Lucas 15
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ARA
ARA Almeida Revista e Atualizada 1993
1 Kaikki publikaanit ja syntiset tulivat hänen luokseen kuulemaan häntä.
1 Aproximavam-se de Jesus todos os publicanos e pecadores para o ouvir.
2 Mutta fariseukset ja kirjanoppineet nurisivat ja sanoivat: "Tämä ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan."
2 E murmuravam os fariseus e os escribas, dizendo: Este recebe pecadores e come com eles.
3 Hän puhui heille tämän vertauksen sanoen:
3 Então, lhes propôs Jesus esta parábola:
4 "Kuka teistä, jolla on sata lammasta, ja joka kadottaa niistä yhden, ei jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää erämaahan ja mene etsimään kadonnutta, kunnes löytää sen?
4 Qual, dentre vós, é o homem que, possuindo cem ovelhas e perdendo uma delas, não deixa no deserto as noventa e nove e vai em busca da que se perdeu, até encontrá-la?
5 Löydettyään hän panee sen hartioilleen iloiten.
5 Achando-a, põe-na sobre os ombros, cheio de júbilo.
6 Kun hän tulee kotiin, hän kutsuu kokoon ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: 'Iloitkaa kanssani, sillä löysin kadonneen lampaani.'
6 E, indo para casa, reúne os amigos e vizinhos, dizendo-lhes: Alegrai-vos comigo, porque já achei a minha ovelha perdida.
7 Sanon teille: niin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka muuttaa mielensä, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät tarvitse mielenmuutosta.
7 Digo-vos que, assim, haverá maior júbilo no céu por um pecador que se arrepende do que por noventa e nove justos que não necessitam de arrependimento.
8 Tai jos jollakulla naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa niistä yhden, eikö hän sytytä lamppua ja lakaise huonetta ja etsi tarkasti, kunnes sen löytää?
8 Ou qual é a mulher que, tendo dez dracmas, se perder uma, não acende a candeia, varre a casa e a procura diligentemente até encontrá-la?
9 Löydettyään hän kutsuu kokoon ystävättärensä ja naapurinaiset ja sanoo: 'Iloitkaa kanssani, sillä löysin rahan, jonka olin kadottanut.'
9 E, tendo-a achado, reúne as amigas e vizinhas, dizendo: Alegrai-vos comigo, porque achei a dracma que eu tinha perdido.
10 Niin myös, sanon teille, Jumalan enkeleillä on ilo yhdestä syntisestä, joka muuttaa mielensä."
10 Eu vos afirmo que, de igual modo, há júbilo diante dos anjos de Deus por um pecador que se arrepende.
11 Vielä hän sanoi: "Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.
11 Continuou: Certo homem tinha dois filhos;
12 Nuorempi heistä sanoi isälleen: 'Isä, anna minulle se osa omaisuudesta, mikä minulle on tuleva.' Hän jakoi heille omaisuutensa.
12 o mais moço deles disse ao pai: Pai, dá-me a parte dos bens que me cabe. E ele lhes repartiu os haveres.
13 Eikä kulunut montakaan päivää, kun nuorempi poika kokosi kaiken omansa, matkusti pois kaukaiseen maahan ja hävitti siellä omaisuutensa eläen irstaasti.
13 Passados não muitos dias, o filho mais moço, ajuntando tudo o que era seu, partiu para uma terra distante e lá dissipou todos os seus bens, vivendo dissolutamente.
14 Mutta kun hän oli kaiken tuhlannut, koko siihen maahan tuli kova nälkä, ja hän alkoi kärsiä puutetta.
14 Depois de ter consumido tudo, sobreveio àquele país uma grande fome, e ele começou a passar necessidade.
15 Hän meni palvelukseen eräälle sen maan kansalaiselle, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen kaitsemaan sikoja.
15 Então, ele foi e se agregou a um dos cidadãos daquela terra, e este o mandou para os seus campos a guardar porcos.
16 Hän halusi täyttää vatsansa niillä paloilla, joita siat söivät, mutta kukaan ei antanut hänelle niitä.
16 Ali, desejava ele fartar-se das alfarrobas que os porcos comiam; mas ninguém lhe dava nada.
17 Hän meni itseensä ja sanoi: 'Kuinka monella isäni palkkalaisella on leipää yllin kyllin, mutta minä kärsin täällä nälkää!
