1 Coríntios 11
San Martín Quechua NT (QVS_TBL) vs NAA
1 Ñukaka Jesukristu rurashkanshina allita rurashpa kawsaykani. Kankunapish ruranaynishina allita rurashpa kawsaychi.
1 Sejam meus imitadores, como também eu sou imitador de Cristo.
2 Kankuna kuyawashpa tukuy yachachishkaynikunata mana kunkashpa allita kasuykankichi. Chayrayku alabaykichi.
2 Eu os elogio porque em tudo vocês se lembram de mim e retêm as tradições assim como eu as transmiti a vocês.
3 Munani entiendinaykichipa. Jesukristuka Tata Diospa mandunpi kawsan. Tukuy kreyikuk runakuna Jesukristupa mandunpi kawsan. Tukuy kusayuk warmi kusanpa mandunpi kawsan.
3 Quero, porém, que saibam que Cristo é o cabeça de todo homem, e o homem é o cabeça da mulher, e Deus é o cabeça de Cristo.
4 Kankuna ullkukuna Tata Diospa wasinpi kashpaykichi orashpa Tata Diospa rimananta yachachikushpa umaykichita pampachishpaykichi Jesukristuta washanchaykankichi.
4 Todo homem que ora ou profetiza com a cabeça coberta desonra a sua própria cabeça.
5 Kankuna kusayuk warmikuna Tata Diospa wasinpi kashpaykichi orashpa Tata Diospa rimananta yachachikushpa umaykichita mana pampachishpaykichi kusaykichita washanchaykankichi.
5 Toda mulher, porém, que ora ou profetiza com a cabeça descoberta desonra a sua própria cabeça, porque é como se a tivesse rapada.
6 Mana umaykichita pampachinayaptikichika alli kanman chukchaykichita rutuchinaykichipa. Ichara suk paninchi yuyanman chukchanta rutuchishpa pinkakuna laya kananta. Chashna yuyaptin alli kanman umanta pampachinanpa.
6 Portanto, se a mulher não cobre a cabeça, nesse caso, que rape o cabelo. Mas, se é vergonhoso para a mulher tosquiar-se ou rapar o cabelo, que ela cubra a cabeça.
7 Tata Diospa wasinpi kashpaykichi mana allichu ullkukuna umaykichita pampachinaykichipa. Tata Dioska suk ullkuta rurarkan payshina alli rurak kananpa sukkunata riksichinanpa Tata Dios alli rurak kananta. Chaymanta warmita rurarkan riksichikunanpa Tata Dios ullkuta allita rurashkanta.
7 Porque o homem não deve cobrir a cabeça, por ser ele imagem e glória de Deus, mas a mulher é glória do homem.
8 Tata Dios ullkumanta warmitaka rurarkan. Manami warmimantachu ullkutaka rurarkan.
8 Porque o homem não foi feito da mulher, mas a mulher foi feita do homem.
9 Ullku sapallan kaptin Tata Dios warmitaka rurarkan kusanta allita yanapashpa kawsananpa. Mana ullkutaka rurarkanchu warmin sapallan kaptin.
9 Porque também o homem não foi criado por causa da mulher, e sim a mulher por causa do homem.
10 Chayrayku tukuy kusayuk paninchikuna umankunata pampachinkasapa kusanpa mandunpi kananta kawachikunanpa. Angelkunapish chayta kawashpa yachankasapa kusanta allita kasushpa kawsaykanankunata.
10 Portanto, por causa dos anjos, a mulher deve trazer um sinal de autoridade na cabeça.
11 Chaymanta Jesukristuta kreyishpanchikuna warmikunapish ullkukunapish sukwan sukwan yanapanakushpa animuchinakushpa kawsashunchisapa. Mana paninchikuna nima wawkinchikuna atipansapachu sapallankuna Tata Diosta kuyashpa sirviyta.
11 No Senhor, todavia, nem a mulher é independente do homem, nem o homem é independente da mulher.
12 Yachanchisapa Tata Dios tukuy layata rurashkanta. Kallarinanpi suk ullkuta rurarkan. Chaymanta chay ullkumanta suk warmita rurarkan. Ullkumanta warmita ruraptinpish tukuy ullkukuna warmimanta nasinchisapa. Tata Dios warmikunata ullkukunata rurashka kaptin payllapa kanchisapa.
