Lucas 22
San Martín Quechua NT (QVS_TBL) vs NVT
1 Chay tiempu Paskua fiesta manana ashwannachu illarkan. Tukuy wata Paskua fiesta ukunpi amañaksapa mana levadurayuk pankunata mikuyta.
1 A Festa dos Pães sem Fermento, também chamada de Páscoa, se aproximava.
2 Chaypina saserdotekunapa kamachikukninkunawan Moisespa killkadunta yachachikukkuna yuyaykurkansapa imashnami Jesusta wañuchinmansapa nishpa. Aypa runakuna Jesusta katirkansapa. Chayrayku paykunaka manchakurkansapa apiyta.
2 Os principais sacerdotes e mestres da lei tramavam uma forma de matar Jesus, mas tinham medo da reação do povo.
3 Chaypina Jesuspa disipulun Judas Iskariotepi Satanas yaykurkan.
3 Então Satanás entrou em Judas Iscariotes, um dos Doze,
4 Judaska rirkan parlak saserdotekunapa kamachikuknin runakunawan Tata Diospa wasin kuydak runakunawan. Paykunata willarkansapa maypimi Jesusta apinmansapa nishpa.
4 e ele foi aos principais sacerdotes e aos capitães da guarda do templo para combinar a melhor maneira de lhes entregar Jesus.
5 Chashna Judas willaptinkunana chay runakunaka sukaman kushikurkansapa. Willarkansapa kullkita pagaranankunapa.
5 Eles ficaram muito satisfeitos e lhe prometeram dinheiro.
6 Chaypina kullkirayku Judaska almitikurkan Jesusta apichichiyta. Chay oramantapacha Judaska sukaman yuyarkan mana runakuna tiyananpi Jesusta apichichiyta.
6 Judas concordou e começou a procurar uma oportunidade de trair Jesus, para que o prendessem quando as multidões não estivessem por perto.
7 Tukuy wata Paskua fiesta ukunpi tukuy judiyu runakuna amañaksapa mana levadurayuk pankunata mikuyta. Chaymanta Tata Diosta kuyashpankuna amañaksapa oveja wawanta wañuchiyta.
7 Chegou o dia da Festa dos Pães sem Fermento, quando o cordeiro pascal era sacrificado.
8 Chay Paskua fiesta kallarinan diya Jesuska Pedruta Juanta kayashpankuna willarkansapa: —Kankunaka rillaychi Paskua fiestapa mikunanchikunata rurak amusata mikunanchikunapa.
8 Jesus mandou Pedro e João na frente e disse: “Vão e preparem a refeição da Páscoa, para que a comamos juntos”.
9 Chashna Jesus willaptinkunana Pedruwan Juanka tapurkansapa: —¿Maypití munanki ruranaynikunapa mikunanchikunata?
9 “Onde o senhor quer que a preparemos?”, perguntaram.
10 Chaypina Jesuska aynirkansapa: —Chay llaktapi chayashpaykichi tinkunakunkichi yaku puyñuta apaykak runawan. Paytaka katiychi suk wasipi yaykunankaman.
10 Ele respondeu: “Logo que vocês entrarem em Jerusalém, um homem carregando uma vasilha de água virá ao seu encontro. Sigam-no. Na casa onde ele entrar,
11 Chaypi yaykushpaykichi chay wasiyuk runata willaychi: “Maestruynikuna yachanayan maypishi kay Paskua fiestapi payka disipulunkunawan mikunkasapa.”
11 digam ao dono: ‘O Mestre pergunta: Onde fica o aposento no qual comerei a refeição da Páscoa com meus discípulos?’.
12 Chashna willaptikichi chay wasiyuk runaka kawachishunkichi suk atun kuartuta. Chay kuartuka wasi altuyninpi ñami allichaduna. Chaypi mikunanchikunata ruraychi.
12 Ele os levará a uma sala grande no andar superior, que já estará arrumada. Preparem ali a refeição”.
13 Chashna Jesus willaptin chay disipulunkunaka rirkansapa. Chay llaktapi chayashpankuna Jesuska willashkankunashina tukuyta tarirkansapa. Chaypina paykunaka Paskua fiesta mikunata rurarkansapa.
