Romanos 3

Yaya Diospa mushu killkachishkan shimi (QUPNT) vs NTLH

Sair da comparação
NTLH Nova Tradução na Linguagem de Hoje 2000
1 Kankuna tapuwankichima: ¿Imata valin israel runa kananchika? ¿Ima ali kanataya ishpananchi kara puntata pitinaka? nishpa.
1 Então qual é a vantagem de ser judeu? Será que ser circuncidado tem algum valor?
2 Alimi. Yaya Dioska achka alikunata rurashka ñukanchi israel runakunarayku. Tukuy alita rurashkanmanta pasa payka puntiru ñukanchi israel runakunallata shiminta riksichirka ñukanchikunana shuk runakunata yachachinanchipa.
2 Tem, sim, e de muitas maneiras! E a primeira vantagem é que Deus entregou a sua mensagem aos cuidados dos judeus.
3 Shukkuna ñukanchikunamanta shuti Yaya Diospa rimashkanta mana kasunayarkakunachu. Chasna kashpan ¿Yaya Dioska mananachu ñukanchi israel runakunata rimashkanta paktachima?
3 Mas, se alguns não foram fiéis, será que por isso Deus vai ser infiel?
4 Nima imashna. Yaya Dioska mana llullak kashpan tukuy uras rimashkanllatami ruran, tukuy runakuna llullaysiki kashpankunapas. Chasnallatatami ñawpamanta pacha kasna killkarishka kan:
4 De modo nenhum! Que Deus continue a ser verdadeiro, mesmo que todas as pessoas sejam mentirosas. Como dizem as Escrituras Sagradas a respeito dele: “Que fique provado que tu tens razão quando falas e que sejas vencedor quando fores julgado.”
5 Shuk runakuna yuyarinahuma, millaypata rurashpa kawsashpanchika ashwan alita asirtashunchi Yaya Dioska yapa ali kananta nishpa. Chasna kashpan ¿imaraykutaya ñukanchitaka uchanchikunamanta piñarishpa kastiganka? Chasna rurashpanka payka manami alitachu ruran nishpa.
5 Mas, se as injustiças que cometemos servem para mostrar que Deus age com justiça, o que é que podemos dizer? Que Deus é injusto quando nos castiga? (Eu falo aqui como as pessoas costumam falar.)
6 Manami chasnachu. Yaya Dioska mana kanchu mana alita rurak. Mana alita rurak kamaka, manami atipamachu tukuy millaypata rurak runakunata kastiganata.
6 É claro que não! Se Deus não fosse justo, como poderia julgar o mundo?
7 Chasnallatata shuk runa rimama: Ñuka llullashkaynirayku tukuy runakuna ashwan alita yachankakuna Yaya Dios tukuy uras shutipa rimak kananta. Chaypina payta rimankakuna yapa ali kananta. Chasna kashpan ¿imaraykutaya ñukataka Yaya Dioska uchata rurahuktashina kastigawanka? nishpa.
7 Mas digamos que a minha mentira faz com que a verdade de Deus fique mais clara, aumentando assim a glória dele. Nesse caso, por que é que devo ainda ser condenado como pecador?
8 Chasna rimashkanka ali kamaka, millaypata rurashpalla kawsanchima runakuna rimanankunapa Yaya Dios ali kananta. Shuk runakuna llullashpa rimanahun chasna kawsananchipa yachachihushkaynita. Ñukaka nima ima uras chasna yachachishkanichu. Yaya Dioska chasna ñukamanta llullashpa rimakkunataka sinchita kastigashpan alitami ruranka.
8 Então por que não dizer: “Façamos o mal para que desse mal venha o bem”? Na verdade alguns têm me caluniado, dizendo que eu afirmo isso. Porém eles serão condenados como merecem.
9 ¿Ñukanchi israel runakuna chay mana israel runakunamanta Yaya Diospa rikushkanpika ashwan alichu kanchi? Mana chasnachu. Ñami yachachishkani tukuy ñukanchi israel runakuna, mana israel runakunapas chasnalla uchayu kananchita.
9 Então será que nós, os judeus, estamos em melhor situação do que os não judeus? De modo nenhum! Já mostrei que todos, judeus e não judeus, estão debaixo do poder do pecado.
10 Yaya Dioska killkachishkanpi kasnami riman:
10 Como dizem as Escrituras Sagradas: “Não há uma só pessoa que faça o que é certo;
11 Mana tiyanchu nima shuk ali kashkata asirtak runa. Mana tiyanchu nima pi munashkaynita ruranayakka.
11 não há ninguém que tenha juízo; não há ninguém que adore a Deus.
12 Tukuy runakunami munashkaynita mana kasushpankuna ñukata sakishkakuna. Chasnallatatami tukuy runakuna millaypa yuyayllawa kawsanahun. Mana tiyanchu nima shuk alita rurak runa, nima shuk ali tiyanchu.
12 Todos se desviaram do caminho certo, todos se perderam. Não há mais ninguém que faça o bem, não há ninguém mesmo.
13 Millaypata rimak kashkankunarayku paykunapa shiminkunaka shuk wañushka, mana alita pamparishka asnahukshinami kanahun. Rimahushkankunaka tukuy llullami kan. Kwintanankunaka machakuyapa sulimanshinami.
13 Todos mentem e enganam sem parar. Da língua deles saem mentiras perversas, e dos seus lábios saem palavras de morte, como se fossem veneno de cobra.
