Lucas 23
num (NUM) vs AAI
1 Pea tutu'u ake kātoa 'ia te fakatahá, 'o notou taki 'Ona kiā Pailato.
1 Kou’ay tutufin etei himisir Jesu hibai hina Pilate nanamaim hitit.
2 Pea notou talatalaaki'i 'Ona, 'o pehē, “Ne motou 'ilo'i 'ia te Siana nei 'oku veuveuki 'e Ia te motou kakaí, mo ta'ofi te fai tukuhau kiā Sisá, mo Tana pehē ko Ia pē ko te Kalaisí ko te Tu'i.”
2 Nati’imaim ubar hitin hio, “Iti orot i ma kakaf bai na ai sabuw nawiyih tafaram hiti’afiyimih aki atita’ur, naatu sabuw eo’otanih Caesar isan kabay men hinibaiyan, naatu i taiyuwin isan eo, ‘Ayu i Keriso aiwob orot.’”
3 Pea fehu'i 'e Pailato kiā Ia, 'o pehē, “Ko Koe koā 'ia te Tu'i 'o te kakai Siú?”
3 Imaibo Pilate Jesu ibatiy, “O Jew sabuw hai aiwob?” Jesu iya’afut eo, “Nati kuo.”
4 Pea lea ange 'e Pailato ki te kau taula'aliki lahí mo te fu'u kakaí, “'Oku kailoa u 'ilo'i he fehālaaki 'a te Tangata nei.”
4 Pilate firis ukwarih naatu sabuw hiru’ay hibatabat iuwih eo, “Iti orot baimakiyin isan anunuwet men ana kakafin ta atita’urimih.”
5 Ka ne'e 'āsili ai te notou lilí, 'o notou pehē, “'Oku veuveuki 'e Ia 'ia te kakaí, 'aki Tana faiakó 'i Siutea kātoa, 'o kamata mai mei Kāleli ki heni.”
5 Baise abisa hio i hiukikin. “Iti orot i kougeyageyayan, ana bai’obaiyenamaim Galilee wanawanan busuruf sabuw etei hai ma bi’a’afiy boun na Judea wanawanan sabuw etei kugiyigiyih hai ma eafe’af.”
6 Pea 'i te fanongo ki ai 'ia Pailató, ne ina fehu'i ange pe ko te tangata Kāleli Ia.
6 Pilate iti na’atube hio nonowar ufunamaim, ibatiyih eo, “Iti orot i Galilee matuwan?”
7 Pea 'i tana mea'i 'oku ha'u 'ia Sīsū mei te feitu'u 'oku pule ai 'ia Hēlotá, ne'e fekau 'e ia ke 'ave 'Ona kiā Hēlota, he ne'e 'i Selusalema mo ia 'i te taimi ko iá.
7 Pilate nati ana veya’amaim so’ob Jesu i Herod ana aiwob babanamaim ma’am, imih Herod isan iyafar hibai hin. Anayabin nati ana veya Herod auman i na Jerusalem ma’am.
8 Pea 'i te mamata 'e Hēlota kiā Sīsuú, ne'e fiafia lahi ia, he kua fualoa tana faka'amu ke mamata kiā Ia, kote'uhí ko tono fa'a ongoongoa maí, pea kua ina faka'amu ke sio he me'a mana 'e fai 'e Ia.
8 Herod Jesu i’itin ana maramaim yansisir gagamin maiyow, anayabin ana tur marasika nowar naatu kok kwanekwan Jesu taitin, ina’inan auman ta tiwa’an ta’itin.
9 Pea lahi te 'ū fehu'i ne'e fai ange 'e Hēlota kiā Iá; ka ne'e kailoa mama'i tali 'e Ia he me'a.
9 Imih Herod tur moumurih maiyow Jesu ibabatiy, baise Jesu men iya’afut tur ta eomih.
10 Pea tutu'u ai 'ia te kau taula'aliki lahí, mo te kau sikalaipé, 'o notou tōtōivi tono talatalaaki'í.
10 Firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hitit tur fokarin maiyow hio ubar hitin hiu kwanikwaniy.
11 Pea ne'e manuki'i mo ngaahikovi'i 'Ona 'e Hēlota mo tana kau taú, pea notou 'ai kiā Ia he kofu ngingila; mo fekau ke toe 'ave 'Ona kiā Pailato.