13 Eles foram e encontraram tudo como Jesus tinha dito, e ali prepararam a refeição da Páscoa.
14 Chaymanta mikunankuna oras chayamuptin Jesuska tukuy disipulunkunawan tiyarirkansapa mesapi churadutana mikuk.
14 Quando chegou a hora, Jesus e seus apóstolos tomaram lugar à mesa.
15 Tantalla mikuykashpankuna Jesuska willarkansapa: —Manara wañushpaynira sukaman munashkani kankunawan tantalla kay Paskua fiestapi mikuyta.
15 Jesus disse: “Estava ansioso para comer a refeição da Páscoa com vocês antes do meu sofrimento.
16 Mash allita uyariwaychi. Suknin diya Tata Dioska ñukataka willawanka tukuy layapi kamachikunaynipa. Chay diyakaman mananami kashkan Paskua fiesta mikunata mikushanachu.
16 Pois eu lhes digo agora que não voltarei a comê-la até que ela se cumpra no reino de Deus”.
17 Chaypina Jesuska vasu vinuta apishpa Tata Diosta agradesirkan. Chaymanta disipulunkunata willarkansapa: —Kankunaka sukpish sukpish kay vinuta upyaychi.
17 Então tomou um cálice de vinho e agradeceu a Deus. Depois, disse: “Tomem isto e partilhem entre vocês.
18 Upyashpaykichi allita yuyaychi. Kunanmantapacha manana vinuta upyashanachu Tata Dios kachamuwanan diyakaman tukuy layapi kamachikunaynipa.
18 Pois não beberei vinho outra vez até que venha o reino de Deus”.
19 Chaypina Jesuska panta apishpa Tata Diosta agradesirkan. Chay panta pakishpa tukuy disipulunkunata kushpa willarkansapa: —Kay panka ñukapa kuerpuynimi. Ñukami kankunapa uchaykichirayku wañusha. Kankuna kashna tantanakushpa panta mikushpaykichi wañushkaynita yuyaychi.
19 Tomou o pão e agradeceu a Deus. Depois, partiu-o e o deu aos discípulos, dizendo: “Este é o meu corpo, entregue por vocês. Façam isto em memória de mim”.
20 Chay panta mikushkankunawasha Jesuska vasu vinuta tukuy disipulunkunata upyachirkansapa. Chaymanta willarkansapa: —Ñuka wañuptini yawarnini kankunarayku ichakunka. Chay ichakudu yawarniniwan ñuka kankunawan suk mushuk paktuta rurasha.
20 Depois da ceia, Jesus tomou o cálice de vinho e disse: “Este é o cálice da nova aliança, confirmada com o meu sangue, que é derramado como sacrifício por vocês.
21 Chaymanta willaykichi. Chay chikniwakkunapi rantikuwakka kay mesallapi ñukawan mikuykan.
21 “Mas aqui, partilhando da mesa conosco, está o homem que vai me trair.
22 Ñawpa tiempu Tata Dios killkadunpi rimarkan suk runa apichichiwaptin wañunaynita. Chayrayku sielumanta shamudu runa kashpayni wañunayni tiyan. Chaymanta chay apichichiwak runaka sukaman padesinan tiyan.
22 Pois foi determinado que o Filho do Homem deve morrer. Mas que aflição espera aquele que o trair!”
23 Chashna Jesus rimaptin uyarishpankuna disipulunkunaka paykunapura tapunakurkansapa: —¿Maykan ñukanchikunatí maestrunchikunata apichichinchisapa?
23 Os discípulos perguntavam uns aos outros qual deles faria uma coisa dessas.
24 Jesus wañunanta willaptinkuna disipulunkunaka mana entiendirkansapachu. Paykuna sukwan sukwan willanakurkansapa: —Maestrunchikuna tukuy layapi kamachikuptinna ¿maykan ñukanchikunatí ashwan alli kamachikukka kashunchisapa?
