João 6
num (NUM) vs AAI
1 Pea 'i te 'osi ange 'ení, ne'e folau 'ia Sīsū ki te kauvai 'o te Tai 'o Kālelí, 'a ia ko te Tai 'o Taipilioó.
1 Nati ufunamaim ana veya ta, Jesu Galilee harew isobon rabon rewan rounane (wabin ta Taibirias kukuf.)
2 Pea ne'e mulimuli kiā Ia he fu'u kakai tokolahi, kote'uhí ko te notou mamata ki Tana 'ū faka'ilonga mana ne'e fai kiā nātou ne'e mahaki'iná.
2 Naatu sabuw rou’ay gagamin maiyow hi’ufunun hin anayabin sabuw sawusawuwih biyahimaim ina’inan sinaf biyawasih hi’itan isan.
3 Pea ne'e 'alu ake 'ia Sīsū ki te ma'ungá, 'o nofo ifo 'i ai mo Tana kau akó.
3 Naatu Jesu yen in oyaw sisibinamaim tit naatu ana bai’ufununayah hina biyanamaim himarir hima.
4 Pea ne'e ofi 'ia te Pāsová, 'a ia ko te kātoanga 'o te ha'a Siú.
4 Jew sabuw hai Tar Nowaten hiyuw ana veya i na biyubin.
5 Pea hanga ake 'e Sīsū 'o vakai atu, tā ko te fu'u kakai 'ena 'oku notou ha'u kiā Ia; pea iange 'e Ia kiā Filipe, “'E tou fakatau mei fea he mā ke kai 'ia te kakai ko 'ená?”
5 Jesu nuw ra’at sabuw rou’ay gagamin maiyow isan hinan itih, naatu Philip ibatiy, “Rafiy menamaim boro tanatobon iti sabuw tanituwih?”
6 Kā ko Tana lea peheé ko Tana 'ahi'ahi'i pē 'ona, he ne'e mea'i 'e Tana 'Afió 'ia te me'a 'oku 'amanaki 'e Ia ke faí.
6 Iti i Philip fufunin isan ibibatiy, anayabin i ana notamaim so’obaka i boro abistan nasinaf.
7 Pea tali 'e Filipe kiā Ia, “Neongo 'e ma'u mai he mā tēnali 'e uangeau, kā 'e kailoa pē fe'unga ia ke notou taki taha to'o he me'a si'isi'i.”
7 Philip iya’afut eo, “Orot ana baiyan sumar eight ana fofonin tatab rafiy tatutubun sabuw ta’ita’imon tatabituwih i kikimin kwanekwan.”
8 Pea lea kiā Ia he toko taha 'o Tana kau akó, ko 'Anitelū ko te tokoua 'o Saimone Pitá, 'o pehē,
8 Imaibo ana bai’ufununayah orot ta, Andrew, Simon Peter tain awan tara’ah eo,
9 “'Oku 'i ai he tamasi'i 'i heni, 'oku 'i ai tana fe'i mā pa'ale 'e nima, mo he mata'i ika 'e ua, kā ko te ā te me'a ko iá ki te fu'u kakai tokolahi pehē?”
9 “Kek ta iti’imaim rafiy afu’afusar umat roun naatu siy rou’ab umanamaim hima’am aitin. Baise anotanot boro men nakaram, sabuw i ra’at kwanekwan.”
10 Pea me'a ange 'e Sīsū, “Fekau te kakaí ke notou nonofo ki lalo.” Pea ne'e musie'ina 'ia te feitu'u ko iá. Pea ne'e nonofo ki lalo 'ia te kau tangatá; ne'e fe'unga nai mo te toko nima afe.
10 Nati’imaim samar gewasin tuw inu’in, imih Jesu eo, “Sabuw kwa’uwih samar yan timarir. naatu sabuw samar yan himarir hima, naatu oro’orotowat hibiyab etei 5,000.
11 Pea to'o ai 'e Sīsū 'ia te 'ū fe'i maá, 'o fai he fakafeta'i, 'o toki tufa kiā nātou 'oku nonofo ki laló; pea pehē pē mo te ongo iká, 'o fai pē kae'aua ke notou mākona.
