Salmos 78
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs NAA
NAA Nova Almeida Atualizada 2017
1 Aasafin mietevirsi. Kuuntele, kansani, opetustani. Kallistakaa korvanne suuni sanoille.
1 Meu povo, escute a minha lei; dê ouvidos às palavras da minha boca.
2 Minä avaan suuni mietelmiin, tuon ilmi entisaikojen arvoituksia.
2 Abrirei os meus lábios para proferir parábolas e publicarei enigmas dos tempos antigos.
3 Mitä olemme kuulleet, minkä olemme saaneet tietää ja mitä isämme ovat meille kertoneet,
3 O que ouvimos e aprendemos, o que os nossos pais nos contaram,
4 sitä emme salaa heidän lapsiltaan, vaan kerromme tulevalle polvelle Herran ylistettävistä teoista, hänen voimastaan ja ihmeistään, jotka hän on tehnyt.
4 não o encobriremos a seus filhos; contaremos à geração vindoura os louvores do e o seu poder, e as maravilhas que fez.
5 Hän asetti todistuksen Jaakobiin, sääti Israeliin lain ja käski meidän isiemme julistaa ne lapsilleen,
5 Ele estabeleceu um testemunho em Jacó, e instituiu uma lei em Israel, e ordenou aos nossos pais que os transmitissem a seus filhos,
6 että jälkipolvi saisi ne tietää, saisivat tietää vastedes syntyvät lapset, ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsilleen.
6 a fim de que a nova geração os conhecesse, e os filhos que ainda hão de nascer se levantassem e, por sua vez, os contassem aos seus descendentes;
7 Niin nämä panisivat uskalluksensa Jumalaan eivätkä unohtaisi Jumalan tekoja, vaan ottaisivat hänen käskyistään vaarin.
7 para que pusessem a sua confiança em Deus e não se esquecessem dos feitos de Deus, mas lhe observassem os mandamentos;
8 Silloin heistä ei tulisi, kuten heidän isistään, kapinoiva ja niskoitteleva polvi, sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle.
8 e que não fossem, como seus pais, geração obstinada e rebelde, geração de coração inconstante, e cujo espírito não foi fiel a Deus.
9 Efraimin lapset, aseistetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.
9 Os filhos de Efraim, embora armados com arcos, bateram em retirada no dia do combate.
10 He eivät pitäneet Jumalan liittoa eivätkä tahtoneet vaeltaa hänen lakinsa mukaan,
10 Não guardaram a aliança de Deus, não quiseram andar na sua lei;
11 vaan he unohtivat hänen suuret tekonsa ja hänen ihmeensä, jotka hän heille näytti.
11 esqueceram-se das suas obras e das maravilhas que lhes havia mostrado.
12 Heidän isiensä nähden hän teki ihmeitä Egyptin maassa, Sooanin kedolla.
12 Deus fez prodígios na presença de seus pais na terra do Egito, no campo de Zoã.
13 Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi. Hän seisautti vedet röykkiöksi.
13 Dividiu o mar e os fez passar por ele; fez parar as águas como um montão.
14 Hän johdatti heitä päivän aikaan pilvellä ja tulen valolla kaiket yöt.
14 Durante o dia, os guiou com uma nuvem e de noite, com um clarão de fogo.
15 Hän halkoi kalliot erämaassa ja juotti heitä runsaasti kuin syvistä vesistä.
15 No deserto, fendeu rochas e lhes deu de beber abundantemente como de abismos.
16 Hän juoksutti puroja kalliosta ja vuodatti vettä virtanaan.
16 Da pedra fez brotar torrentes, fez manar água como rios.
17 He tekivät kuitenkin yhä syntiä häntä vastaan ja olivat uppiniskaisia Korkeimmalle erämaassa.
17 Mas, ainda assim, continuaram a pecar contra ele e se rebelaram, no deserto, contra o Altíssimo.
18 He kiusasivat Jumalaa sydämessään vaatien ruokaa himonsa tyydyttämiseksi.
18 Tentaram a Deus no seu coração, pedindo alimento que lhes fosse do gosto.
19 He puhuivat Jumalaa vastaan sanoen: "Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa?
19 Falaram contra Deus, dizendo: “Será que Deus pode preparar-nos uma mesa no deserto?
20 Katso, hän iski kyllä kallioon, ja vedet vuotivat ja purot tulvivat; mutta voiko hän antaa myös leipää tai hankkia lihaa kansalleen?"
20 É verdade que ele feriu a rocha, e dela manaram águas, transbordaram as torrentes. Mas será que ele pode dar-nos pão também? Ou fornecer carne para o seu povo?”
21 Sen tähden Herra, kun hän sen kuuli, julmistui. Silloin Jaakobissa syttyi tuli, ja Israelia vastaan nousi viha,
21 Ouvindo isto, o acendeu-se fogo contra Jacó, e também se levantou o seu furor contra Israel,
22 koska he eivät uskoneet Jumalaan eivätkä luottaneet hänen apuunsa.
22 porque não creram em Deus, nem confiaram na sua salvação.
