1 Coríntios 11
San Martín Quechua NT (QVS_TBL) vs NTLH
1 Ñukaka Jesukristu rurashkanshina allita rurashpa kawsaykani. Kankunapish ruranaynishina allita rurashpa kawsaychi.
1 Sigam o meu exemplo como eu sigo o exemplo de Cristo.
2 Kankuna kuyawashpa tukuy yachachishkaynikunata mana kunkashpa allita kasuykankichi. Chayrayku alabaykichi.
2 Eu os elogio porque vocês sempre lembram de mim e seguem as instruções que eu passei para vocês.
3 Munani entiendinaykichipa. Jesukristuka Tata Diospa mandunpi kawsan. Tukuy kreyikuk runakuna Jesukristupa mandunpi kawsan. Tukuy kusayuk warmi kusanpa mandunpi kawsan.
3 Mas quero que entendam que Cristo tem autoridade sobre todo marido, que o marido tem autoridade sobre a esposa e que Deus tem autoridade sobre Cristo.
4 Kankuna ullkukuna Tata Diospa wasinpi kashpaykichi orashpa Tata Diospa rimananta yachachikushpa umaykichita pampachishpaykichi Jesukristuta washanchaykankichi.
4 Se um homem cobre a cabeça quando ora ou anuncia a mensagem de Deus nas reuniões de adoração, ele está ofendendo a honra de Cristo.
5 Kankuna kusayuk warmikuna Tata Diospa wasinpi kashpaykichi orashpa Tata Diospa rimananta yachachikushpa umaykichita mana pampachishpaykichi kusaykichita washanchaykankichi.
5 E, se uma mulher não cobre a cabeça quando ora ou anuncia a mensagem de Deus nas reuniões de adoração, ela está ofendendo a honra do seu marido. Nesse caso, não há nenhuma diferença entre ela e a mulher que tem a cabeça rapada .
6 Mana umaykichita pampachinayaptikichika alli kanman chukchaykichita rutuchinaykichipa. Ichara suk paninchi yuyanman chukchanta rutuchishpa pinkakuna laya kananta. Chashna yuyaptin alli kanman umanta pampachinanpa.
6 Se a mulher não cobre a cabeça, então é melhor que ela corte o cabelo de uma vez. Já que é vergonhoso para a mulher rapar a cabeça ou cortar o cabelo, então ela deve cobrir a cabeça.
7 Tata Diospa wasinpi kashpaykichi mana allichu ullkukuna umaykichita pampachinaykichipa. Tata Dioska suk ullkuta rurarkan payshina alli rurak kananpa sukkunata riksichinanpa Tata Dios alli rurak kananta. Chaymanta warmita rurarkan riksichikunanpa Tata Dios ullkuta allita rurashkanta.
7 O homem não precisa cobrir a cabeça, pois ele reflete a imagem e a glória de Deus. Mas a mulher reflete a glória do homem,
8 Tata Dios ullkumanta warmitaka rurarkan. Manami warmimantachu ullkutaka rurarkan.
8 pois o homem não foi feito da mulher, mas a mulher foi feita do homem.
9 Ullku sapallan kaptin Tata Dios warmitaka rurarkan kusanta allita yanapashpa kawsananpa. Mana ullkutaka rurarkanchu warmin sapallan kaptin.
9 O homem não foi criado por causa da mulher, mas sim a mulher por causa do homem.
10 Chayrayku tukuy kusayuk paninchikuna umankunata pampachinkasapa kusanpa mandunpi kananta kawachikunanpa. Angelkunapish chayta kawashpa yachankasapa kusanta allita kasushpa kawsaykanankunata.
10 Portanto, por causa dos anjos , a mulher deve pôr um véu na cabeça para mostrar que está debaixo da autoridade do marido.
11 Chaymanta Jesukristuta kreyishpanchikuna warmikunapish ullkukunapish sukwan sukwan yanapanakushpa animuchinakushpa kawsashunchisapa. Mana paninchikuna nima wawkinchikuna atipansapachu sapallankuna Tata Diosta kuyashpa sirviyta.
11 No entanto, por estarmos unidos com o Senhor, nem a mulher é independente do homem, nem o homem é independente da mulher.