24 Depois, começaram a discutir entre si qual deles era o mais importante.
25 Chashna willanakuptinkunana Jesuska willarkansapa: —Kay allpapi tukuy mandulla untadu runakuna sukaman sinchita kamachikunsapa. Paykuna sinchi kamachikuk kashpankuna rimansapa alli yanapakuk kanankunata.
25 Jesus lhes disse: “Neste mundo, os reis e os grandes homens exercem poder sobre o povo e, no entanto, são chamados de seus benfeitores.
26 Kankunaka ama paykunashina mandulla untadu kanayaychichu. Sinchi kamachikuk kanayashpaykichika tukuy runamasikichita iden suk wiwachunshina allita yanapanaykichi tiyan.
26 Entre vocês, porém, será diferente. Que o maior entre vocês ocupe a posição inferior, e o líder seja o servo.
27 Kay allpapi tukuy mandulla untadu runakuna tiyarishpa mesapi churaduta mikunsapa. Paykunataka wiwachunkuna manchaywan sirvinsapa. Ñukaka mana chay mesapi tiyarik runakunashinachu kani. Ñukaka sirvikuk wiwachushinami kani.
27 Quem é mais importante, o que está à mesa ou o que serve? Não é aquele que está à mesa? Mas não aqui! Pois eu estou entre vocês como quem serve.
28 Ñuka wiwachushina kaptini aypa runakuna chikniwashpa padesichiwashkasapa. Kankunapish ñukawan tantalla padesishkankichi.
28 “Vocês permaneceram comigo durante meu tempo de provação.
29 Ñukawan padesishkaykichirayku willashkaykichi suknin diya israelmasikichita kamachinaykichipa.
29 E, assim como meu Pai me concedeu um reino, eu agora lhes concedo o direito de
30 Tatayni Dios kamachikunaynita willawashkantashina ñukapish willashkaykichi kamachikunaykichipa. Ñukawan tantalla mesaynipi mikunkichi upyankichi. Willashkaykichi alli bankupi tiyarinaykichipa israel runakunapa chunka ishkay juesninkuna kanaykichipa.
30 comer e beber à minha mesa, em meu reino. Vocês se sentarão em tronos e julgarão as doze tribos de Israel”.
31 Chaymanta Jesuska Pedruta willarkan: —Simon, mash allita uyariway. Satanas Tata Diosta mañashka kankunata llullachishushpaykichi trigupa karapanta pawachikshina ashuchishunaykichipa. Chashna mañaptin Tata Dioska almitishka.
31 Então o Senhor disse: “Simão, Simão, Satanás pediu para peneirar cada um de vocês como trigo.
32 Ñuka Tatayni Diosta roygashkani yanapashunaykipa ama sakiwanaykipa. Chaymanta kan kashkan katiwashpa kay wawkikikunata yanapay paykunapish allita mana shaykushpa katiwanankunapa.
32 Contudo, supliquei em oração por você, Simão, para que sua fé não vacile. Portanto, quando tiver se arrependido e voltado para mim, fortaleça seus irmãos”.
33 Chashna Jesus willaptinna Simonka willarkan: —Maestru, chiknishukkuna pushashuptinkuna ñukapish kanwan tantalla karselpi yaykusha. Chaymanta maypicha wañuchishunkisapa chaypi ñukapish kanwan tantalla wañusha.
33 Pedro disse: “Senhor, estou pronto a ir para a prisão, e até a morrer ao seu lado”.
34 Chashna Pedru willaptinna Jesuska willarkan: —Pedru, mash allita uyariway. Kunan tutami manarapish gallo kantaptin kimsa kuti rimanki mana riksiwanaykita.
34 Jesus, porém, respondeu: “Pedro, vou lhe dizer uma coisa: hoje, antes que o galo cante, você negará três vezes que me conhece”.
35 Chayta willashkanwasha Jesuska disipulunkunata willarkansapa: —Ñawpa kankunata yachachikuk kachashkaykichi. Kachashpayni willashkaykichi ama pikshaykichita nima kullkikichita nima ushutaykichita apanaykichipa. Chayta willashpa kachaptini ¿suk imaykichichu pishishushkankichi? Chashna Jesus tapuptinkuna paykunaka aynirkansapa: —Manami nima laya illawashkasapachu.