11 Jesu faraw bai, God ana merar yi, naatu sabuw himarir hima’am faramih, siy bai ef ta’imon sinaf, etei hi’aa yah gadid hai fofonin bai.
12 Pea kua notou fu'u mākokona, pea iange 'e Ia ki Tana kau akó, “Kotou tānaki 'ia te 'ū mapakipaki'i mā 'oku toé, ke 'aua na'a maumau he me'a.”
12 Naatu hai fofonin baib ufunamaim, Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “Hi’aa tuturih etei kwaita’ay, men ta kwanihamiy.”
13 “Ne'e notou tānaki, 'o fakafonu he kato 'e hongofulu mā ua”|alt="Disciples gather the left-over food" src="DN00443b.tif" size="col" ref="6:13" Ko ia ne'e notou tānaki, 'o fakafonu he kato 'e hongofulu mā ua, 'aki te 'ū kongakonga mā mei te fe'i mā pa'ale 'e nimá, 'a ia ne'e toe 'iā nātou ne'e kaí.
13 Basit hi’aa tuturih hi’o’on naatu kaifet hibiwanen etei 12, iti i rafiy fafar umat roun naatu siy rou’abamaim sabuw bituwih.
14 Pea 'i te vakai 'e te kakaí ki te faka'ilonga mana kua fai 'e Sīsuú, ne'e notou pehē, “Ko 'eni mo'oni ia 'ia te palōfita kā ha'u ki māmaní.”
14 Iti ina’inan Jesu sinaf sabuw hi’i’itin ufunamaim hibusuruf hi’o, “Turobe iti orot i dinabamon, i namih hi’o’oban na tafaramamaim tit.”
15 Pea 'i te mea'i leva 'e Sīsū, 'oku notou teu ke ōmai 'o 'ave fakamālohi'i 'Ona, 'o fakanofo ke tu'í, ne'e toe 'alu ake Ia ki te ma'ungá toko taha pē.
15 Jesu itih so’ob boro kafa’imo hinan hinab naatu hinau’kikin ni’aiwob, imih i hamenamo nati efan ihamiy naatu akisinamo yen in oyaw wan.
16 Pea kua afiafi, ne'e 'alu ifo Tana kau akó ki tai,
16 Veya re birabirab ana bai’ufununayah hire hin harew kukuf hitit,
17 pea notou heka ai he vaka, 'o notou kamata folau ki te kauvaí ki Kāpaneume. Pea ko 'eni kua pō'uli, pea kua he'iki ai a'u mai 'ia Sīsū kiā nātou.
17 Jesu isan hima hikakaif mar bu’u’um, men na biyah tit, imih wa hibai hiboy hirabon au Capernaum.
18 Ne'e hou foki 'ia te taí, ko te me'a 'i te fu'u matangi kua tō.
18 Nati ana veya kotar bitufuwan wanawanan hin naatu yabat busuruf ra’at.
19 Pea kua notou 'a'alo 'i te maile nai 'e tolu pe fā, pea notou vakai atu 'ia Sīsū 'oku hā'ele mai 'i te fukahi taí, pea 'oku fakaofiofi mai 'e Ia ki te vaká; pea ne'e notou 'ilifia 'aupito.
19 Hiboy hitit hire hikuyowen five o six kilometres na’atube hinuwanuw Jesu nahine riy yan bat remor wa isan nan hi’itin yah birubir fafar.
20 Ka ne'e iange 'e Ia kiā nātou, “Ko Au pē ia; 'aua 'e kotou manahē.”
20 Baise isah eaf eo, “Ayu o! men kwanabirumih!”
21 Pea notou loto leva ke ma'u Ia ki te vaká; pea ne'e tau leva 'ia te vaká ki te fanua ne'e notou folau ki aí.
21 Imaibo ereyasisir hiu na wa afe’en yen, naatu men yok efan hinot hinanamaim awar hiyut.
22 Pea 'i te pongipongi aké, ko te kakai ne'e tutu'u 'i te kauvaí ne'e notou vakai atú 'oku taha tofu pē 'ia te ki'i vaka 'i te feitu'u ko iá, pea ne'e kailoa heka vaka 'ia Sīsū mo Tana kau akó, kā ko te kau akó pē ne'e folaú.