11 Imaibo Herod ana baiyowayah bairi Jesu hi’iyab hiu kwanikwaniy. Naatu faifuw gewasin hibai hi’us hiyafar maiye matabir in Pilate biyan tit.
12 Pea ne'e kamata fe'ofa'ofani 'ia Pailato mo Hēlota 'i te 'aho ko iá; he ne'e nā vākovi ki mu'a.
12 Nati ana veya’amaim Herod Pilate hairi hitounuw, baise marasika i hairi rakit na’atube nanabih hima’am.
13 Pea fakataha 'e Pailato 'ia te kau taula'aliki lahí, mo te kau pulé, mo te kakaí,
13 Firis ukwarih naatu bonawiyenayah, sabuw ukwarih etei’imak Pilate e’af ayuwih hina
14 pea iange 'e ia kiā nātou, “Ne kotou 'aumai kiā au 'ia te Tangata nei, ko te Toko Taha takua, 'oku veuveuki te kakaí. Pea ko 'eni, ne au 'eke'i te Tangatá 'i te kotou 'aó 'e au, pea ne'e kailoa u 'ilo'i Hana mama'i hala 'e taha 'i te 'ū me'a ne kotou talatalaaki'i 'aki 'Oná.
14 iuwih eo, “Iti orot kwabai kwana biyou kwatit sabuw nawiyih kakaf kwarouw kwa’o, naatu ayu kwa etei namaim ai babatiy kwa’itin, baise ana kakafin kwao anonowar na’atube men ta atita’urimih.
15 Pea kua pehē pē mo Hēlota; he kua fekau 'e ia ke toe 'aumai 'Ona kiā tātou. Pea tā 'oku kailoa he me'a ia kua fai 'e Ia 'oku totonu ke mate ai.
15 Na’atube Herod nunuwet ana kakafin men tatita’ur, imih iyafar maiye matabir na. Anayabin men abisa kakafin ta sinaf boro namorob.
16 Ko ia, 'e au 'ai pē Hana tautea tā pea toki vete ange.”
16 Isan imih ayu boro anarab naatu anabotait natit nan.”
17 [He kua totonu ke vete ange ia he pōpula 'e taha 'i te kātoangá.]
17 Matan fufur Tar Nowaten hiyuw ana veya, Pilate mar etei dibur orot ta’imon sabuw isah ebobotait.
18 Pea notou kalanga fakataha kotoa pē, 'o pehē, “Tafi'i te Siana nā, kae vete mai 'ia Palāpasa!”
18 Baise sabuw rou’ay gagamin na’in hibatabat hiwow hio, “Nati orot i na morob! Aki akokok Barabas inabotait natit!”
19 ('a ia ko te toko taha ne'e sī ki te pilīsoné, kote'uhí ko tana angatu'u 'i te koló, mo te hia fakapō).
19 (Barabas i Jerusalemamaim kukugeyagey, naatu orot babin ta easabun momorob isan dibur hiyai ma’am.)
20 Pea toe lea 'e Pailato kiā nātou, ko tana loto ke vete ange 'ia Sīsuú.
20 Pilate kok kwanekwan i Jesu tabotait tatit, imih fanan aumetawat na’in eafare maiye sabuw ifefeyanih.
21 Ka ne'e kaikaila mai pē te kakaí ia, 'o pehē, “Kalusefai, kalusefai Ia!”
21 Baise sabuw fah sib hinow hi’af ra’at hio, “Ku’onaf! Ku’onaf!”
22 Pea me'a 'e ia kiā nātou ko tono tu'a tolú, “He ko te ā he kovi kua fai 'e te Tangata nei? Kua kala u mama'i 'ilo'i Hana hiamatea. Ko ia 'e au 'ai Hana kinisi, pea toki tukuange.”
22 Pilate iban mar baitounin ibatiyih maiye, “Abisa kakafin sinaf? Ayu ana kakafin men ta a’itin boro namorob, imih ayu boro anarab naatu anabotait.”
23 Ka ne'e mālohi ange te notou kaikailá, 'o notou longoa'a lahi, 'i te notou kole ke kalusefai 'Oná. Pea ne'e lava'i 'eni 'e te notou longoa'á.