12 Yachanchisapa Tata Dios tukuy layata rurashkanta. Kallarinanpi suk ullkuta rurarkan. Chaymanta chay ullkumanta suk warmita rurarkan. Ullkumanta warmita ruraptinpish tukuy ullkukuna warmimanta nasinchisapa. Tata Dios warmikunata ullkukunata rurashka kaptin payllapa kanchisapa.
12 Porque assim como a mulher foi feita do homem, assim também o homem nasce da mulher. E tudo vem de Deus.
13 Kankuna yuyaychi allichu manachu kusayuk warmi mana umanta pampachishpa Tata Dioswan parlananpa.
13 Julguem vocês mesmos: será que é certo que, num culto de adoração, a mulher ore a Deus sem estar com a cabeça coberta?
14 Chaymanta kankuna ullkukuna, amañankichi chukchaykichi tipidu kawsayta. Pinkakunkichiman suk warmishina suni chukchayuk kawsayta.
14 Pois a própria natureza ensina que o cabelo comprido é uma desonra para o homem,
15 Kankuna warmikuna, amañankichi suni chukchayuk kawsayta. Chashna suni chukchayuk kashpaykichi sukaman kushikunkichi. Tata Dios warmikunata suni chukchankunata kurkan chaywan umankunata pampachinankunapa.
15 mas para a mulher o cabelo comprido é motivo de orgulho. O cabelo foi dado a ela para lhe servir de véu.
16 Ichara suk runakuna kankunata willashunkichiman: “Mana allichu chayta amañanaykichipa.” Ñukaka chay runakunata willani: Ñukaykunaka tukuy Jesukristuta kreyikmasinikunawan tukuy maypi chashna amañanisapa.
16 Mas, se alguém quer discutir sobre esse assunto, o que eu posso dizer é que nem nós nem as igrejas de Deus temos outro costume nas reuniões de adoração.
17 Wawkinikuna, paninikuna, mash uyariwaychi. Tata Diosta kuyanaykichipa tantanakushpaykichi manana yanapanakuykankichinachu. Chayrayku mana atipanichu alabaynikichita.
17 Nas instruções que agora vou dar a vocês, eu não posso elogiá-los, pois as suas reuniões de adoração fazem mais mal do que bem.
18 Suk runakuna willawashkasapa kankunashi Tata Diosta kuyanaykichipa tantanakushpa sukwan sukwan sukaman ayninakunkichi. Ichará chashna ayninakushpa kawsankichi.
18 Para começar, me contaram que nessas reuniões há grupos de pessoas que estão brigando, e eu creio que em parte isso é verdade.
19 Kankuna yuyankichi ayninakushpalla yachankichiman maykanmi ashwan allita Jesukristuta kreyinkichi nishpa.
19 Não há dúvida de que é preciso haver divisões entre vocês para que fique claro quem são os que estão certos.
20 Chashna ayninakushpaykichi panta mikushpa vinuta upyashpa mana Jesukristu wañushkantachu yuyaykankichi.
20 Quando vocês se reúnem, não é a Ceia do Senhor que vocês comem.
21 Mana shuyanakushpaykichi sukpish sukpish kikikichipa mikunaykichillata mikunkichi. Sukkuna aypata upyashpa machankichi. Sukkuna mana nimata mikushpa nimata upyashpa yarkaymanta kiparinkichi.
21 Pois, na hora de comer, cada um trata de tomar a sua própria refeição . E assim, enquanto uns ficam com fome, outros chegam até a ficar bêbados.
22 ¿Imapatí kikikichipa mikunaykichillata apashpa mikunkichi? ¿Manachu wasikichi tiyan chaypi mikunaykichipa upyanaykichipa? ¿Imapatí chay mana nimayuk wawkikichita mana karashpa pinkachinkichi? Chaykunarayku ¿imatatí ñuka willashkaykichi? Chashna ruraptikichi manami alabashkaykichichu.
22 Por acaso vocês não têm as suas próprias casas onde podem comer e beber? Ou será que preferem desprezar a Igreja de Deus e envergonhar os que são pobres? O que é que vocês esperam que eu lhes diga? Querem que os elogie? É claro que não vou elogiá-los!
23 Señorninchi Jesukristu yachachiwashkanta yachachiykichi. Judas rantikunan tuta Señorninchi Jesukristu tukuy disipulunkunawan tantalla mikushpa suk panta apishpa Tata Diosta agradesirkan.
