Mateus 26

Itlajtol Totajtzin Dios (NSU) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ijkuak Jesús otlanki okijto nochi nin tlajtoli okinmilvi in momachtijkeh:
1 Jesu bi’obaibiyih ufunamaim, ana bai’ufununayah isah eo,
2 —Imejvah yinkimatih ke polivi sa ome tonali para yetos ilvitl de Pascua. Iva iKone in Tlakatl kitemaktiskeh para kikrusifikaroskeh.
2 “Kwanaso’ob veya rou’ab ufunamaim Tar Nowaten ana hiyuw enan. Nati ana veya’amaim Orot Natun boro hinab rakit sabuw umahimaim hinayai hina’onaf.”
3 Noijki itech yejón ora, in tlayakankeh tiopixkeh, in tlamachtijkeh de itlanavatil Moisés iva in tlayakankeh tetajmeh, omololojkeh kan kiavak de kan palacio kan chanti in wei tiopixki itoka Caifás.
3 Imaibo Firis ukwarih naatu regaregah ai’in etei firis gagamin Kaiafas ana baremaim hiru’ay.
4 Ompa omotlatlalvijkeh kenik velis kichivaskeh ma vetzi in Jesús itech intlakajkayavalis para ijkó velis kikitzkiskeh iva kixpoloskeh.
4 Naatu Jesu wa’iwa’iramaim fatumin bain asabunin isan hiyakitifuw.
5 Pero okimolviayah:
5 Baise hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawananamaim, anayabin rakit boro tanaku’ub was hinagiy.”
6 Jesús okatka Betania, kan ikalijtik in Simón, tlen Jesús okipajti ijkuak opalania inakayo.
6 Jesu na Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana baremaim tit,
7 Ijkuakó se sivatl omotoki inavak Jesús tlen okivikaya se boteyajtzi de alabastro tentok de ajviakayotl tlen patío, iva okiteekili in Jesús ipan itzonteko kan oyetoka kan mesa.
7 mare ma bay eaa auman babin ta kibub kikimin kabay wabin alabaster imaim hikwak raiy ana baiyan gagamin hisuwai batabat bai na run Jesu aribun yan isuwai re.
8 In momachtijkeh ijkuak ijkó okittakeh, okualankeh iva okijtojkeh:
8 Ana bai’ufununayah hi’itin yah so’ar hio, “Iti sawar i yabin en asir esisinaf.
9 Oveliskia omonemakaskia patío, iva in tomi se okinmakaskia tlen prowestih.
9 Igewasin iti raiy ana baiyan tatayara’ah hitatubun kabay tatab, sabuw yababan wairafih tatitih.”
10 Jesús okikakki iva okinmilvi:
10 Baise Jesu so’ob abisa hio, imih iuwih eo, “Babin men yumatanamaim kwana’umih. Anayabin sawar gewasin maiyow ayu isau esisinaf.
11 In prowestih nochipa inkinpiaskeh, pero Ne mach ok wejkavas nika nietos imovah.
11 Sabuw yababan wairafih boro mar etei bairi kwanama kwanibaisih, baise ayu i boro men mar etei bairi tanama’amih.
12 Nin sivatl ijkuak onechteekili ajviakayotl itech nokuerpo, kijtosneki yokiyektlali nokuerpo para ijkuak nechtookaskeh.
12 Iti babin ayu biyau raiy erabirab i ayu au morob isan eyayabuna.
13 Yi neli nimechilvia, ke sentetl itech nin tlaltikpaktli kan motematiltis in yankuik kuali tlajtoli, noijki mijtos tlen okichi nin sivatl iva ijkó kilnamikiskeh.
13 Anababatun a tur ao’owen, tafaram wanawananamaim iti Tur Gewasin hinabibinan ana maramaim abisa gewasin iti babin sisinaf boro kik owe’owen na’atube auman hinabinan.”
14 Ijkuakó Judas Iscariote se de tlen majtlaktih ivan ome momachtijkeh de Jesús, oyá omotlapovito invan tlayakankeh tiopixkeh,
14 Imaibo bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim orot wabin Judas Iscariot tit in firis ukwarih biyah tit,
15 iva okinmilvi:
15 naatu ibatiyih, “Ayu Jesu anab kwa anabit boro abisa ayu kwanitu?” Naatu matanamaim kabay hibotait hiyab in 30 na’atube hiya’asair.
16 Iva desde ijkuakó Judas ope kitemova keman velis kitemaktis in Jesús.
16 Nati ana veya’amaim Judas ef ana gewasin nuwet Jesu batih isan.
17 In primer tonali ijkuak ope in ilvitl de pan tlen amo kipia xokotixtli, ijkuakó in momachtijkeh de Jesús omotokijkeh inavak, iva okitlajtlanijkeh:
17 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw veya wantoro’ot bubusuruf, Jesu ana bai’ufununayah hina hio, “Menamaim kukokok Tar Nowaten ana bay anabogaigiwas?”
