Isaías 57
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ACF
ACF Almeida Corrigida Fiel
1 Vanhurskas tuhoutuu, eikä kukaan pane sitä sydämelleen. Armoon turvaavat otetaan pois kenenkään siitä välittämättä, sillä vanhurskas otetaan pois pahuutta näkemästä.
1 Perece o justo, e não há quem considere isso em seu coração, e os homens compassivos são recolhidos, sem que alguém considere que o justo é levado antes do mal.
2 Hän menee rauhaan. Ne, jotka vakaasti vaeltavat, saavat levätä vuoteillaan.
2 Entrará em paz; descansarão nas suas camas, os que houverem andado na sua retidão.
3 Mutta tulkaa tänne, te ennustajien lapset, te avionrikkojamiehen ja porttovaimon siemen.
3 Mas chegai-vos aqui, vós os filhos da agoureira, descendência adulterina, e de prostituição.
4 Kenen kustannuksella te iloanne pidätte? Kenelle suuta auotte ja kielenne pitkälle pistätte? Ettekö te ole rikoksen lapsia ja valheen siementä?
4 De quem fazeis o vosso passatempo? Contra quem escancarais a boca, e deitais para fora a língua? Porventura não sois filhos da transgressão, descendência da falsidade,
5 Te, jotka hehkutte himosta tammien varjossa, jokaisen vihreän puun alla, te, jotka teurastatte lapsia laaksoissa ja kallionrotkoissa!
5 Que vos inflamais com os deuses debaixo de toda a árvore verde, e sacrificais os filhos nos ribeiros, nas fendas dos penhascos?
6 Laakson sileät paadet ovat osasi, siinä on arpaosasi. Niillehän olet juomauhrit vuodattanut ja ruokauhrit uhrannut. Siihenkö olisin tyytyväinen!
6 Nas pedras lisas dos ribeiros está a tua parte; estas, estas são a tua sorte; sobre elas também derramaste a tua libação, e lhes ofereceste ofertas; contentar-me-ia eu com estas coisas?
7 Korkealle ja valtavalle vuorelle valmistit vuoteesi. Sinne nousit myös uhraamaan teurasuhria.
7 Sobre o monte alto e levantado pões a tua cama; e lá subiste para oferecer sacrifícios.
8 Oven ja pihtipielen taakse panit omat merkkisi. Sillä minusta luopuen sinä paljastit itsesi ja nousit vuoteellesi, teit sen tilavaksi. Sinä sovit kaupoista heidän kanssaan, makasit heidän kanssaan mielelläsi ja näit heidän häpynsä.
8 E detrás das portas, e dos umbrais puseste o teu memorial; pois te descobriste a outros que não a mim, e subiste, alargaste a tua cama, e fizeste aliança com alguns deles; amaste a sua cama, onde quer que a viste.
9 Kuljit kuninkaan luo öljyinesi, runsaine voiteinesi. Lähetit sanansaattajasi kauas, laskeuduit alas hautaan asti.
9 E foste ao rei com óleo, e multiplicaste os teus perfumes e enviaste os teus embaixadores para longe, e te abateste até ao inferno.
10 Väsyit matkasi pituudesta, et kuitenkaan sanonut: "Turhaa!" Koska sait elpynyttä voimaa, et käynyt heikoksi.
10 Na tua comprida viagem te cansaste; porém não disseste: Não há esperança; achaste novo vigor na tua mão; por isso não adoeceste.
11 Ketä arkailit ja pelkäsit, koska olit vilpillinen etkä muistanut minua etkä minusta välittänyt? Eikö niin: minä olen ollut vaiti aina ikiajoista asti, ja niin sinä et minua pelkää?
11 Mas de quem tiveste receio, ou temor, para que mentisses, e não te lembrasses de mim, nem no teu coração me pusesses? Não é porventura porque eu me calei, e isso há muito tempo, e não me temes?
12 Minä ilmoitan, mitä ovat vanhurskautesi ja tekosi. Ne eivät auta sinua.
12 Eu publicarei a tua justiça, e as tuas obras, que não te aproveitarão.
13 Kun huudat, auttakoon sinua jumaliesi joukko! Tuuli vie ne pois kaikki, henkäys ottaa ne pois. Mutta joka minuun turvaa, se perii maan ja ottaa omakseen pyhän vuoreni.
13 Quando clamares, livrem-te os ídolos que ajuntaste; mas o vento a todos levará, e um sopro os arrebatará; mas o que confia em mim possuirá a terra, e herdará o meu santo monte.
14 Hän sanoo: Tehkää, tehkää tie, tasoittakaa tie, poistakaa kompastuskivet kansani tieltä.
14 E dir-se-á: Aplanai, aplanai a estrada, preparai o caminho; tirai os tropeços do caminho do meu povo.
15 Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä, joka asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niiden luona, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että virvoittaisin nöyryytettyjen hengen ja tekisin eläviksi särjettyjen sydämet.
15 Porque assim diz o Alto e o Sublime, que habita na eternidade, e cujo nome é Santo: Num alto e santo lugar habito; como também com o contrito e abatido de espírito, para vivificar o espírito dos abatidos, e para vivificar o coração dos contritos.
16 Sillä en riitele loputtomiin enkä vihastu ainiaaksi. Muuten henki nääntyisi kasvojeni edessä, ne sielut, jotka olen tehnyt.
16 Porque não contenderei para sempre, nem continuamente me indignarei; porque o espírito perante a minha face se desfaleceria, e as almas que eu fiz.
17 Hänen ahneutensa synnin tähden vihastuin, löin häntä, kätkin itseni ja olin vihainen. Mutta hän luopui minusta ja kulki oman sydämensä tietä.
17 Pela iniqüidade da sua avareza me indignei, e o feri; escondi-me, e indignei-me; contudo, rebelde, seguiu o caminho do seu coração.
18 Olen nähnyt hänen tiensä, mutta parannan hänet ja johdatan häntä ja annan jälleen lohdutuksen hänelle ja häntä sureville.
18 Eu vejo os seus caminhos, e o sararei, e o guiarei, e lhe tornarei a dar consolação, a saber, aos seus pranteadores.
19 Luon huulten hedelmän, rauhan, rauhan kaukaisille ja läheisille, sanoo Herra, ja parannan hänet.
19 Eu crio os frutos dos lábios: paz, paz, para o que está longe; e para o que está perto, diz o Senhor, e eu o sararei.
20 Mutta jumalattomat ovat kuin kuohuva meri, joka ei voi tyyntyä ja jonka aallot kuohuttavat liejua ja mutaa.
20 Mas os ímpios são como o mar bravo, porque não se pode aquietar, e as suas águas lançam de si lama e lodo.
21 Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo Jumalani.
21 Não há paz para os ímpios, diz o meu Deus.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Isaías 57, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.