14 Rimanankunaka millaypa rimanakunallami kan, piñarishpa yuminkashpa rimanakuna.
14 A boca deles está cheia de terríveis maldições.
15 Kunkaymanta utkalla purinahun shukkunata wañuchinankunapa.
15 Eles se apressam para matar.
16 Maytapas purihushkankunapi runa masinkunata parisichinahun, kawsanankunata waklichinahun.
16 Por onde passam, deixam a destruição e a desgraça.
17 Manami yachanahunchu alita rurashpa kushilla kawsanata.
17 Não conhecem o caminho da paz
18 Yaya Diosta mana manchanahunchu nishpa.
18 e não aprenderam a temer a Deus .”
19 Yachanchi tukuy chay Yaya Diospa ñawpa killkachishkanka ñukanchi israel runakunamanta rimashkanta, maykankunami arí nirkakuna Yaya Diospa kamachishkanta kasunata. Chasna kashpan chay ñawpa Yaya Diospa killkachishkanpi riman ñukanchi israel runakunapas chay tukuy mana israel runakunawa pakta chasnalla uchayu kananchita. Nima pi atipanchu rimanata mana uchayuchu kani nishpa. Tukuy runakunami uchayu kanchi Yaya Diospa rikushkanpika.
19 Nós sabemos que tudo o que a lei diz é dito para os que vivem debaixo da lei. Isso a fim de que todos parem de se justificar e a fim de que todas as pessoas do mundo fiquem debaixo do julgamento de Deus.
20 Yaya Diospa kamachishkankunata mana paktachinata atipashpanchi nima pi chay kamachishkankunata paktachishkanraykuchu paypa rikushkanpika ucha illa kan. Ashwan chay kamachishkankunaka ñukanchita riksichin uchayu kananchita.
20 Pois ninguém é aceito por Deus por fazer o que a lei manda, porque a lei faz com que as pessoas saibam que são pecadoras.
21 Kunanka Yaya Dios ñukanchita rikuchirka imashnami atipashunchi paypa rikushkanpi ali kanata, mana chay Moisespa killkashkan kamachishkakunata paktachik kashpanchipas. Chasna ruranantami Moisés wañu, ñawpa Yaya Diospa yachayninwa shuk yachachikkunapas ña killkarkakuna.
21 Mas agora Deus já mostrou que o meio pelo qual ele aceita as pessoas não tem nada a ver com lei . A Lei de Moisés e os Profetas dão testemunho do seguinte:
22 Yaya Dioska ñukanchita ucha illata rikunka, Jesukristuta kirishpa kawsashpanchi. Tukuy chasna kirikkunaka ali tukunchi Yaya Diospa rikushkanpika, mana imananchu pipas kashpanchi.
22 Deus aceita as pessoas por meio da fé que elas têm em Jesus Cristo. É assim que ele trata todos os que creem, pois não existe nenhuma diferença entre as pessoas.
23 Nima maykan runa ali kanchu, atipananpa Yaya Diosta kushichinata. Tukuy runakuna uchata rurashkanchi.
23 Todos pecaram e estão afastados da presença gloriosa de Deus.
24 Chasna kashpanchi Yaya Dios ñukanchita llakichishkanraykulla paypa rikushkanpi ucha illa tukushkanchi. Jesukristuta kachashpan ñukanchiranti uchanchikunamanta wañunanpa ñukanchita kastiganan kashkanmanta kishpichirka.
24 Mas, pela sua graça e sem exigir nada, Deus aceita todos por meio de Cristo Jesus, que os salva. Deus ofereceu Cristo como sacrifício para que, pela sua morte na cruz, Cristo se tornasse o meio de as pessoas receberem o perdão dos seus pecados, pela fé nele. Deus quis mostrar com isso que ele é justo. No passado ele foi paciente e não castigou as pessoas por causa dos seus pecados; mas agora, pelo sacrifício de Cristo, Deus mostra que é justo. Assim ele é justo e aceita os que creem em Jesus.
27 Chasna kashpan ¿atipanchimachu rimanata, ñukanchi kikinllami alita rurak kashpanchi kishpishunchi Yaya Diospa kastigananmanta nishpa? Manami atipanchichu. Nima pi atipanchu Yaya Diospa kamachishkankunata paktachinata. Ashwan Jesukristuta kirishpanchillami kishpishunchi.
27 Será que temos motivo para ficarmos orgulhosos? De modo nenhum! E por que não? Será que é porque obedecemos à lei? Não; não é. É porque cremos em Cristo.
28 Yachanchi Jesukristuta kirishkanchiraykulla Yaya Dios ñukanchita uchanchikunamanta llakichishkanta. Manami chay kamachishkankunata paktachishkanchiraykuchu ñukanchita llakichishka.
28 Assim percebemos que a pessoa é aceita por Deus pela fé e não por fazer o que a lei manda.
29 ¿Imatata yuyarinkichi? ¿Yaya Dioska ñukanchi israel runakunapallachu? ¿Manachu tukuy runakunapa? Manami ñukanchipallachu, ashwan tukuy runakunapa Yaya Diosninmi kan.
29 Ou será que Deus é somente Deus dos judeus? Será que não é também Deus dos não judeus? Claro que é!
30 Yaya Dioska shuklla kashpanmi tukuy Jesukristuta kirishpalla kawsak runakunata ucha illata rikun, ñukanchi israel runakunata mana israel runakunatapas.
30 Deus é um só e aceitará os judeus na base da sua fé e também aceitará os não judeus por meio da fé que eles têm.
31 Ñukanchi chasna Jesukristuta kirishkanchimanta kishpichishka kashpanchipas Yaya Diospa kamachishkanta mana sakinchichu. Ashwan kunan paypa kamachishkanta ashwan alita atipanchi paktachinata.
31 Será que isso quer dizer que, por causa da fé, nós tratamos a lei como se ela não valesse nada? Não; de modo nenhum! Pelo contrário, afirmamos que a lei tem valor.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.