22 Marto, sabuw rou’ay nati harew kukuf rounane hima hinunuwabon wa ta’imon nati’imaim batabat hi’inan, naatu hiso’ob Jesu i men nati wa’amaim isra’at bairi hinamih, baise ana bai’ufununayah akisihimo hinan hi’itih.
23 (Ka ne'e ha'u he fanga ki'i vaka kehe mei Taipiliō, 'o notou tau ofi ki te feitu'u ne'e notou kai ai 'ia te maá 'i te hili ange tono fakafeta'ina 'e te 'Alikí.)
23 Imaibo wa afa Taibiriasine hina efan nati Regah faraw bai igegewasin sabuw bituwih sisibinamaim hirun.
24 Ko ia 'i te 'ilo'i leva 'e te kakaí, tā 'oku kailoa 'i te feitu'u ko iá 'ia Sīsū, pe ko Tana kau akó, ne'e notou heka foki mo nātou ki te fanga ki'i vaka, 'o notou ō ki Kāpaneume, ko te kumi kiā Sīsū.
24 Naatu sabuw wa afe’en hinunuwatet Jesu ana bai’ufununayah bairi men hi’it fa’arih, matah kabiy wa hibow au Capernaum na’at Jesu hinuwih hin.
25 Pea 'i te notou 'ilo'i 'Ona 'i te kauvaí, ne'e notou 'eke ange kiā Ia, “Lāpai, ne ha'u fakafea 'ia Koe ki hení?”
25 Jesu harew kukuf rewan rounane ma’am hitita’ur, naatu hibatiy, “Bai’obaiyenayan, biyika ina itit kuma’am?”
26 Pea iange 'e Sīsū kiā nātou, “Ko te mo'oni, ko te mo'oni, 'Okou tala'i atu: ko te kotou kumi kiā Aú, 'oku kala kote'uhí ne'e kotou mamata ki te 'ū faka'ilonga maná, kā kote'uhí ne'e kotou kai 'ia te 'ū fe'i maá, 'o mākokona ai.
26 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu kwanunuwuhu i men ina’inan asisinaf kwa’i’itin isan, baise kwa rafiy kwa’aan ya gagadid isan ayu kwanuwuhu kwanan.
27 Kotou ngāue, 'o kailoa ki te kai 'oku molé, kā ki te kai 'oku tolongá, 'o iku ki te ma'uli ta'engatá, 'a ia 'e 'avatu kiā kōtou 'e te Fanautama te Tangatá. He ko te Toko Taha ko iá kua sila'i 'e te 'Atua ko te Tamaí.”
27 Bay nati eafe’af isan men kwanabowamih, baise ma’ama wanatowan ana bay isan i raro nanababan, nati bay i Orot Natun boro kwa nit. Anayabin God ayu Tamai ana baibasit nati bay roufaramin isan ana fair ayu itu.”
28 Pea notou 'eke ange kiā Ia, “Ko te ā tū 'e motou faí, kae motou feia 'ia te 'ū ngāue mei te 'Atuá?”
28 Imaibo Jesu hibatiy, “Bo aki boro mi’itube anasinaf saise God abistan eo imaim anasinaf?”
29 Pea tali 'e Sīsū kiā nātou, “Ko 'eni ia 'ia te ngāue mei te 'Atuá, ke kotou tui pīkitai kiā Ia ne'e fekau mai mei te 'Atuá.”
29 Jesu iyafutih eo, “God ana bowabow bow isan i iti. Orot yait God biyafar i kwanitumitum.
30 Pea notou 'eke ange kiā Ia, “Pea ko te ā ia he faka'ilonga 'oku fai 'e Koe, ke motou mamata ki ai 'o tui kiā Koé? Ko te ā Tau ngāue 'oku fai?
