strong="G2532" he dado testimonio|strong="G3140" de|strong="G3588" que|strong="G3754" este|strong="G3778" es|strong="G3778" el|strong="G3588" Hijo|strong="G5207" de|strong="G3588" Dios|strong="G2316"”.
34 John eo, “Ayu aitinika naatu ao’orereb iti i God Natun.”
35 Al|strong="G3588" día siguiente|strong="G1887", Juan|strong="G2491" estaba|strong="G2476" de|strong="G1537" pie|strong="G2476" con|strong="G1537" dos|strong="G1417" de|strong="G1537" sus|strong="G3588" discípulos|strong="G3101",
35 Ana martot John iban maiye ana bai’ufununayah orot rou’ab bairi hina efan ta’imonamaim hibatabat.
36 y|strong="G2532" mirando|strong="G1689" a Jesús|strong="G2424" mientras caminaba, dijo|strong="G3004": “¡Aquí está|strong="G3588" el|strong="G3588" Cordero de|strong="G3588" Dios|strong="G2316"!”
36 Naatu Jesu na natabirih inan i’itin anamaramaim, John eo, “God ana Lamb enan kwa’itin!”
37 Los|strong="G3588" dos|strong="G1417" discípulos|strong="G3101" lo|strong="G3588" oyeron hablar|strong="G2980" y|strong="G2532" siguieron a Jesús|strong="G2424".
37 Anamaramaim bai’ufununayah orot rou’ab iti hinonowar, i hairi Jesu hi’ufunun.
38 Jesús|strong="G2424" se|strong="G1438" volvió y|strong="G2532", al|strong="G3588" ver que|strong="G3588" le|strong="G1438" seguían, les dijo|strong="G3004": “¿\+w Qué|strong="G3588"\+w* \+w buscan|strong="G2212"\+w*?”
38 Jesu nunutabir, orot rou’ab hibi’ufunun itih naatu ibatiyih, “Kwa abistan kwakokok?”
39 \+w Les|strong="G1565"\+w* \+w dijo|strong="G3004"\+w*: “\+w Vengan|strong="G2064"\+w* \+w y|strong="G2532"\+w* vean”.
39 I iya’afutih eo, “Kwanatan, kwa taiyuw efan kwa’itin.”
40 \+w Uno|strong="G1520"\+w* \+w de|strong="G3844"\+w* \+w los|strong="G3588"\+w* \+w que|strong="G3588"\+w* oyeron \+w a|strong="G3844"\+w* \+w Juan|strong="G2491"\+w* \+w y|strong="G2532"\+w* \+w lo|strong="G3588"\+w* siguieron \+w fue|strong="G2064"\+w* Andrés, hermano \+w de|strong="G3844"\+w* \+w Simón|strong="G4613"\+w* \+w Pedro|strong="G1565"\+w*.
40 John abistan eo’o orot rou’ab hinowar Jesu hibi’ufunun orot ta i Andrew, Simon Peter tain
41 \+w Este|strong="G3588"\+w* encontró \+w primero|strong="G4413"\+w* \+w a|strong="G1537"\+w* \+w su|strong="G3588"\+w* \+w propio|strong="G2398"\+w* hermano, \+w Simón|strong="G4613"\+w*, \+w y|strong="G2532"\+w* le \+w dijo|strong="G3004"\+w*: “¡Hemos encontrado \+w al|strong="G3588"\+w* \+w Mesías|strong="G3323"\+w*!” (\+w que|strong="G3588"\+w* es, \+w interpretado|strong="G3177"\+w*, \+w Cristo|strong="G5547"\+w*).
41 Andrew Jesu bihamiy ufunamaim wantoro’ot i tuwah Simon nuwih, naatu tita’ur ana tur eowen, “Ayu i Roubininenayan atita’ur, nati i Keriso.”
