Marcos 12
num (NUM) vs AAI
1 Pea hanga 'e Ia 'o lea kiā natou 'i te 'ū talanoa fakatātā, “Takua ne'e tō he ngoue vaine 'e te tangata, pea ne ina 'aa'i takai ia, mo keli he tata'o'anga kālepi, mo langa'i he taua 'i ai, pea ne'e tuku 'e ia ke lisi 'e te kau fa'a, kae 'alu ia ki muli.
1 Imaibo Jesu oroubonamaim sabuw i’obaiyih eo, “Orot ana masaw bo ai ro’on tanum fur ear ituwafut, naatu wine bunubunuw ana hub bai, kaifenayan ana bar wowab sawar naatu sabuw afa tubunih hima masaw hikaif, masaw matuwan bainanawanamih in.
2 Pea 'i te hoko ki tono to'ukaí, ne'e fekau atu 'e ia he tamaio'aliki ki te kau fa'á, ke ma'u meiā nātou tono 'inasi mei te fua 'o te ngoué.
2 Grape iyamur bairuhin ana veya, ana akir orot iyafar na masaw kaifenayah biyah tit ibo aunowan bairuhin isan.
3 Ka ne'e notou puke'i 'ona 'o haha, mo notou fakafoki mola ia.
3 Baise masaw kaifenayah akir orot hibai hirab uman en hiyafar matabir in.
4 Pea toe fekau atu 'e ia he tamaio'aliki kehe, pea ko te toko taha ko iá ne'e notou foa'i tono 'ulú, mo pā'usi'i.
4 Naatu masaw matuwan ibanak akir orot ta iyafar maiye na. Masaw kaifenayah akir orot hibai ukwarin hitut hi’a’afiy erebiya’ohow matabir.
5 Pea fekau atu 'e ia mo he taha; pea notou tāmate'i 'ona. Pea 'i ai mo he tokolahi kehe; pea notou haha te 'ihi, mo tāmate'i te 'ihi.
5 Masaw matuwan akir orot tabo iyafar maiye nan hibai hirab morob, naatu akir wairafih moumurih maiyow biyafarih afa hibow hirouw afa hibow hi’asbunubunuw himorob.
6 Ne'e kei toe he toko taha ke fekau, ko tono foha pelé; pea ne'e fekau atu fakamulimuli 'ona 'e ia kiā nātou, ko tana pehē, ‘'E notou toka'i toku fohá.’
6 “Orot ta’imonamo ihamiy ma’am i masaw matuwan natun ana yabow akisinamo, uftoro’ot iyafar not eo, ‘Natu boro hinakakafiy.’
7 Kā ko te kau fa'a ko iá ne'e notou fetala'aki 'o pehē, ‘Ko te 'eá 'ena; 'ē, tou tāmate'i mu'a ia, pea 'e 'o tātou 'ia te tofi'á!’
7 “Baise masaw kaifenayah orot natun nan hi’itin taiyuwih hio, ‘Masaw matuwan natunaban iti, kwana ta’asabun, saise sawar tanab it ninowat.’
8 Pea notou puke ia 'o tāmate'i, 'o notou toho 'ona ki te tua'ā ngoué.
8 Imih himisir kek hibai hirab morob naatu biyan hibai hisaroun masaw ufunane ra’iy.
9 Ko te ā leva te me'a 'e fai 'e te 'aliki 'o te ngoue vainé? 'E hoko mai ia, 'o faka'auha 'ia te kau fa'á, pea 'e 'avange 'e ia te ngoue vainé ki te 'ihi kehe.
9 “Masaw matuwan iti tur nanonowar boro mi’itube nasinaf? Orot boro nan masaw kaifenayah nabow narouw hinamorob naatu masaw boro nab sabuw afa nitih hinama hinakaif.
10 'Io, ne'e kailoa koā kotou lau 'ia te potu Folafola ko iá:
10 Buk iti na’atube hikikirum kwaiyab kwa’itin,
11 Ko te me'a mei te 'Alikí ia,
11 Iti i Regah sinaf matar
12 Pea notou feinga ke puke Ia, ka ne'e notou manahē ki te kakaí: he ne'e notou 'ilo'i ko Tana lea 'aki 'ia te talanoa fakatātaá 'o kau kiā nātou. Pea notou 'alu meiā Ia.
12 Basit Jew ukwarih hikok Jesu hitab hitarab, anayabin iti oroubon eo’o ana naniyan hibaib i isah eo, baise rou’ay gagamin isan hibir, imih Jesu hihamiy in.
13 Pea notou fekau ange kiā Ia he 'ihi 'o te kau Fālesí, pea mo he 'ihi 'o te fa'ahi 'a Hēlotá, ke tauhele'i 'Ona 'i te aleá.
