Atos 28
num (NUM) vs AAI
1 Pea kua motou hao mai ki 'uta, pea motou toki 'ilo'i tā ko te hingoa 'o te motú ko Mēlita.
1 Ataiy ana dones ayey men yait ta aboyouw, naatu nuw imaibo ai’inan, aki i ana Malta nuw ayen.
2 Pea ne'e 'ofa'i 'ia mātou 'e te kakai 'o te motú, 'o notou talitali lelei 'ia mātou; he ne'e notou tafu he afi ma'a mātou, kote'uhí ko te 'ua ne toó, mo te momokó.
2 Nuw sabuw merarayow gewasin maiyow hiti, ai merar hiyi wairaf hi’asir rari, anayabin toun i yarayar naatu tutuban ea’ani.
3 Ko te tupe'i 'e Paula 'ia te ngata koná ki te afí|alt="Paul shaking snake into fire" src="CN02052b.tif" size="col" ref="28:3" Pea 'i te okooko 'e Paula he 'ū va'a fafie, 'o 'ai ki te afí, ne'e totolo mai mei te māfaná he ngata fekai, 'o u'u tono nimá.
3 Paul ai heaf na wairaf wan yayara’aten, naatu kok wairaf wabuburin bai kayam tit, Paul uman yub fifin.
4 Pea 'i te mamata 'e te kakai 'o te motú ki te manú 'oku tāupe 'i tono nimá, ne'e notou pehē, “'Āua, ko te siana nei ko te tangata fakapō, he neongo kua hao mai ia mei te taí, kā ne kailoa tuku 'ona ia 'e Nunu'a ke ma'uli.”
4 Nuw sabuw Paul umanamaim kok fifin inu’in hi’itin basit taiyuwih hio, iti orot i uman rara. Riy yan yawasin taiy na yen, baise koubaitotorayan ana god men ekokok boro yawasin nama.
5 Ka ne'e tupe'i 'e ia 'ia te manú ki te afí, 'o kailoa ina ongo'i he kovi.
5 Baise Paul uman ta’asiy kok wairaf wan yen earah naatu men abisa ta isan matar.
6 Kā ko te 'amanaki te kakai 'o te motú 'e fefulafulasi te sino 'o Paulá, pe 'e fakafokifā pē kua tō 'o mate. Kā kua fualoa te notou tatalí, pea notou vakai kua kailoa he me'a ia 'e hoko kiā ia, pea liliu ai te notou lotó, 'o notou pehē ko te 'atua ia.
6 Sabuw hima hi’itin hinotanot i boro uman tadaw o an ta’uy tare tamorob. Baise manin maiyow hima hikakaif men abisa ta isan matar, imih hai not hibotabir hio, “Iti orot i god wari’en!”
7 Pea ne'e tu'u 'i te feitu'u ko iá te 'api 'o te 'aliki 'o te motú, ko tono hingoá ko Popiliō; 'ā ē ne ina tali 'ia mātoú, 'o tauhi lelei'i 'i tono 'apí 'i te 'aho 'e tolu.
7 Nati dones inan sisibin turin i orot wabin Publius ana bar merar. Publius i nati nuw hai orot gagamin. Ai merar yi, veya tounu ana nanawan na’atube bairi ama ituwi.
8 Pea ne'e puke te tamai 'a Popilioó 'i te mofí mo te fakalelé. Pea hū atu 'ia Paula kiā ia, 'o lotu, mo hilifaki tono nimá kiā ia 'o fakama'uli.
8 Publius tamah sawow biyan ana fora’abin ra’at, naatu yan yub ana gem yan inu’in. Paul na ana bar run isan yoyoban, biyan butubun naatu yawas.
9 Pea 'i te 'osi ange ko iá, ne'e ōmai te kakai kehe 'o te motú, 'a ē ne'e notou mahaki'iná, pea fakama'uli 'e ia 'ia nātou.
9 Sawar iti mamatar ana tur hinowar, sabuw iyab nati nuwamaim hisawow hi’inu’in hinan etei hiyawas.
10 Pea ne'e notou fai he foaki lahi kiā mātou; pea 'i te motou folaú, ne'e notou fakaheka te 'ū me'a kotoa pē ne'e fia ma'u ki te motou folaú.
10 Naatu hai kakaf gagamin na’in aki hiti, wa afe’en ayey ana veya ai remor isan abisa akokok etei hibaisi.
11 Pea kua 'osi atu he māhina 'e tolu, ne'e motou folau 'i te vaka 'Alekisānitia, ne'e hūfanga 'i te motú 'i te fa'ahita'u afaá, pea ne'e fakahingoa ki te ongo 'atua māhanga, ko Kasitoa mo Pōlaki.