18 Ye okinmilvi:
18 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem bar merar kwanatit orot iti ana tur kwana’owen kwanao, ‘Bai’obaiyenayan eo, ayu au veya i natit, akokok au bai’ufununayah bairi boro o abaremaim Tar nowaten ana hiyuw anaa aniyasisir.’”
19 In momachtijkeh okichijkeh ijkó kemi okinnavati in Jesús, iva okichijkeh in tlakuali de Pascua.
19 Bai’ufununayah Jesu eobaimanih na’atube hisinaf, Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
20 Ijkuak otlayovak, Jesús omotlali kan mesa ivan majtlaktli ivan ome momachtijkeh.
20 Naatu nati rabirab bai’ufununayah etei 12 Jesu bairi himare hibusuruf bay hiaa.
21 Iva ijkuak otlakuajtokah okinmilvi:
21 Bay hiaa wanawananamaim Jesu eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa wanawanamaim orot ta boro babau inao anamorob.”
22 Yejvah sa tlawel omoyolkokojkeh, iva kada se de yejvah ope kitlajtlaniah:
22 Ana bai’ufununayah hai yababan ra’at, naatu ta’ita’imon hibusuruf Jesu hibabatiy hio, “Regah, nati i men ayu’umih?”
23 Jesús okinnankili:
23 Jesu iyafutih eo, “Orot menatan ayu airi tew wanawanan ai rafiy anabubutu’ub, nati orot i boro ayu babau nao.
24 Yi neli, iKone in Tlakatl ixpolivis ijkó kemi kijtova in Tiotlajkuiloli. Pero ¡ay de neká tlakatl tlen nechtemaktis! Okachi kuali amo onesiskia.
24 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikirum hio na’atube. Baise orot yait ayu babau nao, nati orot i boro yababan gagamin na’in nab. Gewasin nati orot tafaramamaim men tatufuwamih!”
25 Ijkuakó Judas tlen kitemaktis in Jesús, okitlajtlani:
25 Judas yanuwayan Jesu ibatiy eo, “Regah, o kunotanot i men ayu’umih?” Jesu iya’afut eo, “O wai.”
26 Ijkuak otlakuajtokah, Jesús okontilanki in pan iva okitlasojkamatki inavak Dios, okipojpostekki in pan iva okinmajmakak in momachtijkeh, iva okinmilvi:
26 Bay hia wanawanan Jesu rafiy bai, i gegewasin sawar, imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyau kwabai naatu kwa’aan.”
27 Satepa okontilanki in kopa de vino, okitlasojkamatki inavak Dios, okinpanoltili in momachtijkeh, iva okinmilvi:
27 Imaibo wine kerowasamaim hisuwai batabat bai God ana merar yi sawar, itih eo, “Kwa etei’imak iti kwanatom.
28 porke nin yen noesso, iva Dios ika kichiva inmovah se yankuik moyekkavalistli, iva tlen nokivis para tlapojpolvilistli de tlajtlakoli de miekeh.
28 Iti i ayu au rara, au Obaibasit Boubun abisuwai sabuw moumurih hai bowabow kakafih notawiyen isan.
29 Pero nikneki nimechilvis, ke desde axka mach ok nikonis vino asta neká tonali ijkuak tlanavatis noTajtzi iva ijkuakó nikonis yankuik vino inmovah.
29 A tur ao’owen, ayu iti wine boro men anatom, anama’am nati ana veya’amaim wine boubun kwa bairit Tamai ana aiwobomaim tanatom.”
30 Satepa de okintlakuikakeh sekimeh himnos, oyajkeh ipan tepetl tlen itoka Olivos.
30 Naatu himisir ew ta hitabor hitit hin Olive Oyawamaim hitit.
31 Ijkuakó Jesús okinmilvi:
31 Imaibo Jesu hai tur eowen eo, “Iti boun gugumin kwa etei boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, Buk Atamaninamaim eo na’atube,
32 Pero satepa de ijkuak nimoyolitis, nitlayakanas para Galilea iva ompa innechajsitivih.
32 Baise ayu morobone anamimisir ufunamaim boro au na ani’iyon wan anan Galilee anatit.”
33 Ijkuakó Pedro okinankili:
33 Peter iya’afut eo, “Turau’unah boro hinabihir, baise ayu boro men anabihir o anihamiyimih.”
34 Ijkuakó Jesús okilvi:
34 Jesu Peter iu, “Anababatun a tur ao’owen, boun gugumin o boro ayu inayaubu mar tounu, naatu i ufunamaim kokorere boro nao’o inanowar.”
35 Iva Pedro okinankili:
35 Peter raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo tur nati ana’omih, morobomih na’at airit tanamorob.” Naatu bai’ufununayah etei tur ta’imon hio.