13 Pharisee afa naatu Herod ana kou’ay sabuw afa auman hiyafarih hin Jesu biyan hitit baibatemaim baikubibiruwin isan.
14 Pea notou ōmai kiā Ia 'o pehē, “Tangata'aliki, 'oku motou 'ilo'i 'oku Ke mo'oni pē Koe, pea 'oku kailoa Ke tokanga ki te lau 'a te kakaí, kote'uhí 'oku kailoa Ke filifilimānako, kā 'oku Ke ako totonu 'aki 'ia te ala 'o te 'Alikí. Pe 'oku ngafua ke totongi tukuhau kiā Sisa, pe kailoa?”
14 Hina biyan hitit naatu hio, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob o abisa kuo’o i turobe, sabuw abisa tisisinaf isan men kunotanot, naatu sabuw hai not o men kui’itin, baise turobe God ana kok abisa sabuw kubi’obaiyih. Kuo anowar Caesar isan kabay ana bibaiyan boro ata ofafar ana astu’ub ai en?
15 Ka ne'e 'ilo'i pē 'e Sīsū te notou kākaá, 'o pehē ange 'e Ia kiā nātou, “Ko te ā 'oku kotou 'ahi'ahi'i ai 'Okú? 'Aumai he fe'i tēnali ke Au sio ki ai.”
15 Imih kabay anayai ai en?” Baise Jesu hai baifuwen itin naatu eo, “Aisim ayu kwabikubibiruwu? Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.”
16 Pea notou 'aumai. Pea pehē ange 'e Ia kiā nātou, “Ko te fofonga 'ena mo te hingoa 'o ai?”
16 Kabay hibai hina hitin naatu ibatiyih, “Yait ana yumat naatu wabin?”
17 Pea toki iange 'e Sīsū, “Pe'i 'avange kiā Sisa 'ia te 'ū me'a 'a Sisá, pea ki te 'Atuá 'ia te 'ū me'a 'a te 'Atuá.” Pea ne'e notou 'ohovale lahi 'iā Ia.
17 Imaibo Jesu iuwih eo, “Abisa Caesar nowan Caesar kwanitin, abisa God nowan God kwanitin.”
18 Pea ōmai kiā Ia he kau Sātusi, ko te fa'ahinga 'oku notou lau 'oku kailoa he toetu'u; pea notou fehu'i kiā Ia, 'o pehē,
18 Imaibo Sadducee morobone misir maiye isan men tibitumatum hina Jesu biyan hitit hibatiy.
19 “Tangata'aliki, ne'e tohi 'e Mōsese kiā mātou, 'o pehē, ‘Kāpau 'e pekia he taha 'o he tautēhina, 'o tuku tono finematu'á, kae kailoa he fānau, pea ke ma'u 'e tono tokouá 'ia te finematu'á, ke fakatupu 'aki he hako ki tono tokouá.’
19 “Bai’obaiyenayan Moses aki isai ofafar iti kirum, ‘Orot natabin natun en namomorob na’at, kwafur i boro orot ta ni’aawan saise kek hinatufuw tuwah momorob efanin.’
20 Ne'e 'i ai he tautēhina 'e toko fitu. Pea ne'e ma'u 'unoho 'ia te foha lahí; pea ne'e pekia ia 'o kailoa hana hako.
20 Imih marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin natun en morob.
21 Pea ma'u 'ia te fafiné 'e tono tokouá; pea pekia mo ia, 'o kailoa hana hako; pea pehē tofu pē mo te fika tolú.
21 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’aawan, ibo na’atube kek en morob. Ef ta’imon matar orot founamaim,
22 Pea ma'u ia 'e te toko fitú, kae kailoa he hako. Pea kua notou pekia kotoa pē, pea toki pekia ki muli mo te fafiné.
22 naatu etei’imak nah seven babin hi’aawan aurih kek en himumurub, uftoro’ot babin morob.
23 'I te toetu'ú, 'e hoko ia ko te mali 'o ai 'iā nātou? He ko te toko fitú ne'e notou ma'u 'ona ko te notou mali.”
23 Morobone hina mimisir ana veya babin i boro orot menatan ni’aawan? Anayabin nah seven etei babin ta’imon hi’aawan.”
24 Pea pehē 'e Sīsū kiā nātou, “Ko te me'a ia 'oku kotou hē aí, kote'uhí 'oku kala kotou 'ilo'i 'ia te Tohitapú, mo te māfimafi 'o te 'Atuá.