12 Porque, assim como a mulher foi feita do homem, assim também o homem nasce da mulher; e tudo vem de Deus.
13 Kankuna yuyaychi allichu manachu kusayuk warmi mana umanta pampachishpa Tata Dioswan parlananpa.
13 Julguem entre vocês mesmos: é próprio que a mulher ore a Deus com a cabeça descoberta?
14 Chaymanta kankuna ullkukuna, amañankichi chukchaykichi tipidu kawsayta. Pinkakunkichiman suk warmishina suni chukchayuk kawsayta.
14 Ou a própria natureza não lhes ensina que é desonroso para o homem usar cabelo comprido?
15 Kankuna warmikuna, amañankichi suni chukchayuk kawsayta. Chashna suni chukchayuk kashpaykichi sukaman kushikunkichi. Tata Dios warmikunata suni chukchankunata kurkan chaywan umankunata pampachinankunapa.
15 E que, tratando-se da mulher, é para ela uma glória? Pois o cabelo lhe foi dado em lugar de véu.
16 Ichara suk runakuna kankunata willashunkichiman: “Mana allichu chayta amañanaykichipa.” Ñukaka chay runakunata willani: Ñukaykunaka tukuy Jesukristuta kreyikmasinikunawan tukuy maypi chashna amañanisapa.
16 Mas, se alguém quiser discutir essa questão, saiba que nós não temos tal costume, nem as igrejas de Deus.
17 Wawkinikuna, paninikuna, mash uyariwaychi. Tata Diosta kuyanaykichipa tantanakushpaykichi manana yanapanakuykankichinachu. Chayrayku mana atipanichu alabaynikichita.
17 Mas nisto que agora prescrevo, não posso elogiá-los, porque vocês se reúnem não para melhor, e sim para pior.
18 Suk runakuna willawashkasapa kankunashi Tata Diosta kuyanaykichipa tantanakushpa sukwan sukwan sukaman ayninakunkichi. Ichará chashna ayninakushpa kawsankichi.
18 Porque, antes de tudo, estou informado de que, quando se reúnem na igreja, existem divisões entre vocês, e eu, em parte, acredito que isso é verdade.
19 Kankuna yuyankichi ayninakushpalla yachankichiman maykanmi ashwan allita Jesukristuta kreyinkichi nishpa.
19 E é até necessário que haja partidos entre vocês, para que também os aprovados se tornem conhecidos entre vocês.
20 Chashna ayninakushpaykichi panta mikushpa vinuta upyashpa mana Jesukristu wañushkantachu yuyaykankichi.
20 Quando, pois, se reúnem no mesmo lugar, não é a ceia do Senhor que vocês comem.
21 Mana shuyanakushpaykichi sukpish sukpish kikikichipa mikunaykichillata mikunkichi. Sukkuna aypata upyashpa machankichi. Sukkuna mana nimata mikushpa nimata upyashpa yarkaymanta kiparinkichi.
21 Porque, quando comem, cada um toma antecipadamente a sua própria ceia, e enquanto um fica com fome outro fica embriagado.
22 ¿Imapatí kikikichipa mikunaykichillata apashpa mikunkichi? ¿Manachu wasikichi tiyan chaypi mikunaykichipa upyanaykichipa? ¿Imapatí chay mana nimayuk wawkikichita mana karashpa pinkachinkichi? Chaykunarayku ¿imatatí ñuka willashkaykichi? Chashna ruraptikichi manami alabashkaykichichu.
22 Será que vocês não têm casas onde podem comer e beber? Ou menosprezam a igreja de Deus e envergonham os que nada têm? Que posso dizer a vocês? Devo elogiá-los? Nisto certamente não posso elogiá-los.
23 Señorninchi Jesukristu yachachiwashkanta yachachiykichi. Judas rantikunan tuta Señorninchi Jesukristu tukuy disipulunkunawan tantalla mikushpa suk panta apishpa Tata Diosta agradesirkan.