30 Imih i hibatiy, “Ina’inan fairin menatan boro inasinaf aki ana’itin naatu o anitutumi? O boro abistan inasinaf?
31 Ko te tou mātu'á ne'e notou kai te maná 'i te toafá, 'o hangē ko ia kua tohí: ‘Ne'e 'avatu 'e Ia kiā nātou, he mā mei te langí ke notou kakai.’ ”
31 It ata a’agir arar yanamaim i rafiy wabin manna hi’aa; Buk Atamaninamaim hikirum hi’o’o na’atube, I mar ana rafiy itih hi’aa.”
32 “Ne'e kala ko Mōsese ne 'avatu kiā kōtou 'ia te mā mei te langí…”|src="LB00136b.tif" size="col" loc="[from trial edition]" ref="6:32" Pea folafola ai 'e Sīsū kiā nātou, “Ko te mo'oni, ko te mo'oni, 'Okou tala'i atu: ne'e kailoa ko Mōsese ne 'avatu kiā kōtou 'ia te mā mei te langí; kā ko Taku Tamaí 'oku 'avatu 'e Ia kiā kōtou te mā mo'oni mei te langí.
32 Naatu Jesu hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, “Iti mar ana rafiy kwa kwa’ani’aan i men Moses kwa itimih, baise ayu Tamai rafiy anababatun marane kwa it.
33 He ko te mā 'a te 'Atuá, ko Ia ia 'oku 'alu ifo mei te langí, 'o foaki te ma'ulí ki māmani.”
33 Anayabin God ana rafiy i orot yait marane rara’iy sabuw etei tafaram wanawanan yawas ebitih.”
34 Pea notou iange kiā Ia, “'Aliki, foaki mai kiā mātou 'ia te mā ko iá ma'u ai pē.”
34 Sabuw hi’o, “Regah iti rafiy i mar etei initi ana’aan.”
35 Pea folafola 'e Sīsū kiā nātou, “Ko Au pē ko te Mā 'o te ma'ulí. Ko ia 'oku ha'u kiā Aú 'e kailoa 'aupito fiakaia ia, pea ko ia 'oku tui pīkitai kiā Aú, 'e kailoa 'aupito fiainua ia.
35 Imaibo Jesu iuwih eo, “Ayu i yawas ana rafiy. Orot Yait ayu isou enan i boro men kafa’imo bayumih namorob, naatu orot yait ayu isou ebitumatum boro men kafa’imo sikan namamahimih.”
36 Kā ne Au 'osi tala kiā kōtou 'o pehē, ‘Kua kotou mamata foki kiā Au, kae kailoa tui.’
36 Naatu iti tur i ao kwanowaraka naatu mata yan kwa’i’itin baise men kafa’imo kwabitutumu.
37 Ko te me'a kotoa pē 'oku foaki mai 'e te Tamaí kiā Aú 'e ha'u kiā Au; pea ko ia 'oku ha'u kiā Aú, 'e kailoa 'aupito ke Au kapusi.
37 Sabuw iyabowat ayu Tamai bitu boro ayu isou hinan, naatu orot babin yait ayu isou enan boro men ananun ufun natitamih.
38 Kote'uhí ne Au 'alu ifo mei te langí, 'o kala U fai ki te loto 'O'okú, kā ko te finangalo 'o Ia ne'e fekau mai 'Okú.
38 Anayabin ayu marane arara’iy, i men ayu au kok sinaf isanamih, baise orot yait ayu iyunu anan i ana kok anasinaf.
39 Pea ko 'eni ia 'ia te finangalo 'o Ia ne'e fekau mai 'Okú, kote'uhí ko ia kotoa pē kua foaki mai 'e Iá, ke 'aua na'a U tuku ke mole he toko taha, kaikehe ke Au fokotu'u ia 'i te 'aho fakamulí.
39 Naatu orot yait ayu iyunu anan ana kok i iti, sabuw iyabowat ayu bitu etei men ta anikasiy, baise mar yomaninamaim etei’imak anabuwih hinamisir.
