Atos 17
Gotiki olu kutifi ledami ka kofawa (SNP) vs AAI
1 Polote ido Sailasite ya uti Amifipolisi numudo u fedeti yaloti ya u Apolonia numudo ya u fedami ido yaloti u Tesalonaika numudo u fedaito, yalo ya Yuda wenena mono numunani ma ne.
1 Hiremor hina Amfipolos naatu Apolonia bar merar hihamiy naatu hina Thessalonica hitit, nati’imaim i Jew hai kou’ay bar ta batabat.
2 Ido Polokafo Yuda mono numugu di-di imo monala ya meleto Sabati foliwa kamena tili (3) yalo mono numugu dito wenenaki mau wiyamo ya mono lufuwa yauti katoto api gilibami
2 Paul ana yawas mar etei esisinaf na’atube in kou’ay bar run, Baiyarir veya tounu wanawanahimaim buk rusasar tur hai yabih sabuw bairi hima hidudur.
3 Gotikafo ilifi melami we Kilisto ya ukana ogofu naba kolito fulutoto nedaiye, loto ya Goti kala lufuwa wiyagu ya eti limo ne, loto api gilibito eti logimami, Yesu kala kuwa logimi-gimi omo wewa ya Gotikafo ilifi melami we Kilisto ya ona ne, loto logimaiye.
3 Buk wanawanan dinab hikikirum kubuna hai tur eowen eo, “Keriso i biyan nababan namorob naatu morobone namisir maiye.” Naatu Jesu isan iti aorereb kwanonowar, God ana Roubinen Orot. Keriso’oban i nati.
4 Eti lo oloto gimaito, Yuda wenena maleka ya kawa koli kikito umuti Polote ido Sailasitedo ekelato, ido Giliki wenena Goti koliya kolamo wenena so lamo yaki ido wenaipa ma kulinigi wena so lamo yaki ayaidana oti u lele yaleka ekelae.
4 Sabuw afa Paul yah ikitabir naatu Paul Silas hairi hikofanih. Na’atube Greek sabuw rou’ay gagamin God hikwakwafir auman hirun, naatu bar merar baibin ukwarih auman hirun. |alt="map" src="Pauljr2.tif" size="col" ref="Acts 17.4"
5 Eti afa, Yuda we yate eti amo yamu ya komumu witi seni-mulunigu nosámami koliti ya maketilo uti wenena mona nosámami mele-mele oti moinamo ya olu mau wi gedeti, amoki numuna meya nabau uti fina finune, loti ile fali seni-mulunigu witi, oluloti uti Polote Sailasite ani-kiyanido oluti ya wenena mau naba minamo omunido gilimito enune, loti Yesoni numunalo u fedeti moni wilafa,
5 Baise Jew sabuw hibobowen sabuw ef yan rimurih hibow kou’ay gagamin himatar. Naatu nati bar merar gagamin wanawanan hibuyuw hinunuw hin Jason ana bar hiyi hirab. Hikokok Paul Silas tibunuwih hitama’am na’at tabotaitih sabuw titih.
6 olu oloto piyámae. Olu oloto piyámoti ya Yesoniki ido Yesu mono wenenala malekaki ya ani-kiyanido oluti ika oti numuna meya naba kiyaba we minadoka gilimiti uti au loti lamo, We lele ya mikau-mikau moniti luni olu kopa o gede-gede amo we yaumati oiya lamodoka ato,
6 Baise hirun hinunuwet ana veya’amaim men hititourih. Basit Jason hibai hifatum baitumatumayah bairi hitainih hina bar merar hai orot gagamih biyah hitit hiwow hio, “Iti orot tafaram wanawanan sabuw hai ma hi’a’afiy hinan boun hina iti ata bar ata merar hitit.
7 Yesonikafo olu koina wi gedeto numunau nasafili o gedaiye. Nasafili o gedaito, we lele yate kiyabate we wenaba Sisa kala ya meyalo melámoti, kiyabate we wekudi ma nemo kuliya Yesule, loti laiye, loti logimae.
7 Jason hai merar yi buwih ana baremaim hima aiwob orot Caesar ana ofafar hi’astu’ub teo, Aiwob orot ta i ema’am wabin Jesu.”
