Romanos 1
Diuusi ñiooquidʌ utuducami oodamicʌdʌ (NTPNT) vs AAI
1 Aanʌ ʌrPaavora Suusi Cristo piooñigadʌ. Dai gʌnoojidi aanʌ aapimʌ vaavoitudadami Roomʌrʌ oidacami. Diuusi giñmaa sʌʌlicami ansaidʌ ʌrootosicamicana aanʌ dai ʌcovai giñvusaitu ansaidʌ gaaagidiña aanʌ sai Diuusi cʌʌgacʌrʌ gavuvaidi.
1 Ayu Paul, Jesu Keriso ana akir wairafin, tur abarin isan rubinu, naatu Tur Gewasin binan isan God eafu atit.
2 Ʌʌquioma Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ ooja Diuusi ñiooquidʌrʌ sai Diuusi aagai sai poduucai ʌpʌduñia agaitadai.
2 Iti Tur Gewasin i marasika God ana dinab hai veya’amaim eomatanih, dinab oro’orot Buk Kakafiyinamaim hikirum.
3 Ʌgai aagai sai divia agai gʌrtʌaanʌdamiga Suusi Cristo Diuusi maradʌ ismacʌdʌ tʌvai tʌvaagiañdʌrʌ. Ʌgai oodami duucai vuusai daidʌ ʌrʌraí Davicaru cajiudadʌ.
3 Iti tur ana an gagamin i Natun it ata Regah Jesu Keriso isan. Biyanane ana tufuw i David ana rara’ane tufuw.
4 Suusi Cristo muu dai ʌpamu duaaca coidadʌ saagidaiñdʌrʌ. Gomaasicʌdʌ cʌʌga gʌmaí issʌʌlicʌdʌ ʌrDiuusi maradʌ dai viaa guvucadagai dai tomali ʌmo imidagai maisoimaasi idui.
4 Baise i Ayubin ana kakafiyinamaim morobone mimisir ana veya, bebeyan ebi’obaiyit turobe i, i God Natun fairin.
5 Cristo cʌʌgacʌrʌ giññʌidi cascʌdʌ giñaagidi ansaidʌ ʌrootosicamicana aanʌ, Diuusi ipʌli cascʌdʌ. Dai giñootoi ʌgai ansaidʌ gaaagidiña Diuusi ñiooquidʌ sai poduucai vʌʌsi naana maasi oodami saagida oidacana sioorʌ vaavoitudadagi dai ʌʌgiadagi.
5 I wanawananamaim naatu i wabin isan ayu manaw kabeber itu ana tur abarayan amatar, saise tafaram wanawanan Ufun Sabuw anabuwih hinan tur hinitumatum naatu hinabosiyasiyar.
6 Dai aapimʌ ʌrʌmo oodami ismaacʌdʌ Diuusi ʌcovai vuvaitu mʌsaidʌ ʌrmamaatʌrdamigadʌcana Suusi Cristo.
6 Naatu kwa auman i nati sabuw wanawanahimaim Jesu Keriso nowan matar isan God eafi.
7 Diuusi gʌnoigʌdai daidʌ ʌcovai gʌnvuvaitu mʌsaidʌ ʌrmaamaradʌcana. Aanʌ ipʌlidi isDiuusi gʌrooga ʌʌmadu gʌrtʌaanʌdamiga Suusi Cristo cʌʌgacʌrʌ gʌnnʌijadagi dai gʌniibʌstudacan taadacagi.
7 Naatu Rome wanawanan kwa iyab God iyabuwi naatu rubini i ana sabuwamih kwamatar kwama’am etei, isa ayoyoyoban manaw kabeber, tufuw Tamat Godane naatu ata Regah Jesu Keriso’one mar etei kwa isa nama.
8 Suusi Cristo cʌʌgacʌrʌ giñvusaitu cascʌdʌ viaa aanʌ sʌʌlicami isñioocadagi Diuusi ʌʌmadu. Dai aagidi aanʌ Diuusi isaliʌ baigiñʌlidi aanʌ vʌʌsi aapimʌcʌdʌ. Tomasiaaco siaaco aimʌrai aanʌ gʌaagai gʌnvaavoidaraga cascʌdʌ.
8 Wantoro’ot Jesu Keriso wabinamaim ayu au God ana merar ayiy kwa etei isa, anayabin kwa a baitumatum i tuw ra’at tafaram wanawanan sabuw etei tenonowar.