40 He ko 'eni ia te finangalo 'o Taku Tamaí, ke 'ilonga pē ia 'oku mamata ki te 'Aló, mo tui pīkitai kiā Iá, ke ma'u 'ia te ma'uli ta'engatá, kae Au fokotu'u ia 'e Au 'i te 'aho fakamulí.”
40 Anayabin ayu Tamai ana kok i sabuw iyab matah etei Natun akisin ti’i’itin naatu tibitumitum boro ma’ama wanatowan ana yawas hinab; naatu mar yomaninamaim ayu boro anabuwih hinamisir.
41 Ko ia ne'e lāunga ai 'ia te ha'a Siú kiā Ia, kote'uhí ko Tana pehē: “Ko Au pē ko te Mā ne 'alu ifo mei te langí.”
41 Imaibo Jew sabuw hibusuruf Jesu isan higam, anayabin i eo, “Ayu i mar ana rafiy.
42 Pea notou pehē, “'Oku kala koā ko Sīsū 'eni, ko te foha 'o Siosifá, 'a ē 'oku tou lāu'ilo'i Tana tamaí mo Tana fa'eé? Pea fefe'aki ai Tana lea, 'o pehē, ‘Kua U 'alu ifo mei te langí’?”
42 Basit sabuw hi’o, “Iti orot i Jesu, Joseph natun, hinah tamah i taso’ob. Naatu baise boun i eo’o, Ayu i marane ara’iy.”
43 Pea tali 'e Sīsū kiā nātou, “'Aua 'e kotou felāutu'u'aki.
43 Jesu iyafutih eo, “Taiyuw men kwanagam.
44 'Oku kailoa lava he taha ke ha'u kiā Au, kā 'i te tohoaki'i 'ona 'e te Tamaí ne'e fekau mai 'Okú, pea 'e Au fokotu'u 'ona 'i te 'aho fakamulí.
44 Sabuw boro men ayu isou hinan kwaneyan, baise Tamai ayu iyunu anan boro nabonawiyih hinan ayu biyau hinatit; naatu mar yomaninamaim ayu boro ana bora’ahih hinamisir.
45 Kua tohi 'i te Tohi Palōfitá: ‘Pea 'e notou hoko kotoa pē ko te kau akonakina 'e te 'Atuá.’ 'Ilonga pē ia kua fanongo mo akonakina mei te Tamaí, 'oku ha'u ia kiā Au.
45 Dinab oro’orot hikirum hi’o na’atube, ‘Sabuw etei boro God ni’obaiyih. Orot yait Tamai fanan nowar naatu biyanane so’ob ebaib boro ayu isou nan.
46 'Oku kailoa he tangata kua mamata ki te Tamaí, ngata pē 'i te Toko Taha 'a ia 'oku mei te 'Atuá; kua mamata Ia ki te Tamaí.
46 Men yait ta Tamai itin; baise orot yait Godane nan i akisinamo Tamai itin.
47 Ko te mo'oni, ko te mo'oni, 'Okou tala'i atu: ko ia 'oku tuí 'oku ina ma'u 'ia te ma'uli ta'engatá.
47 Turobe a tur ao’owen, orot yait ebitumatum, yawas wanatowan i baika.
48 Ko Au pē ko te Mā 'o te ma'ulí.
48 Ayu i yawas ana rafiy.
49 Ne'e kai mana 'e te kotou mātu'á 'i te toafá, pea notou mate pē.
49 Kwa a’a’agir hai veya, rafiy wabin manna arar yanamaim hibow hi’aa, baise etei himorob.
50 Ko 'eni ia 'ia te Mā 'oku 'alu ifo mei te langí, ke kai ai he taha 'o 'aua na'a mate.
50 Baise rafiy iti i marane ra’iy, sabuw iyab hinab hina’ani’aan boro men hina morob.
51 Ko Au pē ko te Mā 'oku Ma'ulí, 'a ia ne'e 'alu ifo mei te langí. Kāpau 'e kai he taha mei te mā ko 'ení 'e ma'uli pē ia 'o ta'engata. Pea ko te mā 'e Au 'avatú ko Toku kakanó, kote'uhí ke ma'uli ai 'ia māmani.”
