João 4
num (NUM) vs AAI
1 Pea 'i te mea'i 'e te 'Alikí kua fanongo 'e te kau Fālesí, 'o pehē 'oku fakaului mo papitaiso 'e Sīsū he kau ako, 'o tokolahi ange 'iā Sioné;
1 Pharisee hinowar Jesu i bigegesairih naatu John natabir ana bai’ufununayah moumurih na’in bapataito ebitih,
2 (kae tala'i'eaí ne'e fai papitaiso 'e Sīsū, kā ko Tana kau akó pē,)
2 turobe iti i men Jesu bapataito ebitih, baise i ana bai’ufununayah.
3 ko ia ne Ina hiki mei Siutea, 'o tē 'alu mei ai ki Kāleli.
3 Anamaramaim Jesu, i Judea ihamiy naatu matabir maiye in Galilee.
4 Pea ne'e pau ke 'alu atu Ia 'i loto Samēlia.
4 Boun ana remoramaim i boro Samaria wanawanan narun nan.
5 Pea fou atu Ia 'i te kolo 'o Samēlia, 'a ia ne'e ui ko Saika, 'oku ofi ki te konga fanua ne'e 'avange 'e Sēkope kiā Siosifa ko tono fohá.
5 Imih i Samaria bar merar wabin Sychar tit, Jacob ana me kamar i natun Joseph bitin i sisibinamaim.
6 Pea ne'e 'i ai te vaikeli 'o Sēkopé. Pea kua hela'ina 'ia Sīsū 'i te fonongá, pea ta'utu leva Ia ki te ngutu vaí; ne'e fe'unga nai 'eni mo te ho'atā mālie.
6 Jacob ana harew karakar i nati’imaim, naatu Jesu ef nan hahar, karakar sisibin mara’at ma. Nati i ouyit.
7 Pea ne'e 'alu ange he fafine Samēlia, ke 'utu vai. Pea iange 'e Sīsū kiā ia, “'Ē, mai mu'a Si'aku inu.”
7 Samaria babin harew huninamih nan anamaramaim, Jesu babin isan eo, “Karam harew ititu atatom?Jesus Samaritan babin hairi tibidudur|alt="Jesus talking to Samaritan woman" src="CN01674B.TIF" size="col" loc="Jhn 4.7" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="4.7"
8 (He kua ō Tana kau akó ki te koló ke fakatau me'akai.) Ko Sīsū mo te fafine Samēliá|src="LB00302b.tif" size="col" loc="[from trial edition]" ref="4:7"
8 I ana bai’ufununayah hin bar merar bay tobonamih.
9 Pea iange 'e te fafine Samēliá kiā Ia, “Ko te Siu 'ia Koe, pea fefe'aki ai Tau kole inu mai kiā au, ko te fafine Samēlia?” He 'oku kailoa fe'ofa'ofani he Siu mo he Samēlia.
9 Samaria babin Jesu isan eo, “O i Jew naatu ayu i Samaria babin. Mi’itube ayu isou harewamih kufefefeyan?” (Jew hai naukwat, o hai kerowas boro men Samaria bairi hinafaram hinaa hinatom.)
10 Pea tali 'e Sīsū kiā ia, “Ka ne ke 'ilo'i te me'a'ofa 'a te 'Atuá, mo Ia 'oku pehē atu, ‘Mai mu'a Si'aku inú,’ pehē kua ke kole kiā Ia, pea kua Ina 'avatu 'ia te vai ma'ulí.”
10 Jesu, babin isan iya’afut eo, “O God ana siwar itasoso’ob na’at yait o isa harew tomamih efefeyan, o boro itibatiy i boro yawas ana harew tit itatom”.
11 Pea iange 'e te fafiné kiā Ia, “'Aliki, 'oku kala Hau me'a ke 'utu 'aki, pea 'oku loloto 'ia te vaitupú; pea mei fea ai Tau ma'u te vai ma'uli nā?
11 Babin eo, “Aro, o taratarfuruwen men ibai ina naatu karakar ana sou i manin na’in ra’iy in. Karakar menatanamaim boro iti yawas ana harew inab?
