Romanos 3
Yaya Diospa mushu killkachishkan shimi (QUPNT) vs NVI
1 Kankuna tapuwankichima: ¿Imata valin israel runa kananchika? ¿Ima ali kanataya ishpananchi kara puntata pitinaka? nishpa.
1 Que vantagem há então em ser judeu, ou que utilidade há na circuncisão?
2 Alimi. Yaya Dioska achka alikunata rurashka ñukanchi israel runakunarayku. Tukuy alita rurashkanmanta pasa payka puntiru ñukanchi israel runakunallata shiminta riksichirka ñukanchikunana shuk runakunata yachachinanchipa.
2 Muita, em todos os sentidos! Principalmente porque aos judeus foram confiadas as palavras de Deus.
3 Shukkuna ñukanchikunamanta shuti Yaya Diospa rimashkanta mana kasunayarkakunachu. Chasna kashpan ¿Yaya Dioska mananachu ñukanchi israel runakunata rimashkanta paktachima?
3 Que importa se alguns deles foram infiéis? A sua infidelidade anulará a fidelidade de Deus?
4 Nima imashna. Yaya Dioska mana llullak kashpan tukuy uras rimashkanllatami ruran, tukuy runakuna llullaysiki kashpankunapas. Chasnallatatami ñawpamanta pacha kasna killkarishka kan:
4 De maneira nenhuma! Seja Deus verdadeiro, e todo homem mentiroso. Como está escrito: "De modo que são justas as tuas palavras e prevaleces quando julgas".
5 Shuk runakuna yuyarinahuma, millaypata rurashpa kawsashpanchika ashwan alita asirtashunchi Yaya Dioska yapa ali kananta nishpa. Chasna kashpan ¿imaraykutaya ñukanchitaka uchanchikunamanta piñarishpa kastiganka? Chasna rurashpanka payka manami alitachu ruran nishpa.
5 Mas, se a nossa injustiça ressalta de maneira ainda mais clara a justiça de Deus, que diremos? Que Deus é injusto por aplicar a sua ira? ( Estou usando um argumento humano. )
6 Manami chasnachu. Yaya Dioska mana kanchu mana alita rurak. Mana alita rurak kamaka, manami atipamachu tukuy millaypata rurak runakunata kastiganata.
6 Claro que não! Se fosse assim, como Deus iria julgar o mundo?
7 Chasnallatata shuk runa rimama: Ñuka llullashkaynirayku tukuy runakuna ashwan alita yachankakuna Yaya Dios tukuy uras shutipa rimak kananta. Chaypina payta rimankakuna yapa ali kananta. Chasna kashpan ¿imaraykutaya ñukataka Yaya Dioska uchata rurahuktashina kastigawanka? nishpa.
7 Alguém pode alegar ainda: "Se a minha mentira ressalta a veracidade de Deus, aumentando assim a sua glória, por que sou condenado como pecador? "
8 Chasna rimashkanka ali kamaka, millaypata rurashpalla kawsanchima runakuna rimanankunapa Yaya Dios ali kananta. Shuk runakuna llullashpa rimanahun chasna kawsananchipa yachachihushkaynita. Ñukaka nima ima uras chasna yachachishkanichu. Yaya Dioska chasna ñukamanta llullashpa rimakkunataka sinchita kastigashpan alitami ruranka.
8 Por que não dizer como alguns caluniosamente afirmam que dizemos: "Façamos o mal, para que nos venha o bem"? A condenação dos tais é merecida.
9 ¿Ñukanchi israel runakuna chay mana israel runakunamanta Yaya Diospa rikushkanpika ashwan alichu kanchi? Mana chasnachu. Ñami yachachishkani tukuy ñukanchi israel runakuna, mana israel runakunapas chasnalla uchayu kananchita.
9 Que concluiremos então? Estamos em posição de vantagem? Não! Já demonstramos que tanto judeus quanto gentios estão debaixo do pecado.
10 Yaya Dioska killkachishkanpi kasnami riman:
10 Como está escrito: "Não há nenhum justo, nem um sequer;
11 Mana tiyanchu nima shuk ali kashkata asirtak runa. Mana tiyanchu nima pi munashkaynita ruranayakka.
11 não há ninguém que entenda, ninguém que busque a Deus.
12 Tukuy runakunami munashkaynita mana kasushpankuna ñukata sakishkakuna. Chasnallatatami tukuy runakuna millaypa yuyayllawa kawsanahun. Mana tiyanchu nima shuk alita rurak runa, nima shuk ali tiyanchu.
12 Todos se desviaram, tornaram-se juntamente inúteis; não há ninguém que faça o bem, não há nem um sequer".
13 Millaypata rimak kashkankunarayku paykunapa shiminkunaka shuk wañushka, mana alita pamparishka asnahukshinami kanahun. Rimahushkankunaka tukuy llullami kan. Kwintanankunaka machakuyapa sulimanshinami.
13 "Suas gargantas são um túmulo aberto; com suas línguas enganam". "Veneno de serpentes está em seus lábios".
14 Rimanankunaka millaypa rimanakunallami kan, piñarishpa yuminkashpa rimanakuna.
14 "Suas bocas estão cheias de maldição e amargura".