51 Ayu i yawas ana rafiy, marane hiyafaru are. Orot babin yait iti rafiy na’ani’aan na’at boro nama wanatowan. Iti rafiy i ayu finimu boro anit, saise sabuw boro tafaramamaim yawas hinab hinama.”
52 Ko ia ne'e fekīhiaki ai te ha'a Siú, 'o pehē, “'O lava fefe'aki te siana nei ke tuku mai Tono kakanó ke kai?”
52 Naatu Jew sabuw iti tur hinonowar isan yah so’ar hibusuruf taiyuwih wanawanahimaim higam hikwaris hio, “Iti orot biyan finimin boro mi’itube nitit tana’animih eo?”
53 Ko ia ne'e me'a ange 'e Sīsū kiā nātou, “Ko te mo'oni, ko te mo'oni, 'Okou tala'i atu: kāpau kua kailoa kotou kai 'ia te kakano 'o te Fanautama te Tangatá, mo inu Tono ta'ata'á, 'oku kala kotou ma'u he ma'uli 'iā kōtou.
53 Jesu iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun biyan finimin men kwana’aan naatu ana rara men kwanatomatom, kwa wanawanamaim yawas men ema’am.
54 Ko ia pē 'oku keina Toku kakanó, mo inu Toku totó, 'oku ma'u 'e ia 'ia te ma'uli ta'engatá, pea 'e Au fokotu'u ia 'i te 'aho fakamulí.
54 Orot yait ayu biyou finimin na’aan naatu au rara natomatom yawas wanatowan i bai, naatu yomaninamaim ayu boro ana bora’ah namisir.
55 He ko Toku kakanó ko he kai mo'oni ia, pea ko Toku totó ko he inu mo'oni.
55 Anayabin ayu biyou finimin i bay anababatun naatu au rara i harew anababatun,
56 Ko ia 'oku keina Toku kakanó, mo inu Toku totó, 'oku nofo ma'u ia 'iā Au, mo Au 'iā ia.
56 orot babin yait ayu biyou finimin na’aan naatu au rara natomatom boro wanawana’umaim nama naatu ayu i wanawananamaim anama.
57 Hangē ne fekau mai 'Oku 'e te Tamaí 'oku ma'ulí, mo Taku ma'uli 'A'aku kote'uhí ko te Tamaí, pehē foki, ko ia 'oku keina 'ia Aú, 'e ma'uli foki 'ia ia kote'uhí ko Au.
57 Tamat yawas ana’an i ayu iyunu ana, anayabin i ema’am isan imih, ayu auman ama’am, ef ta’imonaban orot yait ayu biyau’umaim bai eani’aan boro yawasin nama anayabin ayu ama’am isan imih.
58 Ko 'eni ia 'ia te Mā ne 'alu ifo mei te langí, tala'i'eaí 'oku hangē ko te kai 'a te kotou mātu'á, pea notou mate pē. Ko ia 'oku keina te Mā ko 'ení 'e ma'uli ia 'o ta'engata.”
58 Iti rafiy marane rara’iy i men kwa a a’agir manna hi’aa hibimumurub na’atube’emih, baise o yait iti rafiy boun marane rara’iy inab ina’ani’aan boro inama wanatowan.”
59 Ko te 'ū lea ko iá ne'e fai 'e Ia 'i Tana faiako 'i te falelotú 'i Kāpaneume.
59 Tur iti etei i Capernaum Kou’ay Bar wanawananamaim ma sabuw hai tur eowen i’obaibiyih.
60 Pea 'i te fanongo ki ai he tokolahi 'o Tana kau akó, ne'e notou pehē, “Ko te lea fefeka 'eni; ko ai 'e kātaki'i ke fanongo kiā Ia?”
60 Jesu ana bai’ufununayah moumurin na’in tur iti hinonowar hi’o, “Iti bai’obaiyen i fokarin. Yait boro iti tur nanowar nab?”