8 Eti logimato, wenena mau minamo ido numuna meya naba kiyaba we yaki kawa ya koliti seni kala-kala lito,
8 Tur iti na’atube hio hinonowar sabuw rou’ay gagamin na’in naatu bar merar hai orot gagamih hai not hikwaris.
9 Yesoniki Yesu mono wenenala liligaki ya kifanani ya ka lo-lo amo numugu ya melenawae, lato olu melato, efiliti gilifi melato wae.
9 Basit bar merar orot gagamih Jason naatu orot afa bairi kabay hi’uwih hibaiyan, imaibo hibotaitih hin.
10 Ena luwaila Yesu mono wenenala yate Polote Sailasite gilifi Belia numudoka melato, yalo u fedeti Yuda wenena mono numunigu idaiye.
10 Hima in mar fo, basit baitumatumayah Paul Silas hairi hiyafarih au Berea hin, naatu hina nati’imaim hititit ana veya mutufor hin Jew hai Kou’ay Bar hirun.
11 Idaito, ya Belia wenena monani yakafo Tesalonaika wenena monani olu fulo edaito kala kuwa lalo ya olu seni-mulunigu meleti lalo naba-naba koliti kamena-kamena mono lufuwa ya katoti Polo kawa limo ya ona nefemo? Kolife lenune, loti eti o-o minae.
11 Nati sabuw i dogoroh hibotawiy men Thessalonica sabuw na’atube’emih. Tur hinonowar i yah bai kwanekwan hima hinowar veya matan hiyi hai buk hiyab hikok hitaso’ob Paul abisa eo i turobe Buk eo’omaim eo ai en?
12 Ido Yuda wenena ya so loti koli kikitato, ido Giliki wenaipa kulini nemo wenaipa so loti minamo yaki ido Giliki wemomo so loti minamo yaki Wekola Yesu koli kikito umae.
12 Naatu sabuw moumurih maiyow hitumatum, Greek baibin gagamih afa naatu orot moumurih na’in auman hitumatum.
13 Koli kikito umato, Yuda wenena Tesalonaika numudo minamo wenena yate Polokafo Goti kala Belia numudoka lo oloto melaiye, loti lamo ka koliti Beliaka uti wenena mau naba minamo fina fi giminawae, loti ile fali senigu wiyae.
13 Baise Jew Thessalonica hima’am Paul Berea bibinan ana tur hinonowar ana maramaim hirabon hina yare baimatarin isan hikukeraker.
14 Yamu Yesu mono wenenala yate Polo ya kuwo no anawaleka afumaleka ilifi melato wifa, Sailasite ido Timotite ya Belia numudo minaiye.
14 Naatu baitumatumayah marta’imon Paul hibai hiyafar autor re. Baise Silas Timothy hairi Berea hima.
15 Minaito, wemomo Poloki moinamo we yate ilimiti Atenisi numudo o fedeti yalo fulo edato, Polokafo Sailasite Timotite alako namodoka ailo, loto logimalo, loto logimami ka ya oluti itibiti Belia numudo wae.
15 Orot afa Paul hinawiy bairi hina Athens ana fofoninamaim hihamiy, imaibo i himatabir. Paul iuwih eo, “Kwanan Silas Timothy hairi kwana’uwih saisewat hinan bairi anita’imon.”
16 Ena Polokafo we lele kiyabani o minoto ya numuna meya nabau ya suki goti ya so limo koto siya-mulunau keina kolaiye.
16 Paul Athens imaim Silas Timothy hairi ma kakaifih wanawanan, nati bar merar hai totob awan karatan hima’am i’itih isan men iyasisir.
17 Keina kolami yamu Yuda mono numugu uto Yuda wenena yaki, ido Giliki wenena Goti koliya kolamo yaki ka lo yaleka waka oti, ido kamenakamena maketilo minamo wenena yaki ka lokolifakoli o minae.
17 Basit in Kou’ay Bar run Jew naatu Ufun Sabuw iyab God hibitumitum bairi hio, naatu mar etei ahar efanamaim sabuw iyab nati’imaim hinan iti sawar isah i hai tur eo’owen.
