Gênesis 47
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ARIB
ARIB Almeida Revisada Imprensa Bíblica
1 Joosef meni ja ilmoitti faraolle, sanoen: "Isäni ja veljeni ovat pikkukarjoineen ja nautoineen, kaikkine omaisuuksineen tulleet Kanaanin maasta, ja katso, he ovat Goosenin maakunnassa."
1 Então veio José, e informou a Faraó, dizendo: Meu pai e meus irmãos, com seus rebanhos e seu gado, e tudo o que têm, chegaram da terra de Canaã e estão na terra de Gósen.
2 Hän oli ottanut mukaansa veljiensä joukosta viisi miestä. Hän toi heidät faraon eteen.
2 E tomou dentre seus irmãos cinco homens e os apresentou a Faraó.
3 Farao kysyi hänen veljiltään: "Mikä on ammattinne?" He vastasivat faraolle: "Me, palvelijasi, olemme paimenia, me kuten isämmekin."
3 Então perguntou Faraó a esses irmãos de José: Que ocupação é a vossa; Responderam-lhe: Nós, teus servos, somos pastores de ovelhas, tanto nós como nossos pais.
4 He sanoivat vielä faraolle: "Olemme tulleet asuaksemme jonkin aikaa tässä maassa. Palvelijoillasi ei näet ollut laidunta karjalleen, koska kova nälänhätä on Kanaanin maassa. Suo siis palvelijaisi asettua Goosenin maakuntaan."
4 Disseram mais a Faraó: Viemos para peregrinar nesta terra; porque não há pasto para os rebanhos de teus servos, porquanto a fome é grave na terra de Canaã; agora, pois, rogamos-te permitas que teus servos habitem na terra de Gósen.
5 Farao sanoi Joosefille: "Isäsi ja veljesi ovat tulleet luoksesi.
5 Então falou Faraó a José, dizendo: Teu pai e teus irmãos vieram a ti;
6 Egyptin maa on avoinna edessäsi. Sijoita isäsi ja veljesi maan parhaaseen osaan. Asukoot Goosenin maakunnassa. Jos tiedät heidän joukossaan olevan kelvollisia miehiä, niin aseta heidät minun karjani päällysmiehiksi."
6 a terra do Egito está diante de ti; no melhor da terra faze habitar teu pai e teus irmãos; habitem na terra de Gósen. E se sabes que entre eles há homens capazes, põe-nos sobre os pastores do meu gado.
7 Sen jälkeen Joosef toi isänsä Jaakobin sisään ja esitteli hänet faraolle. Jaakob toivotti faraolle siunausta.
7 Também José introduziu a Jacó, seu pai, e o apresentou a Faraó; e Jacó abençoou a Faraó.
8 Farao kysyi Jaakobilta: "Kuinka monta ikävuotta sinulla on?"
8 Então perguntou Faraó a Jacó: Quantos são os dias dos anos da tua vida?
9 Jaakob vastasi faraolle: "Vaellusaikani on kestänyt sata kolmekymmentä vuotta. Vähät ja pahat ovat olleet elinvuosieni päivät eivätkä ole saavuttaneet sitä elinvuosien määrää, mikä isilläni oli vaelluksensa aikana."
9 Respondeu-lhe Jacó: Os dias dos anos das minhas peregrinações são cento e trinta anos; poucos e maus têm sido os dias dos anos da minha vida, e não chegaram aos dias dos anos da vida de meus pais nos dias das suas peregrinações.
10 Jaakob toivotti faraolle siunausta ja lähti hänen luotaan.
10 E Jacó abençoou a Faraó, e saiu da sua presença.
11 Joosef sijoitti isänsä ja veljensä Egyptin maahan ja antoi heille maaomaisuutta maan parhaasta osasta, Ramseksen maakunnasta, kuten farao oli käskenyt hänen tehdä.
11 José, pois, estabeleceu a seu pai e seus irmãos, dando-lhes possessão na terra do Egito, no melhor da terra, na terra de Ramessés, como Faraó ordenara.