23 Baise sabuw fanah sib Jesu morobomih hiwow hio hinan yomaninamaim hai kok na yabin matar.
24 Pea toki fekau 'e Pailato ke fai ki te notou lotó.
24 Basit sabuw hio na’atube hai kokomaim Pilate sinaf, Jesu morob isan ibasit.
25 Pea vete ange 'e ia 'ia te siana ne'e notou kole ki aí, 'ā ē ne'e sī ki te pilīsoné kote'uhí ko tana angatu'u mo te fakapō; kā ko Sīsuú ne'e tukuange atu 'e ia ke fai te notou lotó kiā Ia.
25 Naatu orot kougeyageyayan naatu asbunuwayan dibur ma’am isan hibifefeyan i botait, naatu Jesu isan abisa sinafumih hikokok na’atube bai itih.
26 Pea 'i te notou taki atu Iá, ne'e notou puke mai 'ia Saimone, ko te matu'a Sailine, 'i tana ha'u mei 'utá, 'o notou hili kiā ia te kolosí, ke fua atu 'o mulimuli kiā Sīsū.
26 Roman baiyowayah Jesu onafinamih hibai hitit hinan efamaim, Sairini orot wabin Simon ana barene na au Jerusalem rur bairi hitar. Naatu hikwarar tatab, onaf hibai hitin e’abar Jesu ufun bairi hin.
27 Pea mulimuli atu kiā Ia he fu'u kakai tokolahi, mo te kau fafine, 'a ia ne'e notou sī fatafata mo pohoē kote'uhí ko Ia.
27 Sabuw rou’ay gagamin na’in Jesu hi’ufunun bairi hinan wanawanahimaim baibin afa Jesu hi’itin yah baban hirerey.
28 Ka ne'e tafoki 'ia Sīsū 'o pehē ange kiā nātou, “Si'i kau fafine Selusalema, 'aua 'e kotou tangi kote'uhí ko Au, kae kotou tangi kote'uhí ko kōtou, pea mo te kotou fānaú.
28 Jesu tatabir itih eo, “Jerusalem baibin ayu isau men kwanarerey, baise kwa taiyuw isa naatu natunat isah kwaniyababan kwanarerey.
29 He vakai, kua 'unu mai pē te taimi 'e notou pehē ai, ‘'Oku manū'ia 'ia te pa'á, mo te manava ne'e kailoa fanaú, mo te huhu ne'e kailoa fai ai he huhú.’
29 Anayabin mar boro enan sabuw boro hinao, ‘Baibin iyab a’arih, taubu’e tema’am naatu kek men tibitotomanen boro hiniyasisir.’
30 Pea 'e notou toki kamata ke lea ki te 'ū ma'ungá, ‘Hoholo mai kiā mātou,’ pea ki te 'ū mā'olungá, ‘'Ufi'ufi 'ia mātou.’
30 Nati ana veya’amaim sabuw boro oyaw isah hinao,
31 He kāpau 'oku notou fai pehē ki te 'akau matá, ko te ā 'e fai ki te moamoá?”
31 Anayabin sawar iti na’atube ai biyan ahiy ana veya’amaim tisisinaf, baise ai nakekerer ana veya’amaim hinasisinaf boro mi’itube?”
32 Pea ne'e taki ange fakataha mo Ia he ongo faihia 'e toko ua ke tāmate'i.
32 Nati ana veya’amaim orot kakafih rou’ab auman Jesu bairi morobomih hinawiyih hitit hin.
33 Pea 'i te notou a'u ki te feitu'u 'oku ui ko 'Ulupoko, ne'e notou kalusefai ai Ia mo te ongo faihiá, ko te taha mei to'omata'u, mo te taha mei to'ohema.
33 Hitit hina efan wabin Gifow imaim hitit naatu Jesu hi’onaf orot kakafih rou’ab auman, orot ta ana asukwafune, orot ta ana beyawane. Jesu orot kakafih ro’ab bairi koros afe’en|alt="Jesus and thieves on the cross" src="CN01836B.TIF" size="col" loc="Luk 23.33" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="23.33-35"
34 Pea toki pehē 'e Sīsū, “'E Tamai, fakamolemole'i 'ia nātou; he 'oku kala notou 'ilo'i 'ia te me'a 'oku notou faí.” Pea notou vahevahe Tono 'ū kofú, mo talotalo ki ai.