11 Sumar tounu ama’ama ufunamaim wa ta Alexandria’ane nan abai. Iti wa wabin, “God Kikifu” anayabin iti wa nanamaim i Kastor naatu Folux hairi hai yumat hikirum hi’inu’in. Rarab siba’u aki nati nuwamaim wa tafan ama in rarab siba’u sawar.
12 Pea ne'e motou tau ki Sulakusa 'o motou 'aho tolu 'i ai.
12 Wa abai atit an tafaram wabin Sarakus imaim arun veya tounu imaim ama.
13 Pea motou folau mei ai ki Lēsio; pea 'i te 'aho tono hokó ne'e tonga te matangí, pea motou a'u mai ai ki Piuteolai 'i te 'aho tono uá.
13 Naatu nati’imaim atit anunuw ana Rhegium bar merar gagamin arun imaim a’in. Mar to waruw gurufune busuruf babin, naatu aki atit anunuw veya bairu’abin Puteoli arun.
14 Pea motou 'ilo'i ai he 'ihi 'o te kāinga lotú, pea ne'e notou fakaafe'i 'ia mātou ke motou nofo mo nātou. Pea 'i te 'osi mei ai he 'aho 'e fitu, ne'e motou mavahe atu ki Loma.
14 Nati’imaim baitumatumayah afa hima’am atitourih naatu hifefeyani bairi fur ta’imon ama. Imaibo aremor ana Rome atit.
15 Pea 'i te fanongo 'e te kāinga lotu 'i Lomá ki te motou ō atú, ne'e notou fononga leva mei ai ki te Māketi 'o 'Apiai mo te Fale Tali Fononga Tolú ke fakafetaulaki mai kiā mātou. Pea 'i te fe'iloaki 'ia Paula mo nātoú, ne'e mālohi tono lotó, 'o fai ai tana fakafeta'i ki te 'Atuá.
15 Baitumatumayah Rome hima’am aki anan bigai hinowar basit hina Apius ahar ana efan hitit, naatu afa hina Nanawan Bar Tounu hibatabat imaim hi’iti ai merar hiyi, Paul iti sabuw i’itih ana veya God ana merar yi naatu i koufair gagamin maiyow bai.
16 Pea kua motou a'u atu ki Loma, pea ne tuku 'ia Paula ia ke nofo pē 'i tono fale 'o'ona, mo he sōtia ke le'ohi ia.
16 Ana Rome atitit ana veya, Paul akisin ma isan ana baibasit hitin, naatu baiyowayah orot ta hiyai kaif hairi hima.
17 Pea kua 'osi te 'aho 'e tolu, pea fekau atu 'e Paula ke fakataha mai 'ia te kau tu'ukimu'a 'o te kakai Siú; pea 'i te notou kātoa maí, ne'e lea ange ia kiā nātou 'o pehē, “Kāinga, kua he'iki ai tu'a taha ke au fai he kovi ki toku kakaí, pea kua he'iki ai ke au fakafepaki'i te tou 'ulungāanga kua tukufakaholo mai mei te tou mātu'á. Kā ne puke pōpula 'oku 'i Selusalema 'o tukuange ki te kau Lomá.
17 Veya tounu ufunamaim Jew orot ukwarih etei Paul eaf hiru’ay. Eaf hiruru’ay ana veya’amaim iuwih eo, “Taitu ayu i men kafa’imo ata sabuw isah asinaf kakaf, naatu uwatanah hai binanakwar abisa hibitit aigigimimih, baise Jerusalem imaim ayu hifatumu naatu hibuwu Rome gawan umanamaim hiya’u.
18 Pea 'i te 'osi ange te notou fakamāu'i 'okú, ne'e notou loto ke tukuange 'oku, kote'uhí ne'e kailoa 'iā au he me'a ke tautea tāmate'i ai 'oku.
18 Ayu ubar hitu bairi ao hinunutitiy au kakafin men ta hitita’ur boro ata morob, imih hikok boro hitabotaitu.
19 Kā 'i te lea mālohi 'e te kakai Siú ke ta'ofí, ne'e pau leva ke au unga 'ia au ia kiā Sisa; ka ne'e kailoa ko te pehē kua 'i ai haku me'a ke talatalaaki'i ai toku kakaí.
19 Baise Jew sabuw men hikok ayu hitabotaitu, imih ayu Caesar isan ai fefeyan. Iti asisinaf i men ata sabuw ubar baitih na’atube abiwa’an.
20 Pea ko tono 'uhinga ia ne au ui mai ai 'ia kōtoú, ke tou fe'iloaki, pea kote'uhí ke au talanoa atu; pea 'āsili aí, he ko te me'a 'oku 'amanakina 'e 'Isilelí, ko ia 'oku ha'isia 'aki ai 'oku 'ia te seini ko 'ení.”