12 Joosef elätti isäänsä, veljiään ja koko isänsä perhettä antamalla jokaiselle elatusta vaimojen ja lasten luvun mukaan.
12 E José sustentou de pão seu pai, seus irmãos e toda a casa de seu pai, segundo o número de seus filhos.
13 Mutta missään koko maassa ei ollut leipää. Nälänhätä oli näet hyvin kova, niin että Egyptin maa ja Kanaanin maa olivat nääntymässä nälkään.
13 Ora, não havia pão em toda a terra, porque a fome era mui grave; de modo que a terra do Egito e a terra de Canaã desfaleciam por causa da fome.
14 Viljalla, jota ostettiin, Joosef kokosi kaiken rahan, mitä oli Egyptin maassa ja Kanaanin maassa, ja Joosef vei rahat faraon hoviin.
14 Então José recolheu todo o dinheiro que se achou na terra do Egito, e na terra de Canaã, pelo trigo que compravam; e José trouxe o dinheiro à casa de Faraó.
15 Kun raha oli loppunut Egyptin maasta ja Kanaanin maasta, kaikki egyptiläiset tulivat Joosefin luo sanoen: "Anna meille leipää. Miksi kuolisimme silmiesi edessä? Sillä raha on loppunut."
15 Quando se acabou o dinheiro na terra do Egito, e na terra de Canaã, vieram todos os egípcios a José, dizendo: Dá-nos pão; por que morreremos na tua presença? porquanto o dinheiro nos falta.
16 Joosef vastasi: "Tuokaa tänne karjanne. Annan teille leipää karjastanne, jos rahanne on loppunut."
16 Respondeu José: Trazei o vosso gado, e vo-lo darei por vosso gado, se falta o dinheiro.
17 He toivat Joosefille karjansa, ja Joosef antoi heille leipää hevosista, lampaista, naudoista ja aaseista. Hän elätti heitä sen vuoden leivällä kaiken heidän karjansa hinnasta.
17 Então trouxeram o seu gado a José; e José deu-lhes pão em troca dos cavalos, e das ovelhas, e dos bois, e dos jumentos; e os sustentou de pão aquele ano em troca de todo o seu gado.
18 Niin kului se vuosi. Seuraavana vuonna he tulivat taas hänen luokseen ja sanoivat hänelle: "Emme tahdo salata herraltamme, että raha on lopussa, ja myös eläimemme ovat joutuneet herramme omiksi. Meillä ei ole muuta jäljellä annettavana herrallemme kuin ruumiimme ja peltomme.
18 Findo aquele ano, vieram a José no ano seguinte e disseram-lhe: Não ocultaremos ao meu senhor que o nosso dinheiro está todo gasto; as manadas de gado já pertencem a meu senhor; e nada resta diante de meu senhor, senão o nosso corpo e a nossa terra;
19 Miksi menehtyisimme silmiesi edessä, sekä me itse että peltomme? Osta meidät ja peltomme leivällä, niin me tulemme peltoinemme faraon palvelijoiksi. Anna meille siementä, että eläisimme emmekä kuolisi eivätkä peltomme joutuisi autioiksi."
19 por que morreremos diante dos teus olhos, tanto nós como a nossa terra? Compra-nos a nós e a nossa terra em troca de pão, e nós e a nossa terra seremos servos de Faraó; dá-nos também semente, para que vivamos e não morramos, e para que a terra não fique desolada.
20 Niin Joosef osti faraolle kaikki Egyptin pellot, sillä egyptiläiset myivät jokainen vainionsa, koska nälkä ahdisti heitä. Maa joutui faraon omaksi.
20 Assim José comprou toda a terra do Egito para Faraó; porque os egípcios venderam cada um o seu campo, porquanto a fome lhes era grave em extremo; e a terra ficou sendo de Faraó.
