Isaías 49
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ARIB
ARIB Almeida Revisada Imprensa Bíblica
1 Kuulkaa minua, te merensaaret, ja ottakaa tästä vaarin, te, kaukaiset kansat. Herra on kutsunut minut jo äidinkohdusta asti, jo äitini helmasta hän on maininnut nimeni.
1 Ouvi-me, ilhas, e escutai vós, povos de longe: O Senhor chamou-me desde o ventre, desde as entranhas de minha mãe fez menção do meu nome
2 Hän teki suuni terävän miekan kaltaiseksi ja kätki minut kätensä varjoon. Hän teki minut hiotuksi nuoleksi ja talletti minut viineensä.
2 e fez a minha boca qual espada aguda; na sombra da sua mão me escondeu; fez-me qual uma flecha polida, e me encobriu na sua aljava;
3 Hän sanoi minulle: "Sinä olet palvelijani, sinä Israel, jossa osoitan kirkkauteni."
3 e me disse: Tu és meu servo; és Israel, por quem hei de ser glorificado.
4 Mutta minä sanoin: "Suotta olen itseäni vaivannut, kuluttanut voimani turhaan ja tyhjään. Kuitenkin oikeuteni on Herran huomassa, palkkani on Jumalan luona."
4 Mas eu disse: Debalde tenho trabalhado, inútil e vãmente gastei as minhas forças; todavia o meu direito está perante o Senhor, e o meu galardão perante o meu Deus.
5 Mutta nyt sanoo Herra, joka on valmistanut minut palvelijakseen jo äitini kohdusta palauttamaan Jaakobin luokseen, niin että Israel koottaisiin hänen omakseen. Olen kallis Herran silmissä, ja Jumalani on voimani.
5 E agora diz o Senhor, que me formou desde o ventre para ser o seu servo, para tornar a trazer-lhe Jacó, e para reunir Israel a ele {pois aos olhos do Senhor sou glorificado, e o meu Deus se fez a minha força}.
6 Hän sanoo: Sinulle, joka olet palvelijani, on liian vähäistä kohottaa ennalleen Jaakobin sukukunnat ja tuoda takaisin Israelin säilyneet: panen sinut pakanoille valkeudeksi, että minulta tulisi pelastus maan ääriin asti.
6 Sim, diz ele: Pouco é que sejas o meu servo, para restaurares as tribos de Jacó, e tornares a trazer os preservados de Israel; também te porei para luz das nações, para seres a minha salvação até a extremidade da terra.
7 Näin sanoo Herra, Israelin lunastaja, hänen Pyhänsä, syvästi halveksitulle, kansan inhoamalle, valtiaitten orjalle: Kuninkaat näkevät sen ja nousevat seisomaan, ruhtinaat näkevät ja kumartuvat maahan Herran tähden, joka on uskollinen, Israelin Pyhän tähden, joka on sinut valinnut.
7 Assim diz o Senhor, o Redentor de Israel, e o seu Santo, ao que é desprezado dos homens, ao que é aborrecido das nações, ao servo dos tiranos: Os reis o verão e se levantarão, como também os príncipes, e eles te adorarão, por amor do Senhor, que é fiel, e do Santo de Israel, que te escolheu.
8 Näin sanoo Herra: Otollisella ajalla olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut. Olen valmistanut sinut ja pannut sinut kansoille liitoksi kohottamaan ennalleen maan, jakamaan hävitetyt perintöosat ja
8 Assim diz o Senhor: No tempo aceitável te ouvi, e no dia da salvação te ajudei; e te guardarei, e te darei por pacto do povo, para restaurares a terra, e lhe dares em herança as herdades assoladas;
9 sanomaan vangituille: "Käykää ulos!" ja pimeässä oleville: "Tulkaa esiin!" Teiden varsilta he löytävät laitumen, kaikki kalliokukkulat ovat heillä laitumina.
9 para dizeres aos presos: Saí; e aos que estão em trevas: Aparecei; eles pastarão nos caminhos, e em todos os altos desnudados haverá o seu pasto.
10 Heidän ei tule nälkä eikä jano, heihin ei satu hietikon helle eikä aurinko, sillä heidän armahtajansa johdattaa heitä ja vie heidät vesilähteille.
10 Nunca terão fome nem sede; não os afligirá nem a calma nem o sol; porque o que se compadece deles os guiará, e os conduzirá mansamente aos mananciais das águas.
11 Teen kaikki vuoreni teiksi, ja valtatieni kulkevat korkealla.
11 Farei de todos os meus montes um caminho; e as minhas estradas serão exaltadas.
12 Katso heitä, he tulevat kaukaa! Katso, nuo pohjoisesta, nuo lännestä, nuo Siinimin maalta!
12 Eis que estes virão de longe, e eis que aqueles do Norte e do Ocidente, e aqueles outros da terra de Sinim.
13 Riemuitkaa, te taivaat, iloitse, sinä maa, puhjetkaa riemuun, te vuoret, sillä Herra lohduttaa kansaansa ja armahtaa kurjiaan.