20 Ana’an iti isan ayu kwa aifefeyan kwatan kwata’itu bairit tatao isan. Ayu hifatumu dibur ama’am anayabin i Israel sabuw orot nati biyanamaim nuhih fot tema’am isan.”
21 Pea notou tali ange kiā ia, “Kua kala motou ma'u he tohi mei Siutea 'o kau kiā koe; pea kua kala he taha 'o te kāingá 'e ha'u mo hau ongoongokovi, pe 'i ai hana talanoa 'e kau kovi kiā koe.
21 Hiya’afut hio, “Aki Judea’ane men fef ta o isa abaimih, na’atube taituwat nati’ine men o asinaf isan naatu abisa isisinaf kakaf ana tur men ta na eo anowar.
22 Kā 'e sai ange ke motou fanongo tonu 'iā koe pe ko te ā tau lau 'a'aú; he ko te fa'ahi ko iá, ko te me'a pē 'oku motou 'ilo'i ki aí, ko tono lau'ikovina 'i te feitu'u kotoa pē.”
22 Baise aki akokok o anot i ku’o anowar, anayabin efan ta ta etei sabuw iti o a kou’ay boubun isan hio tegamigam anonowar.”
23 Pea notou kotofa leva he 'aho kiā ia, pea notou ōmai 'o tokolahi ange ki tono falé. Pea ne'e fakamatala'i totonu 'e ia kiā nātou 'ia te Pule'anga 'o te 'Atuá, 'o 'ahi'ahi fakatui'i 'e ia 'ia nātou ki te 'ū me'a 'oku kau kiā Sīsuú, 'o tafito tana leá ki te Lao 'a Mōsesé mo te Tohi Palōfitá fakatou'osi pē, 'o faai mei te hengihengí ki te pō'uli.
23 Basit Paul bairi veya hiyai naatu nati veya’amaim sabuw rou’ay gagamin na’in hiru’ay. Paul ma’am ana efanamaim. Mar auman Paul busuruf God ana aiwob isan kubuna naatu eorerereb etei hinowar. Sinaftobon Moses ana ofafaramaim naatu dinab oro’orot hai turamaim sabuw botabirih Jesu dogoroh baitinin isan ma iuwih in veya re.
24 Pea ne'e tui te 'ihi ki tana fakamatalá, kā ko te 'ihi ne'e kailoa tui.
24 Sabuw afa abisa eo i hitumatum, baise sabuw afa i men hitumatum.
25 Pea 'i te notou loto kehekehé, ko ia ne'e notou mātuku atu; kā 'i te he'iki ai ke notou oó, ne'e fai 'e Paula tana fe'i lea ko 'ení, “'Oku mo'oni pē te Folafola 'a te Laumālie Mā'oni'oní 'iā 'Aisea ki te tou mātu'á,
25 Taiyuwih wanawanahimaim Paul ana tur yomanin eo isan hibusuruf hibibas ufunamaim himisir hitit hin. Paul eo, “Anun Kakafiyin i turobe uwatanah isah dinab orot Isaiah iwan eo,
26 'o pehē,
26 ‘Kwen sabuw iti isah kuo,
27 He kua ongonoa te loto 'o te kakai nei,
27 Anayabin nati sabuw fudirih i fokar.
28 Ko ia ke kotou 'ilo'i 'eni, kua fekau atu ki te kakai Senitailé foki 'ia te fakama'uli 'a te 'Atuá, 'io, pea ko nātoú 'e notou tokanga ki ai.”
28 Isan imih ayu akokok kwa kwanaso’ob, God ana yawas i Ufun Sabuw isah ebiyafar naatu i boro tur hinanowar!”
29 [Pea 'i te hili ange tana leá, ne'e mahu'i atu 'ia te kau Siú, 'o lahi te notou fakakikihí 'iā nātou pē.]
29 Tur iti eo ufunamaim Jew hihamiy taiyuwih higam auman hin.
30 Pea ne'e nofo 'ia Paula 'i te fale ne'e totongi pē 'e ia ki ai, ko te ta'u 'e ua; pea ne'e talitali 'e ia 'ia te kakai kotoa pē ne'e ha'u kiā iá.
30 Kwamur rou’ab tutufin Paul bar ta tutubun imaim ma naatu sabuw iyab itinamih hinan i mar etei hai merar yiy.
31 Pea ne'e malanga 'aki ia 'ia te Pule'anga 'o te 'Atuá, mo ako 'aki 'ia te 'ū me'a 'oku kau ki te 'Aliki ko Sīsū Kalaisí, 'o mātu'aki fai mālohi, pea ne'e kailoa ta'ofi 'ona he taha.
31 Nati’imaim ma’am men kafa’imo bir naatu men abisa ta ana ef ya’afutimih, baise God ana aiwob isan ma binan, naatu Jesu Keriso isan sabuw i’obaibiyih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 28, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.