21 Hän siirsi kansan kaupunkeihin Egyptin toisesta äärestä toiseen.
21 Quanto ao povo, José fê-lo passar às cidades, desde uma até a outra extremidade dos confins do Egito.
22 Ainoastaan pappien peltoja hän ei ostanut. Sillä papeilla oli määrätyt tulot faraolta ja he elivät niistä määrätyistä tuloistaan, jotka he faraolta saivat. Sen tähden heidän ei tarvinnut myydä peltojaan.
22 Somente a terra dos sacerdotes não a comprou, porquanto os sacerdotes tinham rações de Faraó, e eles comiam as suas rações que Faraó lhes havia dado; por isso não venderam a sua terra.
23 Joosef sanoi kansalle: "Katso, olen nyt ostanut teidät ja peltonne faraolle. Katso, tässä on teille siementä, kylväkää peltonne.
23 Então disse José ao povo: Hoje vos tenho comprado a vós e a vossa terra para Faraó; eis aí tendes semente para vós, para que semeeis a terra.
24 Mutta sadosta teidän on annettava viides osa faraolle. Neljä viidettä osaa jääköön teille sen sijaan pellon siemeneksi sekä ravinnoksi itsellenne ja niille, jotka talossanne ovat, sekä elatukseksi vaimoillenne ja lapsillenne."
24 Há de ser, porém, que no tempo as colheitas dareis a quinta parte a Faraó, e quatro partes serão vossas, para semente do campo, e para o vosso mantimento e dos que estão nas vossas casas, e para o mantimento de vossos filhinho.
25 He vastasivat: "Sinä olet pitänyt meidät hengissä. Suo meidän vain saada armo herramme silmien edessä, niin olemme faraon palvelijoita."
25 Responderam eles: Tu nos tens conservado a vida! achemos graça aos olhos de meu senhor, e seremos servos de Faraó.
26 Niin Joosef teki sen säädökseksi, joka vielä tänäkin päivänä on voimassa Egyptin pelloista, että faraolle on annettava viides osa. Ainoastaan pappien pellot eivät joutuneet faraon omiksi.
26 José, pois, estabeleceu isto por estatuto quanto ao solo do Egito, até o dia de hoje, que a Faraó coubesse o quinto a produção; somente a terra dos sacerdotes não ficou sendo de Faraó.
27 Niin Israel jäi asumaan Egyptiin Goosenin maakuntaan. He asettuivat sinne, olivat hedelmällisiä ja lisääntyivät suuresti.
27 Assim habitou Israel na terra do Egito, na terra de Gósen; e nela adquiriram propriedades, e frutificaram e multiplicaram-se muito.
28 Jaakob eli Egyptin maassa seitsemäntoista vuotta, ja koko hänen elinaikansa oli sata neljäkymmentä seitsemän vuotta.
28 E Jacó viveu na terra do Egito dezessete anos; de modo que os dias de Jacó, os anos da sua vida, foram cento e quarenta e sete anos.
29 Kun lähestyi aika, jolloin Israelin oli kuoltava, hän kutsui poikansa Joosefin ja sanoi hänelle: "Jos olen saanut armon silmiesi edessä, niin pane nyt kätesi kupeeni alle ja osoita minulle laupeus ja uskollisuus: älä hautaa minua Egyptiin.
29 Quando se aproximava o tempo da morte de Israel, chamou ele a José, seu filho, e disse-lhe: Se tenho achado graça aos teus olhos, põe a mão debaixo da minha coxa, e usa para comigo de benevolência e de verdade: rogo-te que não me enterres no Egito;
30 Tahdon näet levätä isieni luona. Vie siis minut Egyptistä ja hautaa minut heidän hautaansa." Hän vastasi: "Minä teen, kuten sanot."
30 mas quando eu dormir com os meus pais, levar-me-ás do Egito e enterrar-me-ás junto à sepultura deles. Respondeu José: Farei conforme a tua palavra.
31 Hän sanoi: "Vanno se minulle", ja hän vannoi sen hänelle. Silloin Israel rukoili kumartuneena vuoteensa päänalusta vasten.
31 E Jacó disse: Jura-me; e ele lhe jurou. Então Israel inclinou-se sobre a cabeceira da cama.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Gênesis 47, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.