23 Hän käski pilviä korkeudessa ja avasi taivaan ovet.
23 Mesmo assim, deu ordens às nuvens e abriu as portas dos céus;
24 Hän antoi sataa heille ruuaksi mannaa. Hän antoi heille taivaan viljaa.
24 fez chover maná sobre eles, para alimentá-los, e lhes deu cereal do céu.
25 Ihmiset söivät enkelien leipää. Hän lähetti heille evästä yllin kyllin.
25 Todos comeram o pão dos anjos; ele enviou-lhes comida à vontade.
26 Hän nosti taivaalle itätuulen ja ajoi etelätuulen esiin voimallaan.
26 Fez soprar no céu o vento do Oriente e pelo seu poder conduziu o vento do Sul.
27 Hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua, siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa.
27 Também fez chover sobre eles carne como poeira e aves numerosas como a areia do mar.
28 Hän pudotti ne leiriin, kaikkialle heidän asumustensa ympärille.
28 Fez com que caíssem no meio do arraial deles, ao redor de suas tendas.
29 Niin he söivät ja tulivat kylläisiksi. Mitä he olivat himoinneet, sitä hän salli heidän saada.
29 Então comeram e se fartaram a valer; pois lhes fez o que desejavam.
30 He eivät olleet vielä himoaan tyydyttäneet, ja ruoka oli vielä heidän suussaan,
30 Porém não reprimiram o apetite. Ainda tinham o alimento na boca,
31 kun jo heitä vastaan nousi Jumalan viha: hän tappoi heidän voimakkaimpansa ja kaatoi maahan Israelin nuoret miehet.
31 quando se elevou contra eles a ira de Deus, e entre os seus mais robustos semeou a morte, e prostrou os jovens de Israel.
32 Mutta sittenkin he yhä vielä tekivät syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeitään.
32 Apesar de tudo isso, continuaram a pecar e não creram nas maravilhas de Deus.
33 Sen tähden hän lopetti heidän päivänsä kuin tuulahduksen ja antoi heidän vuosiensa päättyä äkilliseen perikatoon.
33 Por isso, ele fez com que os seus dias se dissipassem num sopro e os seus anos, em súbito terror.
34 Kun hän surmasi heitä, he kysyivät häntä, kääntyivät ja etsivät Jumalaa.
34 Quando os fazia morrer, eles o buscavam; arrependidos, procuravam Deus.
35 He muistivat, että Jumala oli heidän kallionsa ja että Jumala, Korkein, oli heidän lunastajansa.
35 Lembravam-se de que Deus era a sua rocha e o Deus Altíssimo, o seu Redentor.
36 Mutta he pettivät häntä suullaan ja valehtelivat hänelle kielellään,
36 Lisonjeavam-no, porém de boca, e com a língua lhe mentiam.
37 sillä heidän sydämensä ei ollut luja häntä kohtaan, eivätkä he olleet uskollisia hänen liitossaan.
37 Porque o coração deles não era firme para com ele, nem foram fiéis à sua aliança.
38 Mutta hän on laupias, antaa anteeksi rikokset eikä tahdo hukuttaa. Sen tähden hän usein kääntyi vihastaan eikä antanut kaiken kiivautensa nousta.
38 Ele, porém, que é misericordioso, perdoa a iniquidade e não destrói; muitas vezes desvia a sua ira e não desperta toda a sua indignação.
39 Sillä hän muisti, että he ovat liha, tuulahdus, joka menee eikä enää palaa.
39 Lembra-se de que eles são simples mortais, vento que passa e não volta mais.
40 Kuinka usein he niskoittelivat häntä vastaan korvessa ja murehduttivat hänen mielensä erämaassa!
40 Quantas vezes se rebelaram contra ele no deserto e nos lugares áridos lhe causaram tristeza!
41 Niin he yhä edelleen kiusasivat Jumalaa ja vihoittivat Israelin Pyhän.
41 Tornaram a pôr Deus à prova, ofenderam o Santo de Israel.
42 He eivät muistaneet hänen kättään, eivät sitä päivää, jona hän päästi heidät ahdistajasta,
42 Não se lembraram do poder dele, nem do dia em que os resgatou do adversário;
43 jona hän teki tunnustekonsa Egyptissä ja ihmeensä Sooanin kedolla,
43 de como no Egito ele operou os seus sinais e os seus prodígios, no campo de Zoã;
44 muutti heidän virtansa vereksi, niin etteivät he voineet juoda vesiojistaan.
44 e transformou em sangue os rios deles, para que das suas correntes não bebessem.
45 Hän lähetti heidän keskelleen paarmoja, jotka purivat heitä, ja sammakoita, jotka vaivasivat heitä.
45 Enviou contra eles enxames de moscas que os devorassem e rãs que os destruíssem.
46 Hän antoi heidän satonsa tuhosirkoille ja heidän vaivannäkönsä heinäsirkoille.
46 Entregou às lagartas as suas colheitas e aos gafanhotos, o fruto do seu trabalho.
47 Hän hävitti rakeilla heidän viiniköynnöksensä ja huurteella heidän metsäviikunapuunsa.
47 Com chuvas de pedra lhes destruiu as vinhas e os seus sicômoros, com geada.
48 Hän antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille ja heidän laumansa salamoille.
48 Entregou ao granizo o gado deles e aos raios, os seus rebanhos.
49 Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun, kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen, parven pahoja enkeleitä.