61 Pea 'i te mea'i 'e Sīsū 'i Tono finangaló 'oku hanu Tana kau akó 'i te me'a ko iá, ne'e iange 'e Ia kiā nātou, “'Oku kotou tūkia 'i te me'a nei koā?
61 Baise Jesu ana bai’ufununayah abisa isan hio higamigam so’ob naatu iuwih eo, “Tur iti kwanonowar imaim kwa a naniyan ebi’afiy?
62 Huanoa kā kotou siofia 'ia te Fanautama te Tangatá 'oku 'alu ake ki te feitu'u ne 'i ai ki mu'á.
62 Bo Orot Natun nayen ana efan marasika ma’am imaim nama kwana’itin boro mi’itube kwanao!
63 Ko te Laumālié pē 'oku foaki ma'ulí; ko te me'a ki te kakanó 'oku kailoa mama'i 'aonga ia. Ko te 'ū lea kua U fai 'e Au kiā kōtoú, ko te koto laumālie ia, mo te koto ma'uli.
63 Anun Kakafiyin i yawas ebit biyat i aurin fair en. Iti tur kwa isa a’o i ayub ana tur naatu wanawananamaim i yawas ema’am.
64 Kā 'oku 'i ai he 'ihi 'iā kotou 'oku kailoa tui.” Hē ne toka mea'i 'e Sīsū mei te kamata'angá 'ia nātou 'oku kailoa tuí, pea mo ia 'e lavaki'i 'Oná.
64 Baise kwa afa iti kwama’am i men kwabitumatum. Anayabin iyab men hinabitumatum naatu orot yait baban na’o Jesu so’obaka.”
65 Pea iange 'e Ia, “Ko tono 'uhinga ia ne Au lea ai kiā kōtou, 'o pehē, ‘'Oku kailoa lava he taha ke ha'u kiā Au, kā 'i tono foaki kiā ia mei te Tamaí.’ ”
65 Ibanak eo maiye, “Anayabin iti isan kwa au’uwi, orot babin boro men asir ayu isou nan kwaneyanamih, baise Tamai ana baibasitamaim boro niwa’an isah naham hinan ayu isou.”
66 Pea 'i te me'a ko iá ne foki ai he tokolahi 'o Tana kau akó, 'o kailoa notou kei ō fano mo Ia.
66 Nati ana veya’amaim ana bai’ufununayah moumurih na’in hihamiy naatu himatabitabir hina’ufut hin.
67 Ko ia ne'e iange 'e Sīsū ki te kau hongofulu mā uá, “'E kailoa koā fia ō mo kōtou foki?”
67 Jesu ana bai’ufununayah nah 12 ibatiyih. “Kwa auman kwakokok kwanan?”
68 Pea tali ki Ai 'e Saimone Pita, “'Aliki, ke motou ō kiā ai? 'Oku 'iā Koe 'ia te 'ū lea 'o te ma'uli ta'engatá.
68 Simon Peter iya’afut eo, “Regah yait isan boro anan? Yawas wanatowan ana tur o akisimo biya ema’am.
69 Pea kua motou tui, 'o 'ilo'i pau, ko Koe ia 'ia te Toko Taha Tapu 'o te 'Atuá.”
69 Aki abitumatum naatu aso’ob o i Kakafiyin Ta’imon Godane ina.”
70 Pea tali ange 'e Sīsū kiā nātou, “Ne kala koā ke fili'i 'e Au 'ia kōtou, 'ia te kau hongofulu mā uá? Pea ko te kotou toko taha ko te tēvolo.”
70 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12, i ayu arubini, baise kwa wanawanamaim orot ta i demon mowan.”
71 Ko Tana lea ko iá kiā Siutasi, ko te foha 'o Saimone 'Isikaliote, he ko ia ia 'e lavaki'i 'Oná, pea ko te toko taha 'o te kau hongofulu mā uá.
71 (Jesu iti tur eo’o i Judas Simon Iscariot natun isan, Judas i bai’ufununayan nah 12 wanawanahimaim orot ta, yomaninamaim i boro Jesu nayanuw namorob.)
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.