34 Imaibo Jesu eo, “Tamai hai bowabow kakafih kunotawiyen men hiso’ob abisa tisisinaf.” Naatu ana faifuw hibosairen arowamaim hifaram hibow.
35 Ko te luma'i 'o Sīsū 'e te kau Fālesí|alt="Pharisees mocking Jesus on cross while soldiers gamble for clothing" src="DN00493b.tif" size="col" ref="23:35" Pea ne'e tu'u te kakaí 'o mamata. Pea manuki foki mo te kau pulé, 'o notou pehē, “Ne Ina fakama'uli 'ia te kakai kehé; 'ē, tuku ke fakahaofi 'e Ia 'Ona, 'o kāpau ko te Kalaisí Ia, ko te Toko Taha kua Ina filí.”
35 Sabuw nati’imaim hibat hi’i’itin ana maramaim, bonawiyenayah orot ukwarih Jesu hi’iyab hio, “Sabuw afa iyawasih bo i Keriso God narurubin na’at taiyuwin niyawasiban tana’itin.”
36 Pea ne'e luma'i 'Ona 'e te kau taú, mo notou 'unu'unu atu 'o 'avange he vinika kiā Ia,
36 Roman baiyowayah auman hi’iyab, naatu wine tenakuyakuy tomamih hitin
37 mo pehē ange, “Kāpau ko te tu'i Koe 'o te kakai Siú, pe'i fakahaofi 'Ou.”
37 hio, “O Jew sabuw hai aiwob na’at taiyuw kwiyawasi!”
38 Pea ne'e 'i ai mo he tohi ne 'ai 'i te 'ulu'i kolosí, 'o pehē, “KO TE TU'I 'ENI 'O TE KAKAI SIU.”
38 Naatu ukwarinamaim hikirum hio, “Iti I Jew Sabuw Hai Aiwob.”
39 Pea ko te toko taha 'i te ongo faihia ne'e tautaú ne'e manuki kiā Ia, mo iange, “Kāpau ko te Kalaisí 'ia Koe, pe'i fakahaofi 'Ou mo māua.”
39 Orot kakafin ta hi’onaf inu’in Jesu isan eafabon tur kakafih eo. “O Keriso na’at kwiyawas kure naatu aki auman kwiyawasi.”
40 Ka ne'e valoki'i 'ona 'e te faihia 'e tahá, mo pehē ange, “'Oku kala koā 'apasia 'ia koe ki te 'Atuá, hē 'oku kulā kaungā tautea mo Ia?
40 Baise orot ta rounane inu’in turan kwarar iu, “O God isan kubirubir ai en? It etei i baimakiy ta’imon tabaib.
41 Pea 'oku tonu pē ia kiā tāua; hē ko te totongi totonu ia 'o te tā faihiá; kā ko te Toko Taha nei, kua kailoa Ha'aná mama'i kovi 'e taha ne fai.”
41 It airit biyababan tabaib i ana efamaim tabaib, anayabin atasisinaf kwanekwanemaim wan tama ra’at biyat ebababan. Baise iti orot i men kafa’imo kakafin ta sinaf, asir biyababan ebaib.”
42 Pea toki iange 'e ia kiā Sīsū, “'E 'Aliki, manatu'i 'oku, 'o kā Ke hoko ki Tou pule'angá.”
42 Naatu Jesu isan eafabon eo, “Jesu a aiwobomaim inarur ayu inanuhu.”
43 Pea folafola ange 'e Sīsū ki ai, “'Okou tala mo'oni atu kiā koe, ko te 'aho nei 'e ke 'i Palataisi mo Au.”
43 Jesu iya’afut eo, “Ao’omatani, boun ayu Paradise imaim ana rur o boro airit tanarun.”
44 Pea 'i te fe'unga nai mo te ho'atā mālié, ne'e fakapō'uli te fanuá fuli pē, 'o a'u ki te tolu afiafí.
44 Veya yen na i’ouyit, veya rararan matan gugum tafaram etei fobe inu’in veya re three korok na’atube bai.
45 “Pea mahaeua mālie 'ia te puipui 'o te Fale Tapú.” |src="LB00265b.tif" size="col" loc="[from trial edition]" ref="23:45" Pea fakapō'uli 'ia te la'aá, pea mahaeua mālie 'ia te puipui 'o te Fale Tapú.