23 Porque eu recebi do Senhor este ensinamento que passei para vocês: que o Senhor Jesus, na noite em que foi traído, pegou o pão
24 Agradesishkanwasha chay panta pakishpa disipulunkunata willarkansapa: “Kay panta mikuychi. Kay panka kuerpuynimi. Ñuka wañusha kankunata salvanaynipa. Kunanmantapacha kankuna tantanakushpa suk panta mikushpa wañunaynita yuyaychi.”
24 e deu graças a Deus. Depois partiu o pão e disse: “Isto é o meu corpo, que é entregue em favor de vocês. Façam isto em memória de mim.”
25 Chaymanta chay panta mikushkankunawasha Jesuska suk vasu vinuta apishpa willarkansapa: “Kay vinuka yawarninita yuyachishunkichi. Ñuka yawarninita ichashpa mushuk paktuta kankunawan rurasha. Kunamantapacha kankuna tantanakushpa vinuta upyashpaykichi wañunaynita yuyaychi.”
25 Assim também, depois do jantar, ele pegou o cálice e disse: “Este cálice é a nova
26 Chashna Jesus yachachikuptin kashkan shamunankaman ñukanchikuna chay panta mikushpanchikuna chay vinuta upyashpanchikuna yuyanchisapa Jesukristu wañushkanta.
26 De maneira que, cada vez que vocês comem deste pão e bebem deste cálice, estão anunciando a morte do Senhor, até que ele venha.
27 Kankuna mana kuyanakushpa chay vinuta upyashpaykichi chay panta mikushpaykichi yuyaykankichi Jesukristu yawarninta ichashpa wañushkan mana nima kananta. Chashna yuyashpa mikushpaykichi Tata Diosta piñachinkichi.
27 Por isso aquele que comer do pão do Senhor ou beber do seu cálice de modo que ofenda a honra do Senhor estará pecando contra o corpo e o sangue do Senhor.
28 Chayrayku manara chay panta mikushpara chay vinuta upyashpara shunkunchikunapi yuyananchikuna tiyan allitachu manachu rurashpa kawsaykanchisapa nishpa.
28 Portanto, que cada um examine a sua consciência e então coma do pão e beba do cálice.
29 Chay panta mikushpa chay vinuta upyashpa Jesukristu wañushkanta allita yuyananchikuna tiyan. Mana allita yuyashpa mikuptinchikuna Tata Dios kastigawashunchisapa.
29 Pois, a pessoa que comer do pão ou beber do cálice sem reconhecer que se trata do corpo do Senhor, estará sendo julgada ao comer e beber para o seu próprio castigo.
30 Chashna Tata Dios kankunata kastigashuptikichika sukkuna unkudu sukkuna shaykudu kankichi. Sukkuna wañushkasapana.
30 É por isso que muitos de vocês estão doentes e fracos, e alguns já morreram.
31 Chayrayku ñukanchikuna allita yuyananchikuna tiyan allita rurashpachu kawsaykanchisapa manachu nishpa. Chashna allita yuyanakushpa mikuptinchikuna upyaptinchikuna Tata Dios mana kastigawashunchisapachu.
31 Se examinássemos primeiro a nossa consciência, nós não seríamos julgados pelo Senhor.
32 Mana allita rurashpa kawsaptinchikuna Tata Dios kuyawashpanchikuna kastigawanchisapa allita rurashpa kawsananchikunapa. Kastigawanchisapa ama chay mana Jesukristuta kreyik runakunashina mana tukuyniyuk ninaman rinanchikunapa.
32 Mas somos julgados e castigados pelo Senhor, para não sermos condenados junto com o mundo.
33 Chayrayku wawkinikuna, paninikuna, tantanakushpaykichi chay panta mikunaykichipa chay vinuta upyanaykichipa sukwan sukwan shuyanakuychi tantalla mikunaykichipa upyanaykichipa.
33 Portanto, meus irmãos, quando vocês se reunirem para a Ceia do Senhor, esperem uns pelos outros.
34 Ichara Jesukristuta kreyikmasikichi yarkaymanta kankunawan tantanakushpa aypata mikunman aypata upyanman. Alli kanman chay yarkak runa manara kankunawan tantanakushpara wasinpi allita mikunanpa ama Tata Dios kastigananpa. Kankunaman rishpayni ashwanta yachachishkaykichi.
34 E, se alguém estiver com fome, que coma em casa, para que Deus não castigue vocês por causa dessas reuniões. Os outros assuntos eu resolverei quando chegar aí.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.