Jó 32
Pyhä Raamattu (PR) vs NAA
1 Nuo kolme miestä eivät nyt enää puhuneet Jobille mitään, koska Job piti itseään syyttömänä.
1 Aqueles três homens pararam de responder a Jó, porque ele se considerava justo.
2 Mutta silloin suuttui Elihu. Elihu, Barakelin poika, kuului Ramin sukuun ja oli kotoisin Busista. Hän suuttui Jobille, koska Job katsoi, että hän, Job, oli oikeassa ja Jumala väärässä,
2 Então se acendeu a ira de Eliú, filho de Baraquel, o buzita, da família de Rão. Ele ficou indignado contra Jó, porque este pretendia ser mais justo do que Deus.
3 ja hän suuttui Jobin ystäviin, koska nämä eivät pystyneet vastaamaan Jobille, vaikka katsoivat, että Job oli väärässä.
3 Eliú também ficou irado com os três amigos de Jó, porque, mesmo não tendo o que responder, eles o condenavam.
4 Elihu oli odottanut ennen kuin ryhtyi puhumaan, koska toiset olivat häntä vanhempia.
4 Eliú, porém, havia esperado para falar a Jó, pois os outros eram mais velhos do que ele.
5 Mutta kun hän näki, ettei kukaan noista kolmesta enää kyennyt vastaamaan Jobille mitään, hän suuttui.
5 Quando Eliú viu que aqueles três homens já não tinham o que responder, ficou irado. Caps.
6 Nyt busilainen Elihu, Barakelin poika, alkoi puhua ja sanoi: -- Vähät ovat minun elämäni päivät, kun vertaan teihin, vanhuksiin. Siksi minä arastelin ja pelkäsin lähteä kertomaan, mitä minä tiedän.
6 Então Eliú, filho de Baraquel, o buzita, tomou a palavra e disse: “Eu sou de menos idade, e vocês são idosos. Por isso, tive receio e fiquei com medo de dar a minha opinião.
7 — ausente —
7 Pensei assim: ‘Que falem os que têm mais idade, e que a multidão dos anos ensine a sabedoria.’
8 Mutta henki ihmisen tekee viisaaksi, Kaikkivaltiaan henkäys.
8 Na verdade, há um espírito no homem, e o sopro do Todo-Poderoso lhe dá entendimento.
9 Ei ikä yksin tuo viisautta, eivät vanhatkaan aina tiedä, mikä on oikein.
9 Os de mais idade não são os sábios, nem são os velhos os que entendem o que é reto.
10 Niinpä nyt sanon: kuulkaa minua, nyt on minun vuoroni kertoa, mitä minä tiedän.
10 Por isso digo: Escutem o que vou dizer, e também eu darei a minha opinião.”
11 Minä odotin, mitä te sanoisitte, ja kuuntelin tarkoin teidän viisaita puheitanne, kun te etsitte oikeita sanoja.
11 “Eis que esperei que vocês falassem e dei ouvidos às suas considerações, enquanto, quem sabe, buscavam o que dizer.
12 Tarkoin minä kuuntelin, mutta kukaan teistä ei pystynyt vastaamaan Jobille, kukaan ei osannut ojentaa häntä.
12 Dei atenção ao que diziam, mas nenhum de vocês conseguiu refutar Jó, nem responder aos seus argumentos.
13 — ausente —
13 Portanto, não me venham com a seguinte desculpa: ‘Descobrimos a sabedoria! Deus pode vencê-lo, e não o homem.’
14 Minulle hän ei ole osoittanut sanojaan, enkä minä puolestani aio vastata hänelle sillä tavoin kuin te.
14 Ora, ele não me dirigiu palavra alguma, e eu não lhe responderei com as palavras que vocês usaram.”
15 Nuo miehet ovat jääneet sanattomiksi, enää he eivät vastaa, sanat ovat kaikonneet heidän suustaan.
15 “Jó, os três estão pasmados, já não respondem, faltam-lhes as palavras.
16 Pitäisikö minun vielä odottaa, että he puhuisivat, kun he vain seisovat tuossa sanomatta sanaakaan vastaan?
16 Será que devo esperar, pois não falam, estão parados e nada mais respondem?
17 Ehkäpä nyt on minun vuoroni puhua ja sanoa suoraan, mitä minä tiedän.
17 Também eu de minha parte vou responder e darei a minha opinião.
18 Minä olen täynnä sanoja, henkeni kuohuu, olen pakahtua,
18 Porque tenho muito que falar, e o meu espírito me constrange.
19 olen kuin ruukku, joka on täynnä nuorta viiniä, sisukseni ovat repeämäisillään kuin täpötäysi leili.
19 Eis que dentro de mim sou como o vinho, sem respiradouro, como odres novos, prestes a arrebentar.
20 Minun on pakko puhua, että oloni kevenisi. Siispä avaan suuni ja sanon sanottavani.
20 Permitam, pois, que eu fale para poder desabafar; abrirei os lábios e responderei.
21 En puhu kenenkään mieliksi, ketään en liehakoi,
21 Não tratarei nenhum de vocês com parcialidade e não vou lisonjear ninguém.
22 en osaa niitä puheita. Jos sellaisiin ryhtyisin, Luojani kohta ottaisi minut pois.
22 Porque não sei lisonjear; se assim fizesse, em breve me levaria o meu Criador.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 32, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.