18 Eti o minoti, api gilibamo wenena kulini Epikuliyanile, loti lamo, ido maleka ya kulini Sitowikile, loti lamo yate Poloki moila-moila fiyae. Moila fiyamo wenena malekate eti lamo, Ka manenau minámami we yakafo nediye loto liye? loti lae. Eti lato, Polokafo Yesu kala kuwa laloki ido folaiguti neidami kala yaki lo oloto mele gimaito, malekate eti lamo, Wenena ailo ebamaukati suki gotinina mamu lo oloto melaiye, loti lae.
18 Naatu orot afa Epikuria kirum efanane hititit naatu orot afa Sitoik kirumane hititit Paul bairi hibas, so’obayah afa hio, “Iti orot rarik kartatanenayan abisa eo’oweh?” Afa hio, “I ana itinin nanawan hai god isah eo.” Iti na’atube hio anayabin Paul i Jesu morobone mimisir maiye isan bibinan.
19 Eti loti ya ilimiti Aleyopagusi mowalo kanisole mau minagu u fedeti yalo eti loumamo, Kamo ka kofawa api gilibanimo yama lolomageto kolinune.
19 Basit Paul hibai hinawiy hina kaniser Areopagus kou’ay nahimaim hitit naatu hio, “Aki akokok iti bai’obaiyen boubun sabuw kubi’obaibiyih inao ana nowar gewas.”
20 Ka lanimo ya u ailo uto kawa yaidana oto komu kolámonimo nenako, yamu ka monala ya kolife loto kolinune, loti loumae.
20 Sawar afa i’o aki anonowar i tur afa boubun aki isai, imih akokok o inakubunabuna gewas inao ananowar.”
21 Eti lato, kamena-kamena Atenisi wenena muki yaki, ido wenena ailo ebauti oti yalo minamo wenena yaki ka kofawa mona yamu moila-moila fitiko minae.
21 Athens tafaram matuwan naatu nahtoumanih iyab makwaniyih hai bowabow mar etei tur boubun menamaim tenonowar i boro hinab nati ef yanamaim hinao hinareremor aurih bowabow en.
22 Etito Polokafo Aleyopagusi mowalo kanisole mau minagu omunido nedito ya eti logimami, Atenisi numudo minamo wenenao, namo geyomo ya gotinina ya aumafofo loti koli kikito gimi-gimi o minae.
22 Paul kaniser hai kou’ay Areopagus nahimaim misir eo, “Athens orot! Ayu kwa ai’iti kwa etei i a yawas yayasairenamaim kwama’am.
23 Yamu numunani meya nabau ya monito gotitina ya efe loto geyeto, ido mono folomo ma komo ya lufuwa etito neto katomo, Ama goti ma lamo eyámonimo we netala ne, loti lufuwa wiyamo ne. Etiti lufuwa wiyamo neta eyámamo neta oudi-luti-kati umuti moni minamo netawa kala ya namo logimowe. Kolalo.
23 Anayabin iti bar merar abat areremor akwafiren efan etei aitah, na’atube sibor ana gem ta aitin tafanamaim iti na’atube kwakirum. ‘God wa’iwa’irin takwakwafir.’ God nati wa’iwa’irin kwakwakwafir, baise men kwaso’ob nati God i yait, imih boun akokok nati isan anaorereb kwananowar.
24 Gotikafo mika kosina ido neta-mata muki yau nemo ya olu oloto piyami we ya mika kosina Wekolani yamo ya mono numuna naba wenena anikafo kuwagu yau minámenami ne.
24 God iti tafaram sinaf naatu tafaram wanawanan sawar etei auman sinaf himatar. I mar tafaram ana Regah baise i men orot umahimaim Tafaror Bar hiwowowab imaim ema’amamih.
25 E’e, muki neta olu oloto piyami we yakafo omude kofawa minami monaki, ido wete-mulaki, ido neta-mata muki malekaki ya wenena muki lumulumu o minami nenako, wenena mate neta o nedenawae, loto neta mamu moni wilinami we ya minámaiye.
25 Naatu orot umahimaim abisa mamatar i men ekokok nab, anayabin yawas naatu yourabad naatu sawar tutufin etei i akisin biyanane na sabuw yawas tebaib.