12 Hē ko te lahi koā 'ia Koe 'i te tou kui ko Sēkopé, 'ā ē ne'e tuku mai kiā mātou 'ia te vai ko 'ení, pea ne'e inu ia mei ai, mo tana fānaú, mo tana fanga monumanú?”
12 Iti karakar i aki agir Jacob kair imaim ma tomatom, naatu ana haru ana for ouman. Iti karakar aki iti. O taiyuw ku’o’o, o Jacob inatabir?
13 Pea me'a ange 'e Sīsū kiā ia, “Ko ia kotoa pē 'oku inu mei te vai ko 'ená 'e toe fiainua,
13 Jesu iya’afut eo, “Orot babin etei iti harew natomatom boro sikan namamah maiye,
14 kā ko ia 'e inu mei te vai 'e Au 'avatú, 'e kailoa 'aupito toe fiainua ia 'o ta'engata, kā ko te vai 'e Au 'avatu kiā iá, 'e tupu 'i loto 'iā ia, ko te matavai mapunapuna ake, 'o iku ki te ma'uli ta'engata.”
14 baise yait ayu harew anitin natomatom boro men sikan namamah. Naatu harew nati ayu anabitin boro wanawananamaim harew buruburur namatar. Naatu yawas’anaharew imaim na’in nitin, naatu yawas wanatowan nab.
15 Pea iange 'e te fafiné kiā Ia, “'Aliki, foaki mai te vai ko 'ená kiā au, kote'uhí ke 'aua na'a u fiainua, pe toe hela'ina mai ki heni ke 'utu.”
15 Babin Jesu isan eo,” Aro, harew nati ayu kwiti saise ayu men sikou namamaa nan naatu men mar etei iti’imaim harew huninamih anan.”
16 Pea me'a ange 'e Sīsū kiā ia, “'Alu, ui mai tou malí, pea kulā ōmai ki heni.”
16 Jesu babin iu, “Kwen ku’af aaw isan naatu kumatabir kuna.”
17 Pea tali ange 'e te fafiné, “'Oku kailoa si'aku mali.”
17 Babin iya’afut eo, “Ayu aawu en.” Jesu eo,” O aaw en ku’o’o i turobe.”
18 he ne ke ma'u te mali 'e toko nima, pea ko te tangata 'oku kulā nonofo nā, 'oku kala ko tou mali. Ko te mo'oni pē ta'aú lea.”
18 Anababatun, o oro’orot etei five, i aa’awanen naatu orot iti boun airi kwama’am i men o aawamih. Abistan iti boun i’o’o i turobe.”
19 Pea lea ange 'e te fafiné kiā Ia, “'E 'Aliki, 'okou 'ilo'i 'eni ko te palōfita 'ia Koe.
19 Babin eo, “Aro, ayu ai’iti, o i dinab orot.”
20 Ne'e lotu te motou mātu'á 'i mu'a 'i te ma'unga nei, kā ko kōtoú 'oku kotou pehē, ko Selusalema pē te feitu'u 'oku totonu ke fai ai te lotú.”
20 “Aki ai a’agir iti oyawemaim hikwakwafir, baise kwa Jew kwa’o’o kwafiren efan i Jerusalemamaim tanakwafir.”
21 Pea iange 'e Sīsū kiā ia, “Fafine, tui mai kiā Au, 'oku 'unu mai 'ia te taimi, 'e kala toe fai ai 'i te ma'unga nei, pē 'i Selusalema, te kotou lotu ki te Tamaí.
21 Jesu eorereb eo, “Babin ayu initutumu, veya i enan anamaramaim kwa boro men Tamat no oyawemaim o Jerusalemamaim kwanakwafir.
22 Ko kōtoú 'oku kotou lotu ki te me'a 'oku kailoa he kotou 'ilo ki ai; 'oku motou lotu mātou ki te me'a 'oku motou 'ilo'i, he 'oku mei te kakai Siú 'ia te fakama'ulí.
22 Kwa Samaria men kwaso’ob abistan kwakwakwafir, aki aso’ob abistan a kwakwafir, anayabin yawas i Jew sabuw biyahine na.