9 Aanʌ ivueeyi Diuusi aa duiñdadʌ vʌʌsi giñguvucadagacʌdʌ maioojodaitai gaaagidi aanʌ isSuusi Cristo Diuusi maradʌ ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami. Diuusi cʌʌ maatʌ iñsaanʌ aliʌsi gʌntʌtʌgitoi vʌʌscʌrʌ siuu duucu gamamadadagi.
9 God isan dogorou tutufin etei abow i Natun ana tur gewasin abibinan, i so’ob, ayu mar etei kwa anunuhi.
10 Ʌʌqui abiaadʌrʌ daanʌi aanʌ Diuusi sai giñmaacana oigaragai isʌgai ipʌliadagi sai aanʌ istuidʌna ismʌʌca gʌndividagi.
10 Matanfufur isa ayoyoyoban, naatu au yoyobanamaim God abifefeyan nakokok na’at boun ana veya ef nabotawiy isou naham anan kwa aninanawani.
11 Gʌnnʌida iñʌlidi aanʌ, dai vaamioma gʌnsoiña iñʌlidi mai vaamioma cʌʌga oidaca isducatai Diuusi ipʌlidi mai vaamioma cʌʌga vaavoituda aapimʌ.
11 Au kok gagamin i mi’itube kwa ayumat ata itin, saise ayubit ana usar kwa atit imaim a fair kwatab.
12 Siʌʌscadʌ nʌida aanʌ mʌsʌʌ cʌʌga vaavoitudai aapimʌ dai aapimʌ nʌida siʌʌ cʌʌga vaavoitudai aanʌ aipaco baigʌrʌʌliatudamu aatʌmʌ.
12 Iti tur i men ayu akisu kwa fair bait isan ao’omih, baise kwa auman ayu koufair kwanitu bairi tanibaibaisbonen ata baitumatum nakwat isan ao’o.
13 Giñaaduñi aanʌ ipʌlidi ismaatʌca aapimʌ ismuiyoco imidagai gʌnnʌidamua iñʌlidiña aanʌ dʌmos maiquia istui. Aanʌ ipʌlidi ismuidutai aapimʌ Roomʌrʌ oidacami vaavoitudagi Suusi Cristo dai ʌʌgiadagi ʌpan duucai sibʌacoga oidacami siaaco gaaagidiña aanʌ Diuusi ñiooquidʌ ʌʌpʌ, cascʌdʌ imia iñʌlidi aanʌ dai gʌnnʌida iñʌlidi.
13 Taitu tuwa’inah ayu akokok tain anayai kwanaso’ob, mar moumurih na’in abogaigiwas atan kwa ata’iti, saise kwa wanawanamaim Ufun Sabuw afa atabow hitan baitumatum wanawanan hitarun, nati’imaim abow hina baitumatum wanawanan hirur na’atube. Baise sawar moumurih maiyow ayu au ef hirufutifut tama tanan iti boun tatit.
14 Aanʌ viaa isaagidagi Diuusi ñiooquidʌ ʌgiliego dai aa ʌma maasi ñioocadami, dai sastuduacami dai maisastuduacami.
14 Ayu i sabuw etei’imak isah bai’akiramih atit, Greek sabuw naatu sabuw iyab men Greek, na’atube sabuw so’ob wairafih naatu men so’ob wairafih etei’imak isah anabow anibaisih.
15 Poduucai ʌʌpʌ sʌʌlicʌdʌ ipʌlidi aanʌ isgʌnaagidagi aapimʌ Roomʌrʌ oidacami isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami.
15 Ana’an nati isan ayu akokok kwanekwan tur gewasin kwa iyab nati Rome kwama’ama auman isa anabinan.
16 Aanʌ maisiaa ʌrai isgaaagiadagi isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami. Siʌʌscadʌ gaaagiadagi aanʌ gomaasi vʌʌscatai sioorʌ vaavoitudai cʌʌgacʌrʌ vuvacʌi Diuusi guvucadadʌcʌdʌ. Ʌpʌga Diuusi ñiooquidʌ ʌrjudidíu vʌʌtarʌcatadai dʌmos sivi ʌrvʌʌscatai vʌʌtarʌ.
16 Ayu Tur Gewasin ao’orereb isan men biyou eo’ohow, anayabin God ana fair i ef iti’imaim tit sabuw iyab tibitumatum ebiyawasih. Iti yawas i wantoro’ot Jew sabuw isah, baise Ufun Sabuw auman.