24 Jesu iyafutih eo, “Kwa i anot hikwaris! Anayabin kwa Buk Atamanin hikikirum men kwaiyab naatu God ana fair auman men kwaso’ob?
25 He kā toetu'u leva 'ia te kakaí mei te pekiá, 'e kailoa he ma'u 'unoho, pe foaki ke 'unoho; kā 'e notou hangē ko te kau 'āngeló 'i hēvani.
25 Morobone misir maiye ufunamaim tabin men ema’am, sabuw etei boro mar ana tounamatar na’atube hinama.
26 Kā ko te me'a ki te toetu'u 'o te pekiá, ne kailoa koā kotou lau 'i te Tohi 'a Mōsese 'i te vahe 'oku kau ki te talatala'āmoá, 'ia te folafola 'a te 'Atuá kiā Mōsese, 'o pehē, ‘Ko Au ko te 'Atua 'o 'Ēpalahame, mo te 'Atua 'o 'Aisake, mo te 'Atua 'o Sēkope’?
26 Naatu morobone misir maiye isan Moses ana buk kutor wairaf ea’arah isan nati’imaim kikirum kwaiyab kwa’itin? God iti na’atube eo, ‘Ayu i Abraham ana God, Isaac ana God naatu Jacob ana God.’
27 'Oku kala ko te 'Atua Ia 'o te maté, kā 'o te ma'ulí. 'Oku kotou hē lahi!”
27 I men murubih hai Godamih, baise yawasih hai God, kwa i anababatun ef kwasa’ir!”
28 Pea ha'u kiā Ia he taha 'o te kau sikalaipé, ko tana fanongo ki te notou fakafekikí, mo tana 'ilo'i kua mālō Tana tali kiā nātoú; 'o fehu'i kiā Ia, 'o pehē, “Ko te fa'ahinga tu'utu'uni fea 'oku mamafa tahá?”
28 Ofafar bai’ubaiyenayan ta nati’imaim ma tur nonowar Jesu tur gewasin Sadducee biya’afut itin, na Jesu ibatiy. “Ofafar tur etei wanawanahimaim tur menatan i gagamin?”
29 Pea ne'e tali 'e Sīsū, “Ko te mahu'inga tahá 'eni, ‘Fanongo mai, 'ia 'Isileli; ko te 'Aliki ko tou 'Atuá, ko te 'Alikí pē taha Ia.
29 Jesu iya’afut eo, “Ofafar tur gagamin i iti, kwananowar Israel sabuw, Regah ata God akisinamo ata Regah.
30 Pea 'e ke 'ofa ki te 'Aliki ko tou 'Atuá, 'o fai 'aki te kotoa 'o tou lotó, mo te kotoa 'o tou laumālié, mo te kotoa 'o tou 'atamaí, mo te kotoa 'o tou iví.’
30 Regah a God isan iniyabow, dogor tutufin etei, ayub tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei.
31 Ko tono uá 'eni, ‘'E ke 'ofa ki tou kaungā'apí 'o hangē ko tau 'ofa kiā koé.’ 'Oku kailoa he fekau 'e toe mamafa ange 'i te ongo fekau nei.”
31 Naatu ofafar gagamin bairou’abin i iti, ‘taituwa isah iniyabow o taiyuw isa kubiyabow na’atube.’ Ofafar iti rou’ab i gagamih ofafar etei hinatabirih.”
32 Pea pehē 'e te sikalaipé kiā Ia, “Mālō, Tangata'aliki, mo'oni Tau laú; 'oku taha pē Ia, pea 'oku kailoa Hana ua.
32 Orot eo, “Abisa kuo i turobe bai’obaiyenayan, Regah akisinamo i God men god afa.
33 Pea ko te 'ofa kiā Ia 'aki te kotoa 'o te lotó, mo te kotoa 'o te 'atamaí, mo te kotoa 'o te laumālié, mo te kotoa 'o te iví, pea ko te 'ofa ki tono kaungā'apí 'o hangē ko tana 'ofa kiā iá, 'oku laka ange ia 'i te 'avatu 'o te 'ū feilaulau tutú pe ko te 'ū 'inasí.”
33 Imih dogor tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei a God isan iniyabow naatu taituwa isah inabiyabow o isa kubiyabow na’atube, iti ofafar rou’ab i gagamih men for kwarouw sibor kwa’a’afusar na’atube naatu men sibor afa God isan kwaya’ay na’atube’emih.”
34 Pea 'i te vakai 'e Sīsū ki te tangatá kua fakapotopoto tana talí, ne'e pehē ange 'e Ia ki ai, “'Oku kala mama'o koe ia mei te Pule'anga 'o te 'Atuá.”