23 Kā 'oku 'unu mai te taimi, 'io, kua hoko ia, 'a ia ko te kakai 'oku lotu mo'oní 'e notou fai 'i laumālie mo fai 'i mo'oni te notou lotu ki te Tamaí. He ko te Tamaí foki 'oku kumi 'e Ia 'ia te fa'ahinga ko iá, ke lotu kiā Ia.
23 Veya i enan naatu natitaka anamaramaim anababatun kwafirenayah boro Regah turobe naatu Anuninamaim hinakwafir, naatu kwafirinayah iti na’atube i boun Regah enunuwet.
24 Ko te 'Atuá ko te Laumālie, pea ko nātou 'e lotu kiā Iá, kua pau ke notou fai 'i laumālie pea fai 'i mo'oni te notou lotú.”
24 God i Anunin, naatu i ana kwafirenayah i turobe naatu Anuninamaim hinakwafir.”
25 Pea iange 'e te fafiné kiā Ia, “'Okou 'ilo'i 'oku ha'u 'ia te Mīsaiá ('ā ē 'oku ui ko Kalaisí); kā ha'u Ia, 'e toki fakahaa'i 'e Ia kiā mātou 'ia te me'a kotoa pē.”
25 Babin eo, “Ayu nati Roubininenayan i aso’ob (Keriso terarouw) i enan. I nanan ana veya i boro sawar etei it isat nakubuna.”
26 Pea folafola ai 'e Sīsū kiā ia, “Ko Au ia, 'a 'eni 'oku lea kiā koé.”
26 Imaibo Jesu eorereb eo, “Ayu i yait? Ayu yait airit ta’o’o.”
27 Pea fe'unga iá mo te ōmai Tana kau akó, 'o notou 'ohovale 'i Tana talanoa mo te fafiné. Kae mole ke mama'o he notou taha 'e iange, “Ko te ā te me'a 'oku Ke kumí?” pe, “Ko te ā 'oku kulā talanoa ai mo te fafiné?”
27 Jesu eo oumatan, ana bai’ufununayah himatabir hina hitit naatu Jesu babin hairi hibidudur hi’itih hi’ororsa’ir. Baise men yait ta kok babin tibatiy, o Jesu hitibatiy, “Anayabin aisimamih babin airi kwabidudur?”
28 Pea ne'e si'aki 'e te fafiné tana hina vaí, kae foki ia ki kolo, 'o talanoa'i holo ki te kakaí,
28 Naatu babin ana harew hunihun ihamiy, i matabir in bar merar tit naatu sabuw nati’imaim hima’am hai tur eo’wen,
29 “Kotou ōmai angé, 'o mamata ki te Tangata kua Ina 'a'au mai taku me'a kotoa pē kua u faí. Ko te Kalaisí nai 'eni pe kailoa?”
29 Kwana tan orot kwa’itin, sawar abistanawat asisinaf etei’imak au tur eowen. Ta’itin i Roubinineyan wariten?”
30 Pea notou 'alu atu mei te koló, 'o ōmai kiā Ia.
30 Naatu bar merar hihamiy naatu sabuw etei ef hinuwet hin Jesu biyan hitit.
31 Lolotonga iá ne'e kole ange 'e te kau akó kiā Ia, 'o pehē, “Lāpai, ke Ke tokoni mu'a.”
31 Nati ana veya’amaim ana bai’ufununayah hi’o, “Bai’obaiyenayan bay ta ku’aan ya kurutan!”
32 Kae iange 'e Ia kiā nātou, “'Oku 'i ai Ta'akú kai 'oku kala kotou 'ilo ki ai.”
32 Baise i isah eo, “Ayu au bay menamaim ana’ani’aan kwa men kafa’imo kwaso’ob.”
33 Pea pehē ai 'e te kau akó, “He kua 'avange he taha Hana me'a ke kai?”
33 Imih bai’ufununayah taiyuwih hima hi’o, “Ta’itin sabuw afa bay hibow hina hitin eaa wariten?”
34 Pea iange 'e Sīsū kiā nātou, “Ko Ta'akú ē me'akai, ko te fai 'ia te finangalo 'o Ia ne Ina fekau'i mai 'Okú, mo faka'osi Ta'aná ngāue.