13 Cantai, ó céus, e exulta, ó terra, e vós, montes, estalai de júbilo, porque o Senhor consolou o seu povo, e se compadeceu dos seus aflitos.
14 Mutta Siion sanoo: "Herra on minut hylännyt, Herra on minut unohtanut."
14 Mas Sião diz: O Senhor me desamparou, o meu Senhor se esqueceu de mim.
15 Unohtaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Mutta vaikka he unohtaisivat, minä en sinua unohda.
15 pode uma mulher esquecer-se de seu filho de peito, de maneira que não se compadeça do filho do seu ventre? Mas ainda que esta se esquecesse, eu, todavia, não me esquecerei de ti.
16 Katso, käsiini olen sinut piirtänyt, muurisi ovat aina edessäni.
16 Eis que nas palmas das minhas mãos eu te gravei; os teus muros estão continuamente diante de mim.
17 Lapsesi tulevat rientäen, mutta hävittäjäsi ja raunioittajasi menevät pois luotasi.
17 Os teus filhos pressurosamente virão; mas os teus destruidores e os teus assoladores sairão do meio de ti.
18 Nosta silmäsi ja katso ympärillesi: he kokoontuvat, he tulevat kaikki luoksesi. Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, sinä puet heidät kaikki yllesi kuin korun ja sidot heidät vyöllesi kuin morsian vyönsä.
18 Levanta os teus olhos ao redor, e olha; todos estes que se ajuntam vêm ter contigo. Vivo eu, diz o Senhor, que de todos estes te vestirás, como dum ornamento, e te cingirás deles como a noiva.
19 Sillä sinä – sinun rauniosi ja autiot paikkasi, sinun hävitetty maasi – sinä käyt silloin ahtaaksi asukkaille, ja kaukana ovat ne, jotka sinua söivät.
19 Pois quanto aos teus desertos, e lugares desolados, e à tua terra destruída, serás agora estreita demais para os moradores, e os que te devoravam se afastarão para longe de ti.
20 Vielä saavat lapsettomuutesi lapset sanoa korviesi kuullen: "Paikka on minulle ahdas, tee tilaa, että voin asua."
20 Os filhos de que foste privada ainda dirão aos teus ouvidos: Muito estreito é para mim este lugar; dá-me espaço em que eu habite.
21 Silloin sanot sydämessäsi: "Kuka on nämä minulle synnyttänyt? Olin lapseton ja hedelmätön, karkotettu ja hylätty. Kuka on heidät kasvattanut? Katso, minut oli jätetty yksin. Missä nämä silloin olivat?
21 Então no teu coração dirás: Quem me gerou estes, visto que eu era desfilhada e solitária, exilada e errante? quem, pois, me criou estes? Fui deixada sozinha; estes onde estavam?
22 Näin sanoo Herra, Herra: Katso, nostan käteni kansakuntien puoleen, kohotan lippuni kansoja kohti, niin he tuovat poikasi sylissään ja kantavat tyttäresi olkapäillään.
22 Assim diz o Senhor Deus: Eis que levantarei a minha mão para as nações, e ante os povos arvorarei a minha bandeira; então eles trarão os teus filhos nos braços, e as tuas filhas serão levadas sobre os ombros.
23 Kuninkaista tulee sinulle lastenhoitajia, heidän ruhtinattaristaan sinulle imettäjiä. Edessäsi he kumartuvat maahan kasvoilleen ja nuolevat tomun jaloistasi. Tiedät, että minä olen Herra ja että ne, jotka minua odottavat, eivät joudu häpeään.
23 Reis serão os teus aios, e as suas rainhas as tuas amas; diante de ti se inclinarão com o rosto em terra e lamberão o pó dos teus pés; e saberás que eu sou o Senhor, e que os que por mim esperam não serão confundidos.
24 Otetaanko sankarilta saalis, tai riistetäänkö vangit vanhurskaalta?
24 Acaso tirar-se-ia a presa ao valente? ou serão libertados os cativos de um tirano?
25 Sillä näin sanoo Herra: Vaikka vangit otettaisiinkin sankarilta ja saalis riistettäisiin väkevältä, niin kuitenkin minä taistelen sitä vastaan, joka sinua vastaan taistelee, ja minä pelastan lapsesi.
25 Mas assim diz o Senhor: Certamente os cativos serão tirados ao valente, e a presa do tirano será libertada; porque eu contenderei com os que contendem contigo, e os teus filhos eu salvarei.
26 Panen sortajasi syömään omaa lihaansa, ja he juopuvat omasta verestään kuin rypälemehusta. Silloin kaikki liha on tietävä, että minä, Herra, olen pelastajasi, että Jaakobin Väkevä on lunastajasi.
26 E sustentarei os teus opressores com a sua própria carne, e com o seu próprio sangue se embriagarão, como com mosto; e toda a carne saberá que eu sou o Senhor, o teu Salvador e o teu Redentor, o Poderoso de Jacó.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Isaías 49, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.