Jeremias 8
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ACF
ACF Almeida Corrigida Fiel
1 "Siihen aikaan, sanoo Herra, viedään Juudan kuningasten luut, sen ruhtinaiden luut, pappien luut, profeettojen luut ja Jerusalemin asukasten luut pois heidän haudoistaan
1 Naquele tempo, diz o SENHOR, tirarão para fora das suas sepulturas os ossos dos reis de Judá, e os ossos dos seus príncipes, e os ossos dos sacerdotes, e os ossos dos profetas, e os ossos dos habitantes de Jerusalém;
2 ja hajotetaan auringon, kuun ja kaiken taivaan joukon eteen, joita he rakastivat ja palvelivat, joita he seurasivat, etsivät ja kumartaen rukoilivat. Niitä ei koota eikä haudata, vaan ne tulevat maan lannaksi.
2 E expô-los-ão ao sol, e à lua, e a todo o exército do céu, a quem tinham amado, e a quem tinham servido, e após quem tinham ido, e a quem tinham buscado e diante de quem se tinham prostrado; não serão recolhidos nem sepultados; serão como esterco sobre a face da terra.
3 Kuolema on oleva halutumpi kuin elämä koko sille jäännökselle, joka jää jäljelle tästä pahasta sukukunnasta, kaikissa paikoissa, mihin karkotan nämä jäljelle jääneet, sanoo Herra Sebaot.
3 E será escolhida antes a morte do que a vida por todos os que restarem desta raça maligna, que ficarem em todos os lugares onde os lancei, diz o Senhor dos Exércitos.
4 Sano heille: Näin sanoo Herra: Eivätkö ne, jotka lankeavat, nouse jälleen? Eikö se, joka kääntyy pois, palaa takaisin?
4 Dize-lhes mais: Assim diz o Senhor: Porventura cairão e não se tornarão a levantar? Desviar-se-ão, e não voltarão?
5 Miksi tämä kansa, Jerusalem, kääntyy pois pysyvässä luopumuksessa? Miksi he pitävät kiinni petoksesta ja kieltäytyvät palaamasta?
5 Por que, pois, se desvia este povo de Jerusalém com uma apostasia tão contínua? Persiste no engano, não quer voltar.
6 Olen tarkkaillut ja kuunnellut: he puhuvat sitä, mikä ei ole oikein; kukaan ei kadu pahuuttaan sanoen: Mitä olen tehnyt! Kaikki he kääntyvät juoksemaan suuntaansa, niin kuin ori kiitää taisteluun.
6 Eu escutei e ouvi; não falam o que é reto, ninguém há que se arrependa da sua maldade, dizendo: Que fiz eu? Cada um se desvia na sua carreira, como um cavalo que arremete com ímpeto na batalha.
7 Haikarakin taivaalla tietää aikansa. Metsäkyyhkynen, pääskynen ja kurki pitävät vaarin tuloajastaan, mutta kansani ei tunne Herran tuomiota.
7 Até a cegonha no céu conhece os seus tempos determinados; e a rola, e o grou e a andorinha observam o tempo da sua arribação; mas o meu povo não conhece o juízo do Senhor.
8 Kuinka saatatte sanoa: 'Olemme viisaita, ja Herran laki on kanssamme'? Totisesti! Katso, valheen työtä on tehnyt kirjanoppineiden valhekynä.
8 Como, pois, dizeis: Nós somos sábios, e a lei do Senhor está conosco? Eis que em vão tem trabalhado a falsa pena dos escribas.
9 Viisaat saavat häpeän, kauhistuvat ja heidät vangitaan. Katso, he ovat hylänneet Herran sanan – mitä viisautta heillä on?
9 Os sábios são envergonhados, espantados e presos; eis que rejeitaram a palavra do Senhor; que sabedoria, pois, têm eles?
10 Sen tähden annan heidän vaimonsa vieraille ja heidän peltonsa valloittajille. Sillä kaikki pienimmästä suurimpaan pyytävät väärää voittoa, kaikki, sekä profeetat että papit harjoittavat petosta.
10 Portanto darei suas mulheres a outros, e os seus campos a novos possuidores; porque desde o menor até ao maior, cada um deles se dá à avareza; desde o profeta até ao sacerdote, cada um deles usa de falsidade.