34 Jesu eo, “Ayu au bay, i yait ayu biyafaru i anakok anabosiyasiyar anasinaf naatu bowabow ayu bitu i anabow anisawar.
35 'Oku kala koā kotou lau 'o pehē, ‘'Oku toe te māhina 'e fā, pea hoko te utu-ta'ú’? 'Ē, 'Okou tala'i atu: kotou hanga ake mu'a ki te 'ū ngoue nā; vakai, kua matu'atu'a lelei nātou ia ki te utu-ta'ú.
35 Kwa iti na’atube kwa’o’o, ’Sumar kwafe’en o tafanamaim aki boro anafour’. Baise a tur ao’owen, Kwa matatoniwa’an me kwana’itin gewas naatu bay iyamur sawar fourin isan ana veya tit.
36 Pea ko ia 'oku utú 'oku ma'u 'e ia ta'aná totongi, 'o tānaki fua ki te ma'uli ta'engatá: kote'uhí ke nā fiafia fakataha, 'ia ia ne toó, mo ia ne utú.
36 Boun auman fourayan boro hibaiyan ana kabay nab, naatu bay four eya’ay ma’ama wanatowan isan, imih ta’itin tanumayan naatu fourayan i hairi auta’imon hiniyasisir.
37 Pea 'i te me'a nei 'oku mo'oni ai te leá, ‘'Oku tō te taha, kae utu te taha kehe.’
37 Abistan hi’o’o i turobe, “Orot ta’imon etatanum naatu orot ta’imon efafour”.
38 Ne Au fekau atu 'ia kōtou ke utu 'ia te me'a ne'e kailoa kotou hela'ina aí. Ko te kakai kehe ia ne'e notou hela'ina 'i aí, pea kua kotou ma'u pale kōtou ia 'i te notou kakavá.”
38 “Efan men imaim ima ibowabow, ayu aiyafari kwenan inafouramih naatu i hai fairamaim hibowabow o nonowatin inafour inaa’amih”.
39 Pea ne'e tui kiā Ia te tokolahi 'o te kakai Samēlia mei te kolo ko iá, ko te me'a 'i te lea 'a te fafiné, 'i tana fakahā, “Kua tala'i mai 'e Ia kiā au 'ia te me'a fuli pē ne au faí.”
39 Samaria moumurih maiyow nati bar merar Jesu hitumitum anayabin babin ana turamaim, “I ayu au sinaf etei eo anowar”.
40 Ko ia 'i te a'u ange te kau Samēliá kiā Iá, ne'e notou kole ange kiā Ia ke nofo ifo mu'a mo nātou; pea ne'e nofo Ia 'i ai 'i te 'aho 'e ua.
40 Imih anamaramaim Samaria sabuw hina Jesu biyan hititit, hifefeyan bairi ma isan, imih veya rou’ab bairi hima.
41 Pea ne'e tokolahi mo te kakai kehe ne'e notou tuí ko te me'a 'i te folafola 'A'aná.
41 Sabuw moumurin maiyow hitumatum anayabin i ana turamaim,
42 Pea notou iange ki te fafiné, “'Oku kala motou kei tui kote'uhí pē ko tau talanoa ne'e faí; he kua motou fanongo tonu ki ai 'e mātou, pea kua motou 'ilo'i, ko 'eni mo'oni ia 'ia te Kalaisí, ko te Fakama'uli 'o māmaní.”
42 naatu babin isan hi’o, “Aki bounabo abitumatum, men babin i’o isan, baise abistan tur eo’o aki taiyuwika taini anowar”.
43 Pea kua 'osi te 'aho 'e ua, pea 'alu Ia mei ai, 'o fononga ki Kāleli.
43 Veya rou’ab sasawar ufunamaim Jesu efan nati ihamiy, naatu au Galilee na’at misir in.
44 He ko Sīsū pē ne'e fakamo'oni, 'oku kailoa faka'apa'apa'ina he palōfita 'i tono fanua tonu 'o'oná.
44 Anayabin i taiyuwin isan eorereb eo, “Dinab orot taiyuwin ana tafaram sabuw isan men tekakakaf”.
45 Ko ia 'i Tana a'u leva ki Kālelí, ne'e tali lelei 'Ona 'e te kakai Kālelí, he kua notou mamata tonu ki te 'ū fu'u me'a ne'e fai 'e Ia 'i Selusalema 'i te kātoangá; he ne'e notou ō foki mo nātou ki te kātoangá.