15 Kunkaymanta utkalla purinahun shukkunata wañuchinankunapa.
15 "Seus pés são ágeis para derramar sangue;
16 Maytapas purihushkankunapi runa masinkunata parisichinahun, kawsanankunata waklichinahun.
16 ruína e desgraça marcam os seus caminhos,
17 Manami yachanahunchu alita rurashpa kushilla kawsanata.
17 e não conhecem o caminho da paz".
18 Yaya Diosta mana manchanahunchu nishpa.
18 "Aos seus olhos é inútil temer a Deus".
19 Yachanchi tukuy chay Yaya Diospa ñawpa killkachishkanka ñukanchi israel runakunamanta rimashkanta, maykankunami arí nirkakuna Yaya Diospa kamachishkanta kasunata. Chasna kashpan chay ñawpa Yaya Diospa killkachishkanpi riman ñukanchi israel runakunapas chay tukuy mana israel runakunawa pakta chasnalla uchayu kananchita. Nima pi atipanchu rimanata mana uchayuchu kani nishpa. Tukuy runakunami uchayu kanchi Yaya Diospa rikushkanpika.
19 Sabemos que tudo o que a lei diz, o diz àqueles que estão debaixo dela, para que toda boca se cale e todo o mundo esteja sob o juízo de Deus.
20 Yaya Diospa kamachishkankunata mana paktachinata atipashpanchi nima pi chay kamachishkankunata paktachishkanraykuchu paypa rikushkanpika ucha illa kan. Ashwan chay kamachishkankunaka ñukanchita riksichin uchayu kananchita.
20 Portanto, ninguém será declarado justo diante dele baseando-se na obediência à lei, pois é mediante a lei que nos tornamos plenamente conscientes do pecado.
21 Kunanka Yaya Dios ñukanchita rikuchirka imashnami atipashunchi paypa rikushkanpi ali kanata, mana chay Moisespa killkashkan kamachishkakunata paktachik kashpanchipas. Chasna ruranantami Moisés wañu, ñawpa Yaya Diospa yachayninwa shuk yachachikkunapas ña killkarkakuna.
21 Mas agora se manifestou uma justiça que provém de Deus, independente da lei, da qual testemunham a Lei e os Profetas,
22 Yaya Dioska ñukanchita ucha illata rikunka, Jesukristuta kirishpa kawsashpanchi. Tukuy chasna kirikkunaka ali tukunchi Yaya Diospa rikushkanpika, mana imananchu pipas kashpanchi.
22 justiça de Deus mediante a fé em Jesus Cristo para todos os que crêem. Não há distinção,
23 Nima maykan runa ali kanchu, atipananpa Yaya Diosta kushichinata. Tukuy runakuna uchata rurashkanchi.
23 pois todos pecaram e estão destituídos da glória de Deus,
24 Chasna kashpanchi Yaya Dios ñukanchita llakichishkanraykulla paypa rikushkanpi ucha illa tukushkanchi. Jesukristuta kachashpan ñukanchiranti uchanchikunamanta wañunanpa ñukanchita kastiganan kashkanmanta kishpichirka.
24 sendo justificados gratuitamente por sua graça, por meio da redenção que há em Cristo Jesus.
25 — ausente —
25 Deus o ofereceu como sacrifício para propiciação mediante a fé, pelo seu sangue, demonstrando a sua justiça. Em sua tolerância, havia deixado impunes os pecados anteriormente cometidos;
26 — ausente —
26 mas, no presente, demonstrou a sua justiça, a fim de ser justo e justificador daquele que tem fé em Jesus.
27 Chasna kashpan ¿atipanchimachu rimanata, ñukanchi kikinllami alita rurak kashpanchi kishpishunchi Yaya Diospa kastigananmanta nishpa? Manami atipanchichu. Nima pi atipanchu Yaya Diospa kamachishkankunata paktachinata. Ashwan Jesukristuta kirishpanchillami kishpishunchi.
27 Onde está, então, o motivo de vanglória? É excluído. Baseado em que princípio? No da obediência à lei? Não, mas no princípio da fé.
28 Yachanchi Jesukristuta kirishkanchiraykulla Yaya Dios ñukanchita uchanchikunamanta llakichishkanta. Manami chay kamachishkankunata paktachishkanchiraykuchu ñukanchita llakichishka.
28 Pois sustentamos que o homem é justificado pela fé, independente da obediência à lei.
29 ¿Imatata yuyarinkichi? ¿Yaya Dioska ñukanchi israel runakunapallachu? ¿Manachu tukuy runakunapa? Manami ñukanchipallachu, ashwan tukuy runakunapa Yaya Diosninmi kan.
29 Deus é Deus apenas dos judeus? Ele não é também o Deus dos gentios? Sim, dos gentios também,
30 Yaya Dioska shuklla kashpanmi tukuy Jesukristuta kirishpalla kawsak runakunata ucha illata rikun, ñukanchi israel runakunata mana israel runakunatapas.
30 visto que existe um só Deus, que pela fé justificará os circuncisos e os incircuncisos.
31 Ñukanchi chasna Jesukristuta kirishkanchimanta kishpichishka kashpanchipas Yaya Diospa kamachishkanta mana sakinchichu. Ashwan kunan paypa kamachishkanta ashwan alita atipanchi paktachinata.
31 Anulamos então a lei pela fé? De maneira nenhuma! Pelo contrário, confirmamos a lei.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.