Jeremias 8
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ARIB
ARIB Almeida Revisada Imprensa Bíblica
1 "Siihen aikaan, sanoo Herra, viedään Juudan kuningasten luut, sen ruhtinaiden luut, pappien luut, profeettojen luut ja Jerusalemin asukasten luut pois heidän haudoistaan
1 Naquele tempo, diz o Senhor, tirarão para fora das suas sepulturas os ossos dos reis de Judá, e os ossos dos seus príncipes, e os ossos dos sacerdotes, e os ossos dos profetas, e os ossos dos habitantes de Jerusalém;
2 ja hajotetaan auringon, kuun ja kaiken taivaan joukon eteen, joita he rakastivat ja palvelivat, joita he seurasivat, etsivät ja kumartaen rukoilivat. Niitä ei koota eikä haudata, vaan ne tulevat maan lannaksi.
2 e serão expostos ao sol, e à lua, e a todo o exército do céu, a quem eles amaram, e a quem serviram , e após quem andaram, e a quem buscaram, e a quem adoraram; não serão recolhidos nem sepultados; serão como esterco sobre a face da terra.
3 Kuolema on oleva halutumpi kuin elämä koko sille jäännökselle, joka jää jäljelle tästä pahasta sukukunnasta, kaikissa paikoissa, mihin karkotan nämä jäljelle jääneet, sanoo Herra Sebaot.
3 E será escolhida antes a morte do que a vida por todos os que restarem desta raça maligna, que ficarem em todos os lugares onde os lancei, diz o senhor dos exércitos.
4 Sano heille: Näin sanoo Herra: Eivätkö ne, jotka lankeavat, nouse jälleen? Eikö se, joka kääntyy pois, palaa takaisin?
4 Dize-lhes mais: Assim diz o Senhor: porventura cairão os homens, e não se levantarão? desviar-se-ão, e não voltarão?
5 Miksi tämä kansa, Jerusalem, kääntyy pois pysyvässä luopumuksessa? Miksi he pitävät kiinni petoksesta ja kieltäytyvät palaamasta?
5 Por que, pois, se desvia este povo de Jerusalém com uma apostasia contínua? ele retém o engano, recusa-se a voltar.
6 Olen tarkkaillut ja kuunnellut: he puhuvat sitä, mikä ei ole oikein; kukaan ei kadu pahuuttaan sanoen: Mitä olen tehnyt! Kaikki he kääntyvät juoksemaan suuntaansa, niin kuin ori kiitää taisteluun.
6 Eu escutei e ouvi; não falam o que é reto; ninguém há que se arrependa da sua maldade, dizendo: Que fiz eu? Cada um se desvia na sua carreira, como um cavalo que arremete com ímpeto na batalha.
7 Haikarakin taivaalla tietää aikansa. Metsäkyyhkynen, pääskynen ja kurki pitävät vaarin tuloajastaan, mutta kansani ei tunne Herran tuomiota.
7 Até a cegonha no céu conhece os seus tempos determinados; e a rola, a andorinha, e o grou observam o tempo da sua arribação; mas o meu povo não conhece a ordenança do Senhor.
8 Kuinka saatatte sanoa: 'Olemme viisaita, ja Herran laki on kanssamme'? Totisesti! Katso, valheen työtä on tehnyt kirjanoppineiden valhekynä.
8 Como pois dizeis: Nós somos sábios, e a lei do Senhor está conosco? Mas eis que a falsa pena dos escribas a converteu em mentira.
9 Viisaat saavat häpeän, kauhistuvat ja heidät vangitaan. Katso, he ovat hylänneet Herran sanan – mitä viisautta heillä on?
9 Os sábios são envergonhados, espantados e presos; rejeitaram a palavra do Senhor; que sabedoria, pois, têm eles?
10 Sen tähden annan heidän vaimonsa vieraille ja heidän peltonsa valloittajille. Sillä kaikki pienimmästä suurimpaan pyytävät väärää voittoa, kaikki, sekä profeetat että papit harjoittavat petosta.
10 Portanto darei suas mulheres a outros, e os seus campos aos conquistadores; porque desde o menor até o maior, cada um deles se dá à avareza; desde o profeta até o sacerdote, cada qual usa de falsidade.