17 Então, caindo em si, disse: Quantos trabalhadores de meu pai têm pão com fartura, e eu aqui morro de fome!
18 Nousen ja menen isäni luo ja sanon hänelle: Isä, olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi
18 Levantar-me-ei, e irei ter com o meu pai, e lhe direi: Pai, pequei contra o céu e diante de ti;
19 enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan. Tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.'
19 já não sou digno de ser chamado teu filho; trata-me como um dos teus trabalhadores.
20 Hän nousi ja meni isänsä luo. Mutta kun hän vielä oli kaukana, hänen isänsä näki hänet, sääli häntä, juoksi häntä vastaan, lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä rakkaasti.
20 E, levantando-se, foi para seu pai. Vinha ele ainda longe, quando seu pai o avistou, e, compadecido dele, correndo, o abraçou, e beijou.
21 Mutta poika sanoi hänelle: 'Isä, olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua pojaksesi kutsutaan.'
21 E o filho lhe disse: Pai, pequei contra o céu e diante de ti; já não sou digno de ser chamado teu filho.
22 Mutta isä sanoi palvelijoilleen: 'Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja sandaalit hänen jalkaansa;
22 O pai, porém, disse aos seus servos: Trazei depressa a melhor roupa, vesti-o, ponde-lhe um anel no dedo e sandálias nos pés;
23 ja noutakaa syöttövasikka ja teurastakaa, ja syökäämme ja iloitkaamme,
23 trazei também e matai o novilho cevado. Comamos e regozijemo-nos,
24 sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.' Ja he iloitsivat.
24 porque este meu filho estava morto e reviveu, estava perdido e foi achado. E começaram a regozijar-se.
25 Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla. Kun hän tuli ja lähestyi kotia, hän kuuli laulun ja karkelon.
25 Ora, o filho mais velho estivera no campo; e, quando voltava, ao aproximar-se da casa, ouviu a música e as danças.
26 Hän kutsui luokseen yhden palvelijoista ja tiedusteli, mitä se oli.
26 Chamou um dos criados e perguntou-lhe que era aquilo.
27 Tämä sanoi hänelle: 'Sinun veljesi on tullut, ja isäsi teurastutti syöttövasikan, kun sai hänet terveenä takaisin.'
27 E ele informou: Veio teu irmão, e teu pai mandou matar o novilho cevado, porque o recuperou com saúde.
28 Hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle, mutta hänen isänsä tuli ulos ja kutsui häntä sisään.
28 Ele se indignou e não queria entrar; saindo, porém, o pai, procurava conciliá-lo.
29 Mutta hän vastasi ja sanoi isälleen: 'Katso, niin monta vuotta olen palvellut sinua enkä ole milloinkaan lyönyt laimin käskyäsi, ja kuitenkaan et ole minulle koskaan antanut kiliäkään pitääkseni iloa ystävieni kanssa.
29 Mas ele respondeu a seu pai: Há tantos anos que te sirvo sem jamais transgredir uma ordem tua, e nunca me deste um cabrito sequer para alegrar-me com os meus amigos;
30 Mutta kun tämä sinun poikasi tuli, joka on tuhlannut omaisuutesi porttojen kanssa, hänelle sinä teurastit syöttövasikan.'
30 vindo, porém, esse teu filho, que desperdiçou os teus bens com meretrizes, tu mandaste matar para ele o novilho cevado.
31 Hän sanoi hänelle: 'Poikani, sinä olet aina luonani ja kaikki, mikä on minun omaani, on sinun.
31 Então, lhe respondeu o pai: Meu filho, tu sempre estás comigo; tudo o que é meu é teu.
32 Mutta pitihän nyt riemuita ja iloita, sillä tämä sinun veljesi oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.'"
32 Entretanto, era preciso que nos regozijássemos e nos alegrássemos, porque esse teu irmão estava morto e reviveu, estava perdido e foi achado.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.