Hebreus 6
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ARA
ARA Almeida Revista e Atualizada 1993
1 Jättäkäämme sen tähden Kristuksen opin alkeet ja kulkekaamme kohti täydellisyyttä ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan,
1 Por isso, pondo de parte os princípios elementares da doutrina de Cristo, deixemo-nos levar para o que é perfeito, não lançando, de novo, a base do arrependimento de obras mortas e da fé em Deus,
2 ja oppia kasteista, sekä kättenpäällepanosta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta.
2 o ensino de batismos e da imposição de mãos, da ressurreição dos mortos e do juízo eterno.
3 Niin teemmekin, jos vain Jumala sallii.
3 Isso faremos, se Deus permitir.
4 Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valaistut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja tulleet osallisiksi Pyhästä Hengestä
4 É impossível, pois, que aqueles que uma vez foram iluminados, e provaram o dom celestial, e se tornaram participantes do Espírito Santo,
5 ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailman voimia,
5 e provaram a boa palavra de Deus e os poderes do mundo vindouro,
6 ja luopuneet – taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen ristiinnaulitsevat itselleen Jumalan Pojan ja julkisesti häpäisevät häntä.
6 e caíram, sim, é impossível outra vez renová-los para arrependimento, visto que, de novo, estão crucificando para si mesmos o Filho de Deus e expondo-o à ignomínia.
7 Sillä maa, joka imee sisäänsä sen päälle usein tulevan sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita varten sitä viljelläänkin, saa siunauksen Jumalalta.
7 Porque a terra que absorve a chuva que frequentemente cai sobre ela e produz erva útil para aqueles por quem é também cultivada recebe bênção da parte de Deus;
8 Mutta maa, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta, jonka loppu on se, että se poltetaan.
8 mas, se produz espinhos e abrolhos, é rejeitada e perto está da maldição; e o seu fim é ser queimada.
9 Mutta teistä, rakkaat, uskomme sitä, mikä on parempaa ja on pelastukseksi – vaikka puhummekin näin.
9 Quanto a vós outros, todavia, ó amados, estamos persuadidos das coisas que são melhores e pertencentes à salvação, ainda que falamos desta maneira.
10 Sillä Jumala ei ole väärä, että hän unohtaisi työnne ja rakkautenne vaivannäön, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan, kun olette palvelleet pyhiä ja yhä palvelette.
10 Porque Deus não é injusto para ficar esquecido do vosso trabalho e do amor que evidenciastes para com o seu nome, pois servistes e ainda servis aos santos.
11 Mutta me pyrimme siihen, että jokainen teistä osoittaa samaa intoa säilyttääkseen varman toivon loppuun asti,
11 Desejamos, porém, continue cada um de vós mostrando, até ao fim, a mesma diligência para a plena certeza da esperança;
12 ettette olisi laiskoja, vaan että olisitte niiden seuraajia, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät luvatun.
12 para que não vos torneis indolentes, mas imitadores daqueles que, pela fé e pela longanimidade, herdam as promessas.
13 Sillä Jumala oli luvannut Aabrahamille vannoen itsensä kautta, koska ei ollut ketään suurempaa, jonka kautta vannoa,
13 Pois, quando Deus fez a promessa a Abraão, visto que não tinha ninguém superior por quem jurar, jurou por si mesmo,
14 sanoen: "Totisesti, siunaamalla sinut siunaan, ja enentämällä sinut enennän."
14 dizendo: Certamente, te abençoarei e te multiplicarei.
15 Näin Aabraham kärsivällisesti odotettuaan sai, mitä oli luvattu.
15 E assim, depois de esperar com paciência, obteve Abraão a promessa.
16 Sillä ihmiset vannovat suurempansa kautta, ja vala on heille asian vahvistus ja tekee lopun kaikista vastaväitteistä.
16 Pois os homens juram pelo que lhes é superior, e o juramento, servindo de garantia, para eles, é o fim de toda contenda.
17 Sen tähden, kun Jumala tahtoi lupauksen perillisille osoittaa vielä vakuuttavammin, että hänen päätöksensä on muuttumaton, hän vakuutti sen valalla,
17 Por isso, Deus, quando quis mostrar mais firmemente aos herdeiros da promessa a imutabilidade do seu propósito, se interpôs com juramento,
18 että me näistä kahdesta muuttumattomasta asiasta, joissa Jumala ei ole voinut valehdella, saisimme voimakkaan kehotuksen, me, jotka olemme paenneet pitämään kiinni edessä olevasta toivosta.
18 para que, mediante duas coisas imutáveis, nas quais é impossível que Deus minta, forte alento tenhamos nós que já corremos para o refúgio, a fim de lançar mão da esperança proposta;
19 Se toivo on meille kuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti,
19 a qual temos por âncora da alma, segura e firme e que penetra além do véu,
20 jonne Jeesus edeltä juoksijana meidän puolestamme on mennyt tultuaan ylipapiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan, iankaikkisesti.
20 onde Jesus, como precursor, entrou por nós, tendo-se tornado sumo sacerdote para sempre, segundo a ordem de Melquisedeque.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.