11 He parantavat pinnallisesti tyttären, kansani, vamman, sanoen: 'Rauha, rauha!' vaikka ei ole rauhaa.
11 E curam a ferida da filha de meu povo levianamente, dizendo: Paz, paz; quando não há paz.
12 He joutuvat häpeään, sillä he ovat tehneet kauhistuksia. Heillä ei ole myöskään häpeän tuntoa eivätkä he osaa nöyrtyä. Sen tähden he kaatuvat kaatuvien joukkoon, sortuvat, kun heidän rangaistuksensa tulee, sanoo Herra.
12 Porventura envergonham-se de cometerem abominação? Não; de maneira nenhuma se envergonham, nem sabem que coisa é envergonhar-se; portanto cairão entre os que caem e tropeçarão no tempo em que eu os visitar, diz o Senhor.
13 Totisesti tempaan heidät pois, sanoo Herra. Rypäleitä ei ole viinipuussa eikä viikunoita viikunapuussa, ja lehtikin lakastuu. Se, mitä olen heille antanut, menee heiltä pois."
13 Certamente os apanharei, diz o Senhor; já não há uvas na vide, nem figos na figueira, e até a folha caiu; e o que lhes dei passará deles.
14 "Miksi me istumme? Kokoontukaa! Menkäämme varustettuihin kaupunkeihin, ja olkaamme siellä hiljaa! Sillä Herra, Jumalamme, hiljentää meidät ja juottaa meille myrkkyvettä, sillä olemme tehneet syntiä Herraa vastaan."
14 Por que nos assentamos ainda? Juntai-vos e entremos nas cidades fortificadas, e ali pereçamos; pois já o Senhor nosso Deus nos destinou a perecer e nos deu a beber água de fel; porquanto pecamos contra o Senhor.
15 "Odotetaan rauhaa, mutta hyvää ei tule, ja paranemisen aikaa, mutta katso, tulee kauhu!
15 Espera-se a paz, mas não há bem; o tempo da cura, e eis o terror.
16 Daanista kuuluu hänen hevostensa korskunta, hänen oriittensa hirnunnasta vapisee koko maa. He tulevat ja syövät maan ja kaiken, mitä siinä on, kaupungin ja siinä asuvat.
16 Já desde Dã se ouve o resfolegar dos seus cavalos, toda a terra treme ao som dos rinchos dos seus fortes; e vêm, e devoram a terra, e sua abundância, a cidade e os que habitam nela.
17 Sillä katso, lähetän keskellenne käärmeitä ja myrkkyliskoja, joita ei voi lumota, ja ne purevat teitä, sanoo Herra."
17 Porque eis que envio entre vós serpentes e basiliscos, contra os quais não há encantamento, e vos morderão, diz o Senhor.
18 Murheeseeni ei ole virvoitusta. Sydämeni on sairas.
18 Oh! se eu pudesse consolar-me na minha tristeza! O meu coração desfalece em mim.
19 Katso, tyttären, kansani, avunhuuto kuuluu kaukaisesta maasta: "Eikö Herra ole Siionissa, eikö siellä ole sen kuningas?" Miksi he ovat vihoittaneet minut jumalankuvillaan, muukalaisten turhilla jumalilla?
19 Eis a voz do clamor da filha do meu povo de terra mui remota; não está o Senhor em Sião? Não está nela o seu rei? Por que me provocaram à ira com as suas imagens de escultura, com vaidades estranhas?
20 Ohi on elonkorjuuaika, loppunut on kesä, mutta me emme ole saaneet apua.
20 Passou a sega, findou o verão, e nós não estamos salvos.
21 Tyttären, kansani, murtumisen tähden olen murtunut, kuljen mustissa, murhe on minut vallannut.
21 Estou quebrantado pela ferida da filha do meu povo; ando de luto; o espanto se apoderou de mim.
22 Eikö Gileadissa ole balsamia, eikö siellä ole parantajaa? Vai miksi tyttären, kansani, haavat eivät kasva umpeen?
22 Porventura não há bálsamo em Gileade? Ou não há lá médico? Por que, pois, não se realizou a cura da filha do meu povo?
23 Jos joku antaisi päähäni vettä ja tekisi silmäni kyynelten lähteeksi, itkisin päivät ja yöt tyttären, kansani, kaatuneita!
23 — ausente —
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jeremias 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.