49 Lançou contra eles o furor da sua ira: cólera, indignação e calamidade, legião de anjos portadores de males.
50 Hän raivasi tien vihalleen eikä säästänyt kuolemasta heidän sielujaan, vaan antoi heidän henkensä ruton valtaan.
50 Deu livre curso à sua ira; não poupou da morte a alma deles, mas entregou a vida deles à peste.
51 Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, miehuuden ensimmäiset Haamin majoista.
51 Matou todos os primogênitos no Egito, as primícias do vigor nas tendas de Cam.
52 Mutta kansansa hän pani liikkeelle kuin lampaat ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa.
52 Fez sair o seu povo como ovelhas e o guiou pelo deserto, como um rebanho.
53 Hän johti heitä turvallisesti. Heidän ei tarvinnut pelätä, mutta heidän vihollisensa peitti meri.
53 Dirigiu-o com segurança, e não tiveram medo, ao passo que o mar submergiu os seus inimigos.
54 Hän vei heidät pyhälle alueelleen, vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.
54 Levou-os até a sua terra santa, até o monte que a sua mão direita adquiriu.
55 Hän karkotti pakanat pois heidän tieltään, jakoi ne heille arvalla perintöosaksi ja antoi Israelin sukukuntien asua niiden telttamajoissa.
55 Da presença deles expulsou as nações, cuja região repartiu com eles por herança; e nas suas tendas fez habitar as tribos de Israel.
56 Mutta niskoittelullaan he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta, eivätkä ottaneet vaarin hänen todistuksistaan,
56 Ainda assim, tentaram o Deus Altíssimo, e a ele resistiram, e não lhe guardaram os testemunhos.
57 vaan luopuivat pois, olivat uskottomia isiensä lailla ja kävivät kelvottomiksi kuin veltto jousi.
57 Tornaram atrás e foram infiéis como os seus pais; desviaram-se como um arco enganoso.
58 He vihoittivat hänet uhrikukkuloillaan ja herättivät hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla.
58 Pois o provocaram à ira com os seus lugares altos e com as suas imagens de escultura despertaram o seu ciúme.
59 Jumala kuuli sen ja julmistui ja hylkäsi Israelin suuressa määrin.
59 Deus ouviu isso e se indignou; rejeitou completamente o povo de Israel.
60 Hän hylkäsi asumuksensa Siilossa, telttamajan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle.
60 Por isso, abandonou o tabernáculo de Siló, a tenda de sua morada aqui na terra,
61 Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen ja kunniansa vihollisten käsiin.
61 e passou a arca da aliança ao cativeiro, e a sua glória, à mão do adversário.
62 Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle ja syttyi vihaan perintöosalleen.
62 Entregou o seu povo à espada e se encolerizou contra a sua própria herança.
63 Heidän nuorukaisensa kulutti tuli, ja neitsyensä jäivät häälauluja vaille.
63 O fogo devorou os jovens deles, e as suas donzelas não tiveram canto nupcial.
64 Heidän pappinsa kaatuivat miekkaan, eivätkä heidän leskensä voineet itkeä itkuja.
64 Os seus sacerdotes caíram à espada, e as suas viúvas não fizeram lamentações.
65 Silloin Herra heräsi kuin nukkuja, kuin viinin voittama sankari.
65 Então o Senhor despertou como de um sono, como um valente que grita excitado pelo vinho;
66 Hän löi vihollisensa pakoon ja tuotti heille ikuisen häpeän.
66 fez recuar a golpes os seus adversários e os entregou a perpétuo desprezo.
67 Hän hylkäsi myös Joosefin telttamajan eikä valinnut Efraimin sukukuntaa,
67 Além disso, rejeitou a tenda de José e não elegeu a tribo de Efraim.
68 vaan valitsi Juudan sukukunnan, Siionin vuoren, jota hän rakastaa.
68 Pelo contrário, escolheu a tribo de Judá, o monte Sião, que ele amava.
69 Sitten hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien tasalle, rakensi sen kuin maan, jonka hän on perustanut ikiajoiksi.
69 E construiu o seu santuário durável como os céus e firme como a terra que estabeleceu para sempre.
70 Hän valitsi Daavidin, palvelijansa, ja otti hänet lammastarhoista.
70 Também escolheu o seu servo Davi, e o tirou do aprisco das ovelhas,
71 Hän toi hänet imettävien lammasten jäljestä kaitsemaan kansaansa, Jaakobia, ja Israelia, perintöosaansa.
71 do cuidado das ovelhas e suas crias, para ser o pastor de Jacó, seu povo, e de Israel, sua herança.
72 Daavid kaitsi heitä eheällä sydämellä ja johti heitä taitavalla kädellä.
72 E ele os apascentou segundo a integridade do seu coração e os dirigiu com sábias mãos.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Salmos 78, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.