Lucas 15
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs NAA
NAA Nova Almeida Atualizada 2017
1 Kaikki publikaanit ja syntiset tulivat hänen luokseen kuulemaan häntä.
1 Aproximavam-se de Jesus todos os publicanos e pecadores para o ouvir.
2 Mutta fariseukset ja kirjanoppineet nurisivat ja sanoivat: "Tämä ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan."
2 Os fariseus e os escribas murmuravam, dizendo: — Este recebe pecadores e come com eles.
3 Hän puhui heille tämän vertauksen sanoen:
3 Então Jesus lhes contou esta parábola:
4 "Kuka teistä, jolla on sata lammasta, ja joka kadottaa niistä yhden, ei jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää erämaahan ja mene etsimään kadonnutta, kunnes löytää sen?
4 — Qual de vocês é o homem que, possuindo cem ovelhas e perdendo uma delas, não deixa no deserto as noventa e nove e vai em busca da que se perdeu, até encontrá-la?
5 Löydettyään hän panee sen hartioilleen iloiten.
5 E, quando a encontra, põe-na sobre os ombros, cheio de alegria.
6 Kun hän tulee kotiin, hän kutsuu kokoon ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: 'Iloitkaa kanssani, sillä löysin kadonneen lampaani.'
6 E, indo para casa, reúne os amigos e vizinhos, dizendo-lhes: “Alegrem-se comigo, porque já achei a minha ovelha perdida.”
7 Sanon teille: niin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka muuttaa mielensä, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät tarvitse mielenmuutosta.
7 Digo a vocês que, assim, haverá mais alegria no céu por um pecador que se arrepende do que por noventa e nove justos que não necessitam de arrependimento.
8 Tai jos jollakulla naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa niistä yhden, eikö hän sytytä lamppua ja lakaise huonetta ja etsi tarkasti, kunnes sen löytää?
8 — Ou qual é a mulher que, tendo dez dracmas, se perder uma delas, não acende a lamparina, varre a casa e a procura com muito empenho até encontrá-la?
9 Löydettyään hän kutsuu kokoon ystävättärensä ja naapurinaiset ja sanoo: 'Iloitkaa kanssani, sillä löysin rahan, jonka olin kadottanut.'
9 E, quando a encontra, reúne as amigas e vizinhas, dizendo: “Alegrem-se comigo, porque achei a dracma que eu tinha perdido.”
10 Niin myös, sanon teille, Jumalan enkeleillä on ilo yhdestä syntisestä, joka muuttaa mielensä."
10 Eu afirmo a vocês que a mesma alegria existe diante dos anjos de Deus por um pecador que se arrepende.
11 Vielä hän sanoi: "Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.
11 Jesus continuou:
12 Nuorempi heistä sanoi isälleen: 'Isä, anna minulle se osa omaisuudesta, mikä minulle on tuleva.' Hän jakoi heille omaisuutensa.
12 O mais moço deles disse ao pai: “Pai, quero que o senhor me dê a parte dos bens que me cabe.” E o pai repartiu os bens entre eles.
13 Eikä kulunut montakaan päivää, kun nuorempi poika kokosi kaiken omansa, matkusti pois kaukaiseen maahan ja hävitti siellä omaisuutensa eläen irstaasti.
13 — Passados não muitos dias, o filho mais moço, ajuntando tudo o que era seu, partiu para uma terra distante e lá desperdiçou todos os seus bens, vivendo de forma desenfreada.
14 Mutta kun hän oli kaiken tuhlannut, koko siihen maahan tuli kova nälkä, ja hän alkoi kärsiä puutetta.
14 — Depois de ter consumido tudo, sobreveio àquele país uma grande fome, e ele começou a passar necessidade.
15 Hän meni palvelukseen eräälle sen maan kansalaiselle, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen kaitsemaan sikoja.
15 Então foi pedir trabalho a um dos cidadãos daquela terra, e este o mandou para os seus campos a fim de cuidar dos porcos.