35 Em seguida, Jesus lhes perguntou: “Quando eu os enviei para anunciar as boas-novas sem dinheiro, sem bolsa de viagem e sem sandálias extras, alguma coisa lhes faltou?”. “Não”, responderam eles.
36 Chaypina Jesuska willarkansapa: —Kunanmantapacha pikshaykichi tiyaptin apaychi. Kullkikichi tiyaptin chaytapish apaychi. Amachanakunaykichipa machetikichi mana tiyaptin kamisaykichita rantikuychi. Chaypa chaninwan machetikichita rantiychi.
36 Então ele disse: “Agora, porém, peguem dinheiro e uma bolsa de viagem. E, se não tiverem uma espada, vendam sua capa e comprem uma.
37 Mash allita uyariwaychi. Tata Diospa killkadu rimanan willawanchi: “Sielumanta shamudu runata iden suk mana alli rurak runatashina wañuchinkasapa.” Chashna Tata Diospa ñawpa killkadu rimashkanshina ñuka wañunayni tiyan.
37 Pois é necessário que se cumpra esta profecia a meu respeito: ‘Ele foi contado entre os rebeldes’. Sim, tudo que os profetas escreveram a meu respeito se cumprirá”.
38 Chashna Jesus rimaptin disipulunkunaka willarkansapa: —Maestru, ñukaykunapa tiyan ishkay machetinikuna. Chaypina Jesuska willarkansapa: —Chaylla kachun.
38 Eles responderam: “Senhor, temos aqui duas espadas”. “É suficiente”, disse ele.
39 Jesuska disipulunkunawan chay mikushkankuna wasimanta llukshirkansapa. Chaymanta Jesuska amañananshina Olivos urkuman rirkan. Chayman riptin tukuy disipulunkuna katirkansapa.
39 Então, acompanhado de seus discípulos, Jesus foi, como de costume, ao monte das Oliveiras.
40 Olivos urkupi chayashpana Jesuska paykunata willarkansapa: —Kankunaka Tata Diosta roygaychi ama mana allikunata ruranaykichipa.
40 Ao chegar, disse: “Orem para que vocês não cedam à tentação”.
41 Chashna willashpankuna Jesuska paykunamanta tipita suchurirkan. Chaypina allpapi kunkurikushpa Tata Dioswan parlashpa willarkan:
41 Afastou-se a uma distância como de um arremesso de pedra, ajoelhou-se e orou:
42 —A Tatayni, munashpaykika salvaway ama sukaman padesinaynipa. Padesishpaynipish munani kanpa munanaykillata rurayta. Manami munanichu ñukapa munanaynita rurayta.
42 “Pai, se queres, afasta de mim este cálice. Contudo, que seja feita a tua vontade, e não a minha”.
43 Chashna Tata Dioswan parlaykaptinna sielumanta angel rikurimurkan animuchinanpa.
43 Então apareceu um anjo do céu, que o fortalecia.
44 Jesus sukaman padesiykashpa ashwan sinchita Tata Diosta roygarkan. Sukaman sinchita roygaptin granu granuta umpirkan iden yawartashina.
44 Ele orou com ainda mais fervor, e sua angústia era tanta que seu suor caía na terra como gotas de sangue.
45 Chaymanta Tata Diosta roygashkanwasha rirkan disipulunkunata tarik. Paykunaka sukaman llakishpankuna puñuykarkansapa.
45 Por fim, ele se levantou, voltou aos discípulos e os encontrou dormindo, exaustos de tristeza.
46 Puñudukunata tarishpankuna Jesuska rikchachishpa tapurkansapa: —Kankunaka ¿imapatí puñunkichi? Rikchaychi. Tata Diosta roygaychi ama supay llullachishushpaykichi uchallichishunaykichipa.
46 “Por que vocês dormem?”, perguntou ele. “Levantem-se e orem para que não cedam à tentação.”
47 Jesus disipulunkunata willaykaptinlla aypa runakuna paypi chayarkansapa. Chay runakunapa ñawpakninta Jesuspa disipulun Judaska rirkan. Judaska Jesusta muchakpacha rirkan.
