Hebreus 6
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs BKJ
BKJ BKJ
1 Jättäkäämme sen tähden Kristuksen opin alkeet ja kulkekaamme kohti täydellisyyttä ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan,
1 Pelo que, deixando os princípios da doutrina de Cristo, prossigamos até a perfeição, não lançando de novo o fundamento de arrependimento de obras mortas e de fé em Deus,
2 ja oppia kasteista, sekä kättenpäällepanosta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta.
2 de doutrina sobre batismos, e de imposição de mãos, e sobre ressurreição de mortos e sobre juízo eterno.
3 Niin teemmekin, jos vain Jumala sallii.
3 E isso faremos, se Deus o permitir.
4 Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valaistut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja tulleet osallisiksi Pyhästä Hengestä
4 Porque é impossível que os que uma vez foram iluminados, e provaram o dom celestial, e se fizeram participantes do Espírito Santo,
5 ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailman voimia,
5 e provaram a boa palavra de Deus, e os poderes do mundo que há de vir,
6 ja luopuneet – taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen ristiinnaulitsevat itselleen Jumalan Pojan ja julkisesti häpäisevät häntä.
6 se eles caírem, sejam outra vez renovados para arrependimento; visto que eles de novo crucificam para si mesmo o Filho de Deus, expondo-o em uma vergonha aberta.
7 Sillä maa, joka imee sisäänsä sen päälle usein tulevan sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita varten sitä viljelläänkin, saa siunauksen Jumalalta.
7 Porque a terra que absorve a chuva que cai sobre ela, e produz erva útil, provê para aqueles que a lavram e recebe a bênção da parte de Deus.
8 Mutta maa, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta, jonka loppu on se, että se poltetaan.
8 Mas aquela que produz espinhos e abrolhos é rejeitada, e perto está da maldição; e o seu fim é ser queimada.
9 Mutta teistä, rakkaat, uskomme sitä, mikä on parempaa ja on pelastukseksi – vaikka puhummekin näin.
9 Porém, amados, esperamos coisas melhores de vós, e coisas que acompanham a salvação, embora falemos assim.
10 Sillä Jumala ei ole väärä, että hän unohtaisi työnne ja rakkautenne vaivannäön, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan, kun olette palvelleet pyhiä ja yhä palvelette.
10 Porque Deus não é injusto para que se esqueça de vossa obra, e do trabalho de amor que para com o seu nome mostrastes, porquanto ministrastes aos santos, e ainda os servis.
11 Mutta me pyrimme siihen, että jokainen teistä osoittaa samaa intoa säilyttääkseen varman toivon loppuun asti,
11 E desejamos que cada um de vós mostre o mesmo zelo até a completa certeza da esperança até o fim.
12 ettette olisi laiskoja, vaan että olisitte niiden seuraajia, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät luvatun.
12 Para que não estejais ociosos, mas sejais seguidores dos que pela fé e paciência herdam as promessas.
13 Sillä Jumala oli luvannut Aabrahamille vannoen itsensä kautta, koska ei ollut ketään suurempaa, jonka kautta vannoa,
13 Porque, quando Deus fez a promessa a Abraão, visto que não havia alguém maior por quem jurar, ele jurou por si mesmo,
14 sanoen: "Totisesti, siunaamalla sinut siunaan, ja enentämällä sinut enennän."
14 dizendo: Certamente abençoando eu te abençoarei e multiplicando eu te multiplicarei.
15 Näin Aabraham kärsivällisesti odotettuaan sai, mitä oli luvattu.
15 E assim, tendo Abraão perseverado pacientemente, obteve a promessa.
16 Sillä ihmiset vannovat suurempansa kautta, ja vala on heille asian vahvistus ja tekee lopun kaikista vastaväitteistä.
16 Porque os homens verdadeiramente juram pelo maior, e o juramento de confirmação é, para eles, um fim de toda contenda.
17 Sen tähden, kun Jumala tahtoi lupauksen perillisille osoittaa vielä vakuuttavammin, että hänen päätöksensä on muuttumaton, hän vakuutti sen valalla,
17 E assim Deus, desejando mostrar mais abundantemente aos herdeiros da promessa a imutabilidade do seu conselho, confirmou-o com juramento;
18 että me näistä kahdesta muuttumattomasta asiasta, joissa Jumala ei ole voinut valehdella, saisimme voimakkaan kehotuksen, me, jotka olemme paenneet pitämään kiinni edessä olevasta toivosta.
18 para que através de duas coisas imutáveis, nas quais é impossível que Deus minta, pudéssemos ter uma poderosa consolação, nós, que procuramos refúgio na esperança colocada diante de nós.
19 Se toivo on meille kuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti,
19 Esperança essa que temos como âncora da alma, segura e firme, e que penetra até o interior do véu;
20 jonne Jeesus edeltä juoksijana meidän puolestamme on mennyt tultuaan ylipapiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan, iankaikkisesti.
20 onde o precursor entrou por nós, o próprio Jesus, feito sumo sacerdote para sempre, segundo a ordem de Melquisedeque.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.