34 Jesu orot ana baiya’afot i’itin i so’ob, iti orot i not wairafin, imih eo, “God ana aiwobomaim o men yokaika kuma’am.” Nati ufunamaim men yait ta Jesu isan baibat afa bow na ibaitiyimih.
35 Pea lolotonga Tana faiako 'i te Temipalé, ne'e fehu'i atu 'e Sīsū 'o pehē, “'Oku fefe'aki te lau 'a te kau sikalaipé, 'o pehē, ‘Ko te Kalaisí ko te Hako 'o Tēvitá Ia’?
35 Jesu Tafaror Baremaim ma bi’obaibiyih basit ibatiyih, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah Keriso isan i David ana agirane na hirouw teo’o?
36 He ne'e lea foki 'e Tēvita, 'i te Laumālie Mā'oni'oní 'o pehē,
36 David Anun Kakafiyin biwan ana veya iti na’atube eorereb,
37 Ko ia, kāpau 'oku ui Ia 'e Tēvita ko tono 'Aliki, pea ko tono hako fefe'aki Ia?” Pea ne'e mālie'ina 'ia te fu'u fakataha 'o te kakaí 'i te notou fanongo kiā Iá.
37 David taiyuwin Keriso isan i ana ‘Regah’ rouw eo, naatu mi’itube boro Keriso David ana agirane nan?”
38 Pea 'i Tana faiakó ne'e pehē ange Ia, “Kotou lamalama 'ia te kau sikalaipé, 'a ia ko te notou manakó ke 'eva'eva mo te kofu tōtōlofa, mo te faka'apa'apa'ina 'i te 'ū mala'e fakataú,
38 Jesu ma bi’obaibiyih eo, “Mata toniwa’an Ofafar bai’obaiyenayah isah, i hai kok faifuw manimanih hina’osen hinaremor naatu ahar efanamaim sabuw merarayow hinitih,
39 pea ke nofo ki mu'a 'i te falelotú, pea 'i te 'ū nofo'anga mā'olunga 'i te 'ū kātoangá.
39 Kou’ay Baremaim urama’ama yayasairen i tebowabow naatu hiyuw ana veya efan gewasih tebowabow.
40 Ko te fa'ahinga 'oku notou folo 'ia te 'ū 'api 'o si'i kau uitoú, pea notou mounu 'aki te notou fa'a lotu loaloá. 'E ma'u 'e te kau siana ko iá he tautea 'oku kovi ange.”
40 Kwafukwafur baibin tifufuwih hai sawar tebowabow naatu hai itinin baigewasin isan yoyoban manimanih teyoyoyoban, imih hai baimakiy kakafin anababatun boro hinab!”
41 Pea ne'e nofo 'ia Sīsū 'o hanga ki te puha tānaki'anga me'a'ofá, 'o vakai ki te anga 'o te sī pa'anga 'a te kakaí ki ai. Pea ne'e 'i ai he tokolahi koloa'ina ne'e notou sī pa'anga lalahi.
41 Jesu Tafaror Bar ana kabay teya’ay sisibinamaim mare ma sabuw itih hai siwar hiya’ay. Sabuw totobuyoy wairafih kabay gagaminaka hiya.
42 Ko te foaki 'a te uitoú|alt="A widow gives two pennies" src="CN01794b.tif" size="col" ref="12:42" Pea ha'u he toko taha, ko he fafine uitou masiva, 'o sī he ongo ki'i pa'anga kapa, 'a ia 'oku konga sēniti pē tono lau fakatahá.
42 Baise kwafur babin yababan wairafin na ana kabay gidigidih rou’ab tew wanawanan iwan ana fofonin one toea na’atube.
43 Pea ui ange 'e Ia Tana kau akó, 'o pehē kiā nātou, “'Okou tala mo'oni atu kiā kōtou, ko te si'i fafine uitou masiva nei, kua hulu atu ta'aná sī 'iā nātou fuli pē kua sī ki te tānaki'anga me'a'ofá.
43 Jesu ana bai’ufununayah eaf ayuwih hina hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, iti kwafur babin ana siwar tew biwan i gagamin na’in sabuw etei hiya’iy natabirih.
44 He ko nātou kotoa pē, ne'e notou sī mei te pa'anga hulu 'o te notou koloá; ka ne'e fusimo'omo 'ia te si'i fafine nei, kae sī 'ia te me'a kotoa pē ne ina ma'ú, 'io, tono kotoa 'o te me'a ne ina ma'u ke tauhi 'aki si'ana ma'ulí.”
44 Afa hiya’aya i aurih karam turin hiyai turin hibotan, baise kwafur babin yababan wairafin abisa biyan ma’am etei’imak bai na yai.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.