47 Enquanto Jesus ainda falava, chegou uma multidão conduzida por Judas, um dos Doze. Ele se aproximou de Jesus e o cumprimentou com um beijo.
48 Muchaptin Jesuska willarkan: —Judas ¿ñukata sielumanta shamudu runata muchawashpachu rantikuwanki?
48 Jesus, porém, lhe disse: “Judas, com um beijo você trai o Filho do Homem?”.
49 Jesusta apik shamushkankunata kawashpankuna disipulunkunaka willarkansapa: —Maestru, ¿ariya ñukaykuna kay machetinikunawan makanakushasapachu?
49 Quando aqueles que estavam com Jesus viram o que ia acontecer, disseram: “Senhor, devemos lutar? Trouxemos as espadas!”.
50 Chaypina suk disipulunka suk runapa alli ladu rinrinta tipipurkan. Chay runa karkan sinchi kamachikuk saserdotepa wiwachun.
50 E um deles feriu o servo do sumo sacerdote, cortando-lhe a orelha direita.
51 Chay runapa rinrinta tipipuptinna Jesuska willarkan: —Ama makanakuychichu. Chashna willashpa Jesuska chay wiwachupa tipidu rinrinta llankashpa apichipurkan.
51 Mas Jesus disse: “Basta!”. E, tocando a orelha do homem, curou-o.
52 Chaymanta Jesuska saserdotekunapa kamachikukninkunata, Tata Diospa wasin kuydak runakunata, chay apik shamuk ansianukunatapish willarkansapa: —¿Imapatí kankunaka machetikunawan kaspikunawan shamushkankichi apiwak? Ñuka mana suwa runachu kani chashna apiwak shamunaykichipaka.
52 Então Jesus se dirigiu aos principais sacerdotes, aos capitães da guarda do templo e aos líderes do povo que tinham vindo buscá-lo: “Por acaso sou um revolucionário perigoso para que venham me prender com espadas e pedaços de pau?
53 Tukuy diya Tata Diospa wasinpi kankunawan kashkani. Tukuy diya chaypi kaptinipish mana apiwashkankichichu. Kunan tutapi apiwashpaykichika kamachishuknikichi Satanasta uyariykankichi. Tutapishina kankunaka kawsaykankichi.
53 Por que não me prenderam no templo? Todos os dias eu estava ali, ensinando. Mas esta é a hora de vocês, o tempo em que reina o poder das trevas”.
54 Chaypina chay chiknik runakuna Jesusta apishpankuna pusharkansapa saserdotekunapa ashwan sinchi kamachikukpa wasinman. Chayman pushaptinkuna Pedruka karu karulla katirkan.
54 Então eles o prenderam e o levaram à casa do sumo sacerdote. Pedro o seguiu de longe.
55 Chay wasi pampapi chayashpankuna chay runakuna ninakushpankuna mashakuykarkansapa. Pedrupish paykunawan tantalla tiyarishpa mashakuykarkan.
55 Os guardas acenderam uma fogueira no meio do pátio e sentaram-se em volta, e Pedro sentou-se com eles.
56 Chaypina suk shipash wiwacha allita kawashpa Pedrutaka riksirkan. Chaypi mashakuykak runakunataka willarkan: —Kay runapish Jesuswan tantallami purishka.
56 Uma criada o notou à luz da fogueira e começou a olhar fixamente para ele. Por fim, disse: “Este homem era um dos seguidores de Jesus!”.
57 Chashna willaptin Pedruka chay shipashta willarkan: —Manami riksinichu.
57 Mas Pedro negou, dizendo: “Mulher, eu nem o conheço!”.
58 Chayta willashkanwasha mana unaypinachu suk runa Pedruta kawashpa willarkan: —Kanpish Jesuspa purikmasinmi kanki. Chashna chay runa willaptin Pedruka willarkan: —Manami paypa purikmasinchu kani.
58 Pouco depois, um homem olhou para ele e disse: “Você também é um deles!”. “Não sou!”, retrucou Pedro.
59 Suk ora washan chikan runa chaypi mashakuk runakunapi chatakushpa willarkan: —Deverasmi kay runapish Jesuswan tantalla purishka. Allitami riksinchisapa Galilea partimanta runa kananta.