16 Hän halusi täyttää vatsansa niillä paloilla, joita siat söivät, mutta kukaan ei antanut hänelle niitä.
16 Ali, ele desejava alimentar-se das alfarrobas que os porcos comiam, mas ninguém lhe dava nada.
17 Hän meni itseensä ja sanoi: 'Kuinka monella isäni palkkalaisella on leipää yllin kyllin, mutta minä kärsin täällä nälkää!
17 Então, caindo em si, disse: “Quantos trabalhadores de meu pai têm pão com fartura, e eu aqui estou morrendo de fome!
18 Nousen ja menen isäni luo ja sanon hänelle: Isä, olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi
18 Vou me arrumar, voltar para o meu pai e lhe dizer: ‘Pai, pequei contra Deus e diante do senhor;
19 enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan. Tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.'
19 já não sou digno de ser chamado de seu filho; trate-me como um dos seus trabalhadores.’”
20 Hän nousi ja meni isänsä luo. Mutta kun hän vielä oli kaukana, hänen isänsä näki hänet, sääli häntä, juoksi häntä vastaan, lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä rakkaasti.
20 E, arrumando-se, foi para o seu pai.
21 Mutta poika sanoi hänelle: 'Isä, olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua pojaksesi kutsutaan.'
21 E o filho lhe disse: “Pai, pequei contra Deus e diante do senhor; já não sou digno de ser chamado de seu filho.”
22 Mutta isä sanoi palvelijoilleen: 'Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja sandaalit hänen jalkaansa;
22 O pai, porém, disse aos servos: “Tragam depressa a melhor roupa e vistam nele. Ponham um anel no dedo dele e sandálias nos pés.
23 ja noutakaa syöttövasikka ja teurastakaa, ja syökäämme ja iloitkaamme,
23 Tragam e matem o bezerro gordo. Vamos comer e festejar,
24 sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.' Ja he iloitsivat.
24 porque este meu filho estava morto e reviveu, estava perdido e foi achado.” E começaram a festejar.
25 Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla. Kun hän tuli ja lähestyi kotia, hän kuuli laulun ja karkelon.
25 — Ora, o filho mais velho estava no campo. Quando voltava, ao aproximar-se da casa, ouviu a música e as danças.
26 Hän kutsui luokseen yhden palvelijoista ja tiedusteli, mitä se oli.
26 Chamou um dos empregados e perguntou o que era aquilo.
27 Tämä sanoi hänelle: 'Sinun veljesi on tullut, ja isäsi teurastutti syöttövasikan, kun sai hänet terveenä takaisin.'
27 E ele informou: “O seu irmão voltou e, por tê-lo recuperado com saúde, o seu pai mandou matar o bezerro gordo.”
28 Hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle, mutta hänen isänsä tuli ulos ja kutsui häntä sisään.
28 — O filho mais velho se indignou e não queria entrar. Saindo, porém, o pai, procurava convencê-lo a entrar.
29 Mutta hän vastasi ja sanoi isälleen: 'Katso, niin monta vuotta olen palvellut sinua enkä ole milloinkaan lyönyt laimin käskyäsi, ja kuitenkaan et ole minulle koskaan antanut kiliäkään pitääkseni iloa ystävieni kanssa.
29 Mas ele respondeu ao seu pai: “Faz tantos anos que sirvo o senhor e nunca transgredi um mandamento seu. Mas o senhor nunca me deu um cabrito sequer para fazer uma festa com os meus amigos.
30 Mutta kun tämä sinun poikasi tuli, joka on tuhlannut omaisuutesi porttojen kanssa, hänelle sinä teurastit syöttövasikan.'
30 Mas, quando veio esse seu filho, que sumiu com os bens do senhor, gastando tudo com prostitutas, o senhor mandou matar o bezerro gordo para ele!”
31 Hän sanoi hänelle: 'Poikani, sinä olet aina luonani ja kaikki, mikä on minun omaani, on sinun.
31 — Então o pai respondeu: “Meu filho, você está sempre comigo; tudo o que eu tenho é seu.
32 Mutta pitihän nyt riemuita ja iloita, sillä tämä sinun veljesi oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.'"
32 Mas era preciso festejar e alegrar-se, porque este seu irmão estava morto e reviveu, estava perdido e foi achado.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.