17 Diuusi ñiooquidʌrʌ aagai sai sioorʌ vaavoitudagi isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidiña ducami istomali ʌmo imidagai maisoimaasi ivuaadamudai. Ʌʌquioma poduucai ooja Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ dai pocaiti: “Sioorʌ vaavoitudagi Diuusi, Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidiña ducami istomali ʌmo imidagai maisoimaasi ivuaadamudai, dai ʌgai vʌʌscʌrʌ oidacamu Diuusi ʌʌmadu”.
17 Anayabin yawas mutufurin Godane i tur gewasinamaim orot babin eyayamutufurih, baitumatumamaim ebubusuruf naatu boro baitumatumamaim nasawar. Buk Atamaninamaim hikikirum iti na’atube eo,
18 Cʌʌga gʌmaatʌ isDiuusi aliʌ soimaa taatamituldi vʌʌsi soimaasi ivuaadami. Ʌgai soimaasi ivueeyi dai poduucai maidadagitoi aa isvaavoitudagi istumaasi ʌrvaavoi.
18 Sabuw bowabow kakafih sinafuyah naatu sabuw tafa’asarih, i hai kakafinamaim turobe ana gewasin esumisum, imih maramaim God ana ya so’ar tit ibirerereb nati sabuw isah.
19 — ausente —
19 Sawar tutufin etei i rereb yah hi’itah tesoso’ob, anayabin God etei bebeyanamaim sinaf tibirerereb.
20 — ausente —
20 Anamaim God tafaram sinaf mamatar ana veya, God ana yawas wa’iwa’irin, ana fair wanatowanin naatu i ana itinin etei i sawar sinaf himamataramaim bebeyah hi’itan hiso’ob, imih boro men yait ta God su’ubina’e nao nifufuwenamih.
21 Tomasi cʌʌga maatʌ ʌsoimaasi ivuaadami isoidaga Diuusi vʌʌscʌrʌ maisiaa duutudaiña isducatai gʌaagai, tomali maipocaitiña ʌgai sai baigʌnʌlidi Diuusicʌdʌ. Baiyoma ʌgai tʌtʌgitoi istumaasi maicʌcʌʌgaducami dai vaamioma maimaatʌ caʌcana istumaasi cʌcʌʌgaducami.
21 Nati sabuw i God hisu’ub, baise men kafa’imo God hirouw tebora’ara’ah, o merarayow tibitinimih. Nati efanin i hai not bonawiyih kwarikwarisen wanawanan hirun dogoroh eowarar naatu gugumafut.
22 Tomasi poʌlidi ʌgai isaliʌ sastuduga dʌmos vaamioma vupuiirutu.
22 Basit i not wairafih hirouw teo, baise hai not botabir hina koko’aw na’atube himatar,
23 Dai ʌgai gʌaagai isiaa duutuadagi Diuusi ismaacʌdʌ tomastuigaco oidaga dai vʌʌscʌrʌ maisiaa duutudai baiyoma idui ʌgai momoono uusicʌdʌ dai ojoodaicʌdʌ ʌʌpa maasi oodami, dai ʌʌpa maasi ujuurugi, dai ʌʌpa maasi cʌcʌisi, dai ʌʌpa maasi coocoyi, dai siaa duutudaiña poʌliditai isʌgai ʌrdidiuusi.
23 God morob atin bonamanamarin kwafirina’e i hitatabir orot hai yumatabe o mamu, o harufor, uma’ar, kok, i hai yumatabe hitar hima tekwakwafirih.
24 Cascʌdʌ Diuusi gajiaadʌrʌ viaa ʌgai dai dagito saidʌ ivuaadana ʌgai istumaasi sigal nanaascami istumaasi ʌʌgi ʌgai ipʌli isivuaadagi, dai sai googosi gʌnducamicana.
24 Isan imih God nati sabuw ihamiyih hitit bowabow kakafih ta ta wanawanan hirun. Dogoroh ana kok na’atube tisisinaf, orot baibin hai faifuw hikwahir naatu baibin ibo orot hai ar hikwahir taiyuwih hi’in hisesebar biyah tebobokarikarit.
25 Ʌgai maivaavoitudai istumaasi aagai Diuusi tomasi cʌʌ maatʌcatadai isiʌrvaavoi. Baiyoma vaavoitudai istumaasi maitʌrvaavoi. Diuusi idui oodami, dai ujuurugi, dai coocoyi, dʌmos ʌoodami idui moono ismaacʌdʌ ʌʌpa maasi oodami dai ujuurugi dai coocoyi dai siaa duutudaiña. Dai maisiaa duutudaiña Diuusi sioorʌ aliʌsi gʌaagai issiaa duutuadagi vʌʌscʌrʌ.