45 Basit faifuw gagamin Tafaror Bar wanawan hitaiy re efan kakafiyin, kakafiyin hirafut inu’in taseb rou’ab himatar.
46 Pea kalanga le'o lahi 'ia Sīsū, 'o pehē, “'E Tamai, 'Okou tuku atu Toku laumālié ki To'oú nima!” Pea 'i te 'osi Tana lea peheé, pea pekia leva Ia.
46 Imaibo Jesu fanan aumetawat rerey eo, “Tamai umamaim ayubu abit inab.” Iti na’atube eo basit morob.
47 Pea 'i te vakai atu 'e te senitulioó ki te me'a ne'e hokó, ne'e fakaongoongolelei'i 'e ia 'ia te 'Atuá, 'aki tana pehē, “Tā ko te mo'oni pē, ko te Tangata mā'oni'oni 'eni!”
47 Baiyowayah hai ukwarin nati’imaim bat abisa mamatar itin, God wabin bora’ara’ah eo, “Turobe iti orot i gewasin.”
48 Pea ko te kakai kotoa pē ne'e notou fakataha ange ke mamata ki te me'a ko iá, 'i te notou vakai ki te 'ū me'a ne hokó, ne'e notou sī fatafata, 'o foki ki 'api.
48 Sabuw nati’imaim hiru’ay hibat abisa mamatar hi’itin, dogoroh hirab yababan auman hai ubar himatabitabir hin.
49 Ka ne'e tutu'u mei te mama'ó Tono kau fe'iloakí kotoa pē, mo te kau fafine ne'e mulimuli kiā Ia mei Kālelí, 'o notou mamata ki te 'ū me'a nei.
49 Sabuw afa Jesu hisusu’ub, naatu baibin afa Galilee ine hi’ufunun bairi hina hibibais, nabinamaim hibat Jesu momorob hi’itin.
50 Pea tā ne'e 'i ai he matāpule ne'e hingoa ko Siosifa 'a ia ne'e kau 'i te Fakataha Fakamātu'á, ko te tangata lelei ia mo faitotonu,
50 — ausente —
51 (ne'e kailoa loto ia ki te notou tu'utu'uní mo te notou ngāué,) ko te matāpule ia mei 'Alematea, ko te kolo Siu; pea ne'e nofo 'amanaki foki ia ki te Pule'anga 'o te 'Atuá.
51 — ausente —
52 Ko te tangata nei ne'e 'alu kiā Pailato, 'o kole ange te sino 'o Sīsuú.
52 Na Pilate nanamaim tit Jesu biyan bai na ya’in isan ifefeyan naatu aiwob orot ibasit.
53 Pea tuku ifo 'e ia 'ia te 'anga'angá, 'o teu 'aki he tupenu mahu'inga; 'o telio 'ia Sīsū 'i te fanualoto kua tā 'i te loto maká, 'a ia 'oku he'iki ai 'aupito toka ai he taha.
53 Joseph na Jesu biyan onaf afe’en inu’in bosair bai re faifuw boubunamaim sum bai in hub boubun to naiwanamaim tar numin inu’in imaim yai.
54 Pea ko te 'aho Tokonaki ia, pea kua ofi mai te Sāpaté.
54 Naatu nati veya i Friday, Baiyarir busurufin isan ana veya nakabom.
55 Pea ko te kau fafiné foki, 'ā ē ne'e fononga mai mo Ia mei Kālelí, ne'e notou mulimuli mai, pea notou vakai atu ki te fanualotó, mo te anga 'o te fakatoka Tono 'anga'angá.
55 Baibin Galilee ine Jesu hi’ufunun bairi hinan i Joseph bairi hin hubemaim hitit, Jesu biyan mi’itube ya’iyai i hi’itin.
56 Pea notou foki, 'o teu te 'ū ahi mo te 'ū lolo tākai.
56 Naatu himatabir hin bar hitit Jesu biyan yabuna’in isan ana raiy hibogaigiwas naatu mar to Baiyarir Ana Veya i hima hiyarir hai ofafar eo na’atube.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 23, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.