42 \+w Lo|strong="G3588"\+w* llevó \+w a|strong="G4314"\+w* \+w Jesús|strong="G2424"\+w*. \+w Jesús|strong="G2424"\+w* \+w lo|strong="G3588"\+w* \+w miró|strong="G1689"\+w* \+w y|strong="G2532"\+w* \+w le|strong="G4314"\+w* \+w dijo|strong="G3004"\+w*: “\+w Tú|strong="G4771"\+w* \+w eres|strong="G1510"\+w* \+w Simón|strong="G4613"\+w*, \+w hijo|strong="G5207"\+w* \+w de|strong="G4314"\+w* Jonás. Serás \+w llamado|strong="G2564"\+w* \+w Cefas|strong="G2786"\+w*” (\+w que|strong="G3588"\+w* \+w es|strong="G3778"\+w*, \+w por|strong="G4314"\+w* interpretación, \+w Pedro|strong="G4074"\+w*).
42 Naatu Andrew tuwah Simon nawiy in Jesu biyan tit.
43 \+w Al|strong="G3588"\+w* día \+w siguiente|strong="G1887"\+w*, decidido \+w a|strong="G1519"\+w* \+w salir|strong="G1831"\+w* \+w a|strong="G1519"\+w* \+w Galilea|strong="G1056"\+w*, encontró \+w a|strong="G1519"\+w* \+w Felipe|strong="G5376"\+w*. \+w Jesús|strong="G2424"\+w* \+w le|strong="G4314"\+w* \+w dijo|strong="G3004"\+w*: “Sígueme”.
43 Ana marto, Jesu au Galilee namih bobogaigiwas, Philip tita’ur naatu iu, “Kuna kwi’ufnunu tan.”
44 \+w Felipe|strong="G5376"\+w* \+w era|strong="G1519"\+w* \+w de|strong="G1519"\+w* Betsaida, \+w la|strong="G3588"\+w* \+w ciudad|strong="G4172"\+w* \+w de|strong="G1519"\+w* Andrés \+w y|strong="G2532"\+w* \+w Pedro|strong="G4074"\+w*.
44 Philip ana tafaram i Betsaida, Andrew tuwah Peter bairi hai bar merar ta’imon.
45 \+w Felipe|strong="G5376"\+w* encontró \+w a|strong="G1722"\+w* \+w Natanael|strong="G3482"\+w* \+w y|strong="G2532"\+w* \+w le|strong="G1722"\+w* \+w dijo|strong="G3004"\+w*: “Hemos encontrado \+w a|strong="G1722"\+w* \+w aquel|strong="G3588"\+w* \+w de|strong="G1537"\+w* \+w quien|strong="G3588"\+w* \+w escribió|strong="G1125"\+w* \+w Moisés|strong="G3475"\+w* \+w en|strong="G1722"\+w* \+w la|strong="G3588"\+w* \+w ley|strong="G3551"\+w* \+w y|strong="G2532"\+w* \+w también|strong="G2532"\+w* \+w los|strong="G3588"\+w* \+w profetas|strong="G4396"\+w*: \+w Jesús|strong="G2424"\+w* \+w de|strong="G1537"\+w* \+w Nazaret|strong="G3478"\+w*, \+w hijo|strong="G5207"\+w* \+w de|strong="G1537"\+w* \+w José|strong="G2501"\+w*”.
45 Philip na Nathanael tita’ur naatu iu, “Iti orot isan Moses Buka Atamaninamaim eo kikirum naatu dinab oro’orot auman hikikirum i boun atita’ur, iti orot tamah i Joseph ana bar ana merar i Nazareth.”
46 \+w Natanael|strong="G3482"\+w* \+w le|strong="G1722"\+w* \+w dijo|strong="G3004"\+w*: “¿\+w Puede|strong="G1410"\+w* salir algo bueno \+w de|strong="G1722"\+w* \+w Nazaret|strong="G3478"\+w*?”
46 “Nazareth! Sawar gewasin ta boro imaim namatar?” Nathanael ibat.