25 Turobe God nowan i hibotabir efanin baifuwen hiyari’iy, naatu God Sawar Sinafuyan kwafirina’e, hitatabir sawar i sinaf himamatar hai fair babahimaim hirun hikwafirih isah tebowabow. Baise ana gewasin sabuw i God akisinamo hitakwafir hitabora’ara’ah wanatowan, wanatowan, Amen.
26 Cascʌdʌ Diuusi gajiaadʌrʌ viaa ʌgai dai dagito sai googosi gʌnducamicana. Asta ooqui dagito cʌcʌʌli dai ʌʌgi googosi gʌnducamicana.
26 Ana an iti isan God ihamiyih insesebar naniyan kakafin anababatun hibai tisisinaf. Baibin oro’orot hai ar hikwahir, i taiyuwih hi’in tibisesebar kwanekwan.
27 Dai cʌcʌʌli ʌʌgi poduucai ivueeyi ʌʌpʌ dai Diuusi aliʌ soimaasi taatamituldi cascʌdʌ coocorʌi poduucai ivuaadatai.
27 Ef nati ta’imon oro’orot auman baibin hai faifuw hikwahir i taiyuwih baisesebar isan tibifi’afi. Naatu oro’orot taiyuwih hi’in tibisesebar kwanekwan. Ana an nati isan i taiyuwih hai kakafinamaim baimakiy tebaib.
28 Aidʌsidʌ ʌsoimaasi ivuaadami camaitipʌli isvaavoitudagi Diuusi tai Diuusi gajiaadʌrʌ viaa dai dagito sai tʌtʌgitoiña naana maasi maicʌcʌʌgaducami daidʌ ivuaadana mui naana maasi istumaasi maitʌaagai isivuaadagi.
28 Anayabin sabuw God ana so’ob anababatun bain isan hai not kowarar naatu hirutawiy, imih God ihamiyih hitit not kwarikwarisen hibai hima kakafih men hitasisinaf i hima tisisinaf.
29 Ʌgai ʌrsoimaasi ivuaadami dai googosi gʌnducami dai maicʌʌ tuutuiga dai viaaca ʌlidiña mui naana maasi istumaasi viaa aa dai coimudadʌ tuutuiga, daidʌ ʌrgacoodacami, dai oomaliga, dai yaatavoga, dai naana caiti nʌidiña aa
29 Dogoroh wanawanan bowabow kakafih ta ta etei awan karatan: not kakafih, kabat, tafa’asar, bobowen, sabuw rouw morob; baiyow, baifufuwen, nuw okwanekwan, yanuw,
30 dai aagatʌraga istumaasi maitʌrvʌʌtarʌ, dai cʌʌdai ʌgai Diuusi, dai gʌgʌrducʌdʌ gʌnʌlidiña, dai maisiaa duutudaiña aa, dai vʌʌscʌrʌ tʌtʌgitoiña isducatai soimaasi ivuaadagi, dai maisiaa duutudaiña gʌndʌʌdʌ,
30 koutabitabir, God baifa’ifa’in, kakaf en, nuw furuwen, ora’ara’at, naatu bowabow kakafih sinaf isan hai ef boubuh tibimamataren. Naatu hinah tamah fanah tibifanasair.
31 dai maimaatʌ caʌ istumaasi cʌcʌʌgaducami, dai maitivueeyi istumaasi aagai, dai maioigʌdai oodami, dai maioigʌldi aa, dai maisoigʌnʌlidi aacʌdʌ.
31 Nati sabuw i hai naniyan en, aurih bosunusunub en, yabow, baiwan babanen en.
32 Tomasi cʌʌ maatʌ ʌgai istumaasi Diuusi tʌjai oodami saidʌ ivuaadana dai maatʌ ʌgai sai sioorʌ soimaasi ivuaadagi maitistutuidi isiimiagi Diuusi ʌʌmadu dai vʌʌscʌrʌ apiasoimaasi ivueeyi dai baigʌnʌlidiña ʌgai siʌʌscadʌ aa pomaasi ivuaadagi ʌʌpʌ.
32 Naatu God ana ofafaramaim sabuw iti na’atube hinasisinaf isan hinamomorob i hiso’ob, baise i hima kakafin tisisinaf. Naatu sabuw afa bowabow iti na’atube tisisinaf auman isah i baibasit hitih hima tisisinaf.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.