59 Cerca de uma hora mais tarde, outro homem afirmou: “Com certeza esse aí também estava com ele, pois também é galileu!”.
60 Chashna chay runa chatakuptinna Pedruka willarkansapa: —Mana yachanichu maykan runapami willawaykankichi nishpa. Chayta Pedru rimaykaptin suk gallo kantarkan.
60 Pedro, porém, respondeu: “Homem, eu não sei do que você está falando”. E, no mesmo instante, o galo cantou.
61 Chay gallo kantaptin Jesuska washanta chapashpa Pedrutaka kawarkan. Jesus kawaptinna Pedruka yuyarkan payta willashkanta: “Kunan tuta manarapish gallo kantaptin kimsa kuti rimanki mana riksiwanaykita.”
61 Então o Senhor se voltou e olhou para Pedro. E Pedro se lembrou das palavras dele: “Hoje, antes que o galo cante, você me negará três vezes”.
62 Pedruka chayta yuyashpa chay wasimanta llukshishpa mana upallayak layata wakakurkan.
62 E Pedro saiu dali, chorando amargamente.
63 Chaymanta Jesusta kuydak runakuna sukaman asichishpankuna waktarkansapa.
63 Os guardas encarregados de Jesus começaram a zombar dele e a bater nele.
64 Ñawinkunata llachapawan arkapushpankuna waktashpa tapurkansapa: —May willawaysapa ¿pití waktashushka?
64 Vendaram seus olhos e diziam: “Profetize para nós! Quem foi que lhe bateu desta vez?”.
65 Waktashpankuna sukaman piñayashpa willarkansapa mana alli rurak runa kananta.
65 E o insultavam de muitas outras maneiras.
66 Chaymanta pakariptin chay runakunapa ansianunkuna, saserdotekunapa kamachikukninkuna, Moisespa killkadunta yachachikuk runakunapish tantanakurkansapa. Tantanakushpankuna Jesusta pusharkansapa judiyukunapa ashwan sinchi kamachikukninkunaman. Chaypi chatanayashpankuna tapurkansapa:
66 Ao amanhecer, todos os líderes do povo se reuniram, incluindo os principais sacerdotes e os mestres da lei. Jesus foi conduzido à presença desse conselho,
67 —May willawaysapa ¿kanchu sielumanta shamushkanki salvakuk kanaykipa? Chashna tapuptinkuna Jesuska aynirkansapa: —Ñuka sielumanta salvakuk runa kanaynita willaptinipish kankuna manami kreyiwankichichu.
67 e eles perguntaram: “Diga-nos, você é o Cristo?”. Jesus respondeu: “Se eu lhes disser, de modo algum acreditarão em mim.
68 Kankunata tapuptinika mana nimata ayniwankichichu.
68 E, se eu lhes fizer uma pergunta, não responderão.
69 Kankuna mana kreyiwaptikichipish kunanmantapacha ñuka tiyarisha Tata Diospa alli ladunpi. Sielumanta shamudu runa kashpayni tukuy laya yachak Tatayni Dioswan tiyarisha.
69 Mas, de agora em diante, o Filho do Homem se sentará à direita do Deus Poderoso”.
70 Chashna Jesus willaptinkuna tukuy chay runakunaka piñakushpankuna tapurkansapa: —¿Ariya kanchu kanki Tata Diospa wambran? Chashna tapuptinkuna Jesuska aynirkansapa: —Ñukami kani kankuna rimashkaykichishina.
70 Todos gritaram: “Então você afirma que é o Filho de Deus?”. E ele respondeu: “Vocês dizem que eu sou”.
71 Chashna Jesus willaptinkuna chay chatakuk runakunaka mana kreyishpankuna willanakurkansapa: —Mash uyariychi. Ñami payka kikinna chatanakushka. Amana chikan chatakuk runata maskaypachinachu.
71 “Que necessidade temos de outras testemunhas?”, disseram eles. “Nós mesmos o ouvimos de sua boca!”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.