47 \+w Jesús|strong="G2424"\+w* \+w vio|strong="G3708"\+w* \+w que|strong="G5101"\+w* \+w Natanael|strong="G3482"\+w* \+w se|strong="G4314"\+w* acercaba \+w a|strong="G4314"\+w* \+w él|strong="G2424"\+w*, \+w y|strong="G2532"\+w* \+w dijo|strong="G3004"\+w* \+w de|strong="G1537"\+w* \+w él|strong="G2424"\+w*: “¡Aquí tienen \+w a|strong="G4314"\+w* \+w un|strong="G1722"\+w* verdadero \+w israelita|strong="G2475"\+w*, \+w en|strong="G1722"\+w* \+w quien|strong="G5101"\+w* no hay \+w engaño|strong="G1388"\+w*!”
47 Anamaramaim Jesu nuw Nathanael nan itin, isan eo, “I turobe Israel mowan, i orot ana yawas gewasin men baifufuwenayan.”
48 \+w Natanael|strong="G3482"\+w* \+w le|strong="G4314"\+w* \+w dijo|strong="G3004"\+w*: “¿\+w De|strong="G4012"\+w* \+w qué|strong="G3588"\+w* \+w me|strong="G1473"\+w* \+w conoces|strong="G1097"\+w*?”
48 Nathanael ibatiy, “O mi’itube ayu isu’ubu?”
49 \+w Natanael|strong="G3482"\+w* le respondió: “¡Rabí, \+w tú|strong="G4771"\+w* \+w eres|strong="G1510"\+w* \+w el|strong="G3588"\+w* \+w Hijo|strong="G5207"\+w* \+w de|strong="G5259"\+w* \+w Dios|strong="G2316"\+w*! \+w Tú|strong="G4771"\+w* \+w eres|strong="G1510"\+w* \+w el|strong="G3588"\+w* Rey \+w de|strong="G5259"\+w* \+w Israel|strong="G2474"\+w*”.
49 Imaibo Nathanael eorereb eo, “Rabbi, Bai’obaiyenayan o i God Natun! o i Israel hai Aiwob.”
50 \+w Jesús|strong="G2424"\+w* le respondió: “¿\+w Crees|strong="G4100"\+w* solo \+w porque|strong="G2532"\+w* \+w te|strong="G4771"\+w* he \+w dicho|strong="G3004"\+w* \+w que|strong="G3588"\+w* \+w te|strong="G4771"\+w* \+w vi|strong="G3708"\+w* \+w debajo|strong="G5270"\+w* \+w de|strong="G3588"\+w* \+w la|strong="G3588"\+w* \+w higuera|strong="G4808"\+w*? Verás cosas \+w más|strong="G2532"\+w* \+w grandes|strong="G3173"\+w* \+w que|strong="G3588"\+w* \+w estas|strong="G3588"\+w*”.
50 Jesu eo, “O i tumatum anayabin ayu a tur aowen o i ai fig an ima’am ait. O boro sawar gagamihika ina’itan men iti i’i’itin na’atube.”
51 \+w Le|strong="G1909"\+w* \+w dijo|strong="G3004"\+w*: “\+w Te|strong="G4771"\+w* aseguro \+w que|strong="G3754"\+w* \+w de|strong="G1909"\+w* aquí \+w en|strong="G1909"\+w* adelante verán \+w el|strong="G3588"\+w* \+w cielo|strong="G3772"\+w* abierto \+w y|strong="G2532"\+w* \+w a|strong="G1909"\+w* \+w los|strong="G3588"\+w* ángeles \+w de|strong="G1909"\+w* \+w Dios|strong="G2316"\+w* subiendo \+w y|strong="G2532"\+w* bajando \+w sobre|strong="G1909"\+w* \+w el|strong="G3588"\+w* \+w Hijo|strong="G5207"\+w* \+w del|strong="G3588"\+w* Hombre”.
51 Tur tafan ya’abar maiye eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa boro mar ana etawan nabotawiy, naatu God ana tounamatar Orot Natun biyanamaim hinayen hinarara’iy kwana’itih.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.