45 Imih anamaramaim na Galilee titit, sabuw ana merar hiyi hibai. Anayabin hin Jerusalem Tar Nowaten Hiyuw aa isan hiruru’ay, nati’imaim sawar abistanawat sinaf hi’i’itin isan.
46 Pea toe ha'u 'ia Sīsū ki Kena 'i Kālelí, 'ia te kolo ne'e liliu ai 'e Ia 'ia te vaí ke uainé. Pea ne'e 'i ai he 'aliki, ne'e puke tono fohá 'i Kāpaneume.
46 Naatu matabir maiye in Canna tit, nati Canna i Galilee wanawanan, imaim harew botabir wine mamatar. Naatu nati’imaim gawan ana orot ukwarin natun sawow Capernaumamaim inu’in.
47 Pea 'i te fanongo 'e te matāpule ko iá, kua ha'u 'ia Sīsū mei Siutea ki Kālelí, ne'e 'alu atu ia ki Ai, 'o kole ange ke me'a ifo mu'a 'o fakama'uli si'ana fohá, hē kua vave ta'aná mate.
47 Jesu Judea’ane na Galilee tit ma’am ana tur na nowar. Misir in biyan tit ana tur eowen naatu ifefeyan i tare tan natun sawow inu’in tiyawas i kafa’imo namorob.
48 Pea me'a ai 'e Sīsū kiā ia, “'Ē, kāpau 'e kailoa kotou mamata ki te 'ū faka'ilongá, mo te 'ū me'a fakaofó, 'e kailoa pē tui kōtou ia.”
48 Jesu sabuw iuwih, “Kwa sabuw ina’inan naatu baifofofor kwana’itah, baise boro men kwanitumatum.”
49 Pea lea ange te tangatá kiā Ia, “'Aliki, me'a mai mu'a, na'a pekia si'aku 'uhikí.”
49 Gawan ana orot ukwarin Jesu isan eo, “Aro, inare tananabo au kek namorob.”
50 Pea folafola ange 'e Sīsū kiā ia, “'Alu koe ia; kua ma'uli to'oú foha.” Pea ne'e tui te matāpulé ki te Folafola kua fai ange 'e Sīsuú, pea 'alu ia.
50 Jesu orot isan eo, “Kwen! O a kek yawas ema’am!” Orot itumatum abistan Jesu tur isan eo naatu ana ef rura’ah in.
51 Pea 'i te lolotonga tana kei fononga atú, ne'e fakafetaulaki mai tana kau tamaio'alikí kiā ia, 'o notou iange, “Kua ma'uli tou fohá!”
51 I ra’iy inan efamaim ana akir orot bairi hitar naatu ana tur hi’owen, “O a kek i yawas ema’am
52 Pea fehu'i ange 'e ia kiā nātou ki te houa ne'e kamata sai aí. Pea notou iange, “Ne'e mahu'i atu te mofí meiā ia 'i te taha hoataá 'aneafi.”
52 Naatu ibatiyih, Veya abistanamaim au kek yawas?” Naatu i hiya’afut hi’o, “Fai ouyit one korok na’atube imaim sawow ihamiy”.
53 Pea 'ilo'i leva 'e te tamaí, tā ne'e 'i te houa pē ko iá, ne'e folafola ai 'e Sīsū kiā ia 'o pehē, “Kua ma'uli tou fohá.” Pea tui leva ia, mo tono fāmilí kātoa.
53 Naatu imaibo tamah not nati ana veya Jesu eo, “O a kek i boro nayawas.” Imih nati ana baremaim hima’am etei hitumatum.
54 Ko tono ua 'eni 'o te faka'ilonga mana ne'e fai 'e Sīsū, 'i Tana ha'u mei Siutea ki Kālelí.
54 Iti ina’inan bairu’abin men tesinaf emamatar Jesu sinaf matar, no Judea’ane na au Galilee inan ufunamaim.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.