26 E’e, ido netawa olu oloto piyámami kamenalo ya mikalo minenumo kamenate ya meleto, ido yalo minenawae, loto minenumo ebate ya moda iya mele ledaiye. Iya mele ledeto kana we lawoko olu oloto piyaido welokati yalotiko mikau-mikau wenena minenawae, loto wenena afo mona-mona muki ya olu oloto pimo wiye.
26 Orot ta’imon biyanane sabuw menan ta ta tafaram tutufin etei karatan, nowanowah hibai tema’am. Naatu marasika yakitifuw hai veya anababatun yai, sabuw iyab tafaram menatan hinab nowanowah namatar hinama’am i so’ob hai veya yai.
27 Eti imo ya monine wilinawae, loto kolito iye. Eti imo ya wenena ya monila wilimo unawamo uti olu oloto pi edenagilafa, ido amo ya lamo muki minonidokati ya faiga minámaiye.
27 God iti na’atube sinaf, saise sabuw hitatit hitanuwih naatu umah hitaruteteyan hitanan boro hitatita’ur. Baise i men ef yok na’in ema’am, it ta’ita’imon sisibitamaim ema’am.
28 E’e, amodokati omude kofawa mino-mino onimo mona ya oluto, auma oluto ya moni-moni minone. Ido linate minaguti nema lufuwa wiyamo we mate eti lamo, Lamoki ya nomilipala minone, loto lufuwa wiyamo ne.
28 Anayabin ’i ana fairamaim it yawasit tama taremor biyat ebi’e’etaw. Kirumamaim tur kabumih kwakikirum na’atube, ‘It i natunatun.’
29 Ena nomilipala minoninako, Goti ya suki goti kifana golife ido siluwafe yaidana oto nemo, wenena ka maninikafo anidunu olufe lamo neta yaidana oto ne, loto eti kate kiyámokele.
29 Isan imih it i God natunatun ai’in, men tananot God ana itinin i gold o silver o kabay ta sabuw tar so’obayah i hai yumatabe hitar hirouwen ebatabatamih.
30 Etito minámaiye. Komu Gotikafo ya netawa kolife ádamo wenena goudámaifa, ido oiya muki wenena mikau-mikau minamo ya eti logimami, Linate seti-muludi olu eleyapa wiyalo, loto auma wito logimaiye.
30 Marasika God it ata kasiy ata tengogor i’itah etei was tanen, baise boun sabuw tutufin etei dogorot baikitabir isan ebiyunit tanasinaf.
31 Logimami ya lifima ka itibito lumunami kamena ya meleto, aya kamenalo ya ilifi melami wekafo efe loto lifimate lumunaiye. Etito wenena muki, Ya onae, loti kolinawae, loto wewa folaiguti olu nedi edaiye, loto logimaiye.
31 Anayabin veya ta yayakitifuw i ema’ama, nati’imaim orot ta tafaram tutufin etei ef gewasinamaim baibatiyin isan i rubinika, naatu nati orot it itinin baiturobe isan i morobone bora’ah maiye.”
32 Eti logimaifa, folaiguti nedami ka yamu logimami koliti maleka kamana kiyafa, maleka yate eti loumamo, Kamena ma netawa yamu kofa lageto ya kolinune, loti loumae.
32 Morobone misir maiye isan Paul eo hinonowar ana maramaim hi’iyab himarib. Baise afa hikok veya ta na maiye baidudur nowar isan hifefeyan.
33 Eti loumato, Polo ya kanisole mau wiyagu yauti fulo gedeto wito
33 Nati’imaim Paul kaniser hai kou’ay ihamiyih misir in.
34 we mate ege meleti koli kikitae. Koli kikitamo wenenawa minagu yau Aleyopagusi kanisole we kuliya Diyonisiusi yaki wena ma kuliya Damalisi yaki ido mumudi malekaki ya minae.
34 Orot afa hitumatum Paul hi’ufunun, naatu Areopagus ana kou’ay wanawananamaim orot wabin Dionysius auman itumatum naatu babin wabin Damaris naatu baibin afa auman hitumatum.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 17, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.