23 Porque eu recebi do Senhor o que também lhes entreguei: que o Senhor Jesus, na noite em que foi traído, pegou um pão
24 Agradesishkanwasha chay panta pakishpa disipulunkunata willarkansapa: “Kay panta mikuychi. Kay panka kuerpuynimi. Ñuka wañusha kankunata salvanaynipa. Kunanmantapacha kankuna tantanakushpa suk panta mikushpa wañunaynita yuyaychi.”
24 e, tendo dado graças, o partiu e disse: “Isto é o meu corpo, que é dado por vocês; façam isto em memória de mim.”
25 Chaymanta chay panta mikushkankunawasha Jesuska suk vasu vinuta apishpa willarkansapa: “Kay vinuka yawarninita yuyachishunkichi. Ñuka yawarninita ichashpa mushuk paktuta kankunawan rurasha. Kunamantapacha kankuna tantanakushpa vinuta upyashpaykichi wañunaynita yuyaychi.”
25 Do mesmo modo, depois da ceia, pegou também o cálice, dizendo: “Este cálice é a nova aliança no meu sangue; façam isto, todas as vezes que o beberem, em memória de mim.”
26 Chashna Jesus yachachikuptin kashkan shamunankaman ñukanchikuna chay panta mikushpanchikuna chay vinuta upyashpanchikuna yuyanchisapa Jesukristu wañushkanta.
26 Porque, todas as vezes que comerem este pão e beberem o cálice, vocês anunciam a morte do Senhor, até que ele venha.
27 Kankuna mana kuyanakushpa chay vinuta upyashpaykichi chay panta mikushpaykichi yuyaykankichi Jesukristu yawarninta ichashpa wañushkan mana nima kananta. Chashna yuyashpa mikushpaykichi Tata Diosta piñachinkichi.
27 Por isso, aquele que comer o pão ou beber o cálice do Senhor indignamente será réu do corpo e do sangue do Senhor.
28 Chayrayku manara chay panta mikushpara chay vinuta upyashpara shunkunchikunapi yuyananchikuna tiyan allitachu manachu rurashpa kawsaykanchisapa nishpa.
28 Que cada um examine a si mesmo e, assim, coma do pão e beba do cálice.
29 Chay panta mikushpa chay vinuta upyashpa Jesukristu wañushkanta allita yuyananchikuna tiyan. Mana allita yuyashpa mikuptinchikuna Tata Dios kastigawashunchisapa.
29 Pois quem come e bebe sem discernir o corpo, come e bebe juízo para si.
30 Chashna Tata Dios kankunata kastigashuptikichika sukkuna unkudu sukkuna shaykudu kankichi. Sukkuna wañushkasapana.
30 É por isso que há entre vocês muitos fracos e doentes e não poucos que dormem.
31 Chayrayku ñukanchikuna allita yuyananchikuna tiyan allita rurashpachu kawsaykanchisapa manachu nishpa. Chashna allita yuyanakushpa mikuptinchikuna upyaptinchikuna Tata Dios mana kastigawashunchisapachu.
31 Porque, se julgássemos a nós mesmos, não seríamos julgados.
32 Mana allita rurashpa kawsaptinchikuna Tata Dios kuyawashpanchikuna kastigawanchisapa allita rurashpa kawsananchikunapa. Kastigawanchisapa ama chay mana Jesukristuta kreyik runakunashina mana tukuyniyuk ninaman rinanchikunapa.
32 Mas, quando julgados, somos disciplinados pelo Senhor, para não sermos condenados com o mundo.
33 Chayrayku wawkinikuna, paninikuna, tantanakushpaykichi chay panta mikunaykichipa chay vinuta upyanaykichipa sukwan sukwan shuyanakuychi tantalla mikunaykichipa upyanaykichipa.
33 Assim, meus irmãos, quando vocês se reúnem para comer, esperem uns pelos outros.
34 Ichara Jesukristuta kreyikmasikichi yarkaymanta kankunawan tantanakushpa aypata mikunman aypata upyanman. Alli kanman chay yarkak runa manara kankunawan tantanakushpara wasinpi allita mikunanpa ama Tata Dios kastigananpa. Kankunaman rishpayni ashwanta yachachishkaykichi.
34 Se alguém tem fome, que coma em casa, a fim de que vocês não se reúnam para juízo. Quanto às demais coisas, eu as ordenarei quando for aí.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.