11 He parantavat pinnallisesti tyttären, kansani, vamman, sanoen: 'Rauha, rauha!' vaikka ei ole rauhaa.
11 E curam a ferida da filha de meu povo levianamente, dizendo: Paz, paz; quando não há paz.
12 He joutuvat häpeään, sillä he ovat tehneet kauhistuksia. Heillä ei ole myöskään häpeän tuntoa eivätkä he osaa nöyrtyä. Sen tähden he kaatuvat kaatuvien joukkoon, sortuvat, kun heidän rangaistuksensa tulee, sanoo Herra.
12 Porventura se envergonham de terem cometido abominação? Não; de maneira alguma se envergonham, nem sabem que coisa é envergonhar-se. Portanto cairão entre os que caem; e no tempo em que eu os visitar, serão derribados, diz o Senhor.
13 Totisesti tempaan heidät pois, sanoo Herra. Rypäleitä ei ole viinipuussa eikä viikunoita viikunapuussa, ja lehtikin lakastuu. Se, mitä olen heille antanut, menee heiltä pois."
13 Quando eu os colheria, diz o Senhor, já não há uvas na vide, nem figos na figueira; até a folha está caída; e aquilo mesmo que lhes dei se foi deles.
14 "Miksi me istumme? Kokoontukaa! Menkäämme varustettuihin kaupunkeihin, ja olkaamme siellä hiljaa! Sillä Herra, Jumalamme, hiljentää meidät ja juottaa meille myrkkyvettä, sillä olemme tehneet syntiä Herraa vastaan."
14 Por que nos assentamos ainda? juntai-vos e entremos nas cidades fortes, e ali pereçamos; pois o Senhor nosso Deus nos destinou a perecer e nos deu a beber água de fel; porquanto pecamos contra o Senhor.
15 "Odotetaan rauhaa, mutta hyvää ei tule, ja paranemisen aikaa, mutta katso, tulee kauhu!
15 Esperamos a paz, porém não chegou bem algum; e o tempo da cura, e eis o terror.
16 Daanista kuuluu hänen hevostensa korskunta, hänen oriittensa hirnunnasta vapisee koko maa. He tulevat ja syövät maan ja kaiken, mitä siinä on, kaupungin ja siinä asuvat.
16 Já desde Dã se ouve o resfolegar dos seus cavalos; a terra toda estremece à voz dos rinchos dos seus ginetes; porque vêm e devoram a terra e quanto nela há, a cidade e os que nela habitam.
17 Sillä katso, lähetän keskellenne käärmeitä ja myrkkyliskoja, joita ei voi lumota, ja ne purevat teitä, sanoo Herra."
17 Pois eis que envio entre vós serpentes, basiliscos, contra os quais não há encantamento; e eles vos morderão, diz o Senhor.
18 Murheeseeni ei ole virvoitusta. Sydämeni on sairas.
18 Oxalá que eu pudesse consolar-me na minha tristeza! O meu coração desfalece dentro de mim.
19 Katso, tyttären, kansani, avunhuuto kuuluu kaukaisesta maasta: "Eikö Herra ole Siionissa, eikö siellä ole sen kuningas?" Miksi he ovat vihoittaneet minut jumalankuvillaan, muukalaisten turhilla jumalilla?
19 Eis o clamor da filha do meu povo, de toda a extensão da terra; Não está o Senhor em Sião? Não está nela o seu rei? Por que me provocaram a ira com as suas imagens esculpidas, com vaidades estranhas?
20 Ohi on elonkorjuuaika, loppunut on kesä, mutta me emme ole saaneet apua.
20 Passou a sega, findou o verão, e nós não estamos salvos.
21 Tyttären, kansani, murtumisen tähden olen murtunut, kuljen mustissa, murhe on minut vallannut.
21 Estou quebrantado pela ferida da filha do meu povo; ando de luto; o espanto apoderou-se de mim.
22 Eikö Gileadissa ole balsamia, eikö siellä ole parantajaa? Vai miksi tyttären, kansani, haavat eivät kasva umpeen?
22 Porventura não há bálsamo em Gileade? ou não se acha lá médico? Por que, pois, não se realizou a cura da filha do meu povo?
23 Jos joku antaisi päähäni vettä ja tekisi silmäni kyynelten lähteeksi, itkisin päivät ja yöt tyttären, kansani, kaatuneita!
23 — ausente —
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jeremias 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.