36 Satepa Jesús oyá invan momachtijkeh kan se lugar itoka Getsemaní, iva okinmilviMt 26:36-46|src="08_CN01811B.TIF" size="col" ref="26:36" :
36 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit hin Gethsemane hitit naatu iuwih eo, “Iti imaim kwamare kwama, ayu anan auweyane anayoyoban.”
37 Jesús okivikak in Pedro ivan ome itelpochvah in Zebedeo. Satepa sa tlawel ope motekipachova iva moyolkokova.
37 Peter naatu Zebedee natunatun rou’ab buwih bairi hin, ana not kwaris naatu dogoron wanawanan ana yababan ra’at
38 Jesús okilvi in Pedro iva tlen ome itelpochvah in Zebedeo:
38 iuwih eo, “Dogorou wanawanan au yababan i ra’at kwanekwan dogorou emama’afut. Imih iti’imaim kwamare mata nanuw bairit tanama.”
39 Jesús oyá ok achitzi tlayakapa, ompa omotlankuaketzki iva omixtlapacho ipan tlali, iva omodiostzajtzili okijto:
39 Jesu akisinamo nabinamaim in yumatan au babe ra’iy yoyoban eo, “Tamai, karam iti biyababan ana kerowas ayu biyau’umaim itabosair, baise men ayu au kok, o a kok.” Bai’ufununayah bay hibow tefafaram|alt="Jesus praying in garden" src="cn01810B.tif" size="col" loc="Mat 26.39" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.39"
40 Satepa Jesús omokuapki kan okatkah tlen eyi momachtijkeh, iva okinmajsito kochtokeh. Iva Jesús okilvi in Pedro:
40 Naatu matabir maiye na ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih, Peter isan eo, “Anayabin aisim nataunu’uka mata hifot kwa’inu’in, karam one hour na’atube mata tanuw bairit tatama?
41 Xiijsatokah iva ximodiostzajtzilijtokah, para amo xivetzikah ijkuak imechyoltilanas in tlajtlakoli. Imotonal kineki kichivas tlen kuali, pero imokuerpo amo tlaxikova.
41 Mata to iwa’an kwayoyoban, saise men routobon kwanabaimih. Anun i ekokok yoyoban, baise biya i himorob.”
42 Jesús oksé welta oyá omodiostzajtzilito, iva omodiostzajtzili ijkí:
42 Mar bairou’abin Jesu in maiye yoyoban eo, “Tamai, iti biyababan ana kerowas bosairin isan ana ef men nama’am na’at, basit anatom, saise a kokok anasinaf namatar.”
43 Oksemi omokuapki kan okatkah in momachtijkeh, iva oksemi okinmajsito kochtokeh, porke okintlanki in kochilistli.
43 Matabir maiye nan matah kou bit hi’in yugaranih inan itih.
44 Oksé welta okinkajte iva oyá omodiostzajtzilito yi eyi welta, iva oksemi okijto tlen achto okijto.
44 Naatu ihamiyih hi’in i mar baitonin matabir in tur ta’imon eo yoyoban maiye.
45 Satepa oyá kan okatkah in momachtijkeh iva okinmilvi:
45 Imaibo matabir na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa boro’ika kwa’in kwabiyarir? Mata tinuw, kwamisir, Orot Natun ana veya i natit, sabuw kakafih umahimaim eyey.
46 Ximevakah, ma tiviah. Yompa vitz tlen nechtemaktis.
46 Kwamisir tan! Orot yanuwayanaban iti enan kwa’i’itin.”
47 Jesús ok otlapojtoka iva ijkuakó oajsiko in Judas, tlen okatka se de yejvah tlen majtlaktli ivan ome momachtijkeh, iva ivan ovalayah miekeh gentejtih okivalikayah espada iva kuavitl. Nonmeh gentejtih okintitlankeh in tlayakankeh tiopixkeh iva in tlayakankeh tetajmeh judiojtih.
47 Jesu eo ana tur sawara’e, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta, wabin Judas, sabuw kou’ay gagamin na’in, firis ukwarih naatu regaregah ai’in hibiyafarih nawiyih kaiy, kefat, mis hiteten auman bairi hina hitit.
48 Pero Judas antes de kinmaktilis in Jesús, achto okinmilvi kenik kinmititis katli yen Jesús. Okinmilvi:
48 Orot yanuwayan sabuw eobaimanih eo, “Orot menatan anamamamay orotoban nati kwanab kwanafatum.”
49 Ijkuakó Judas omotoki inavak Jesús iva okilvi:
49 Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Tufuw isa nama Bai’obaiyenayan!” naatu mamay.
50 Jesús okinankili:
50 Jesu iya’afut eo, “Au begon, abisa isan inot inan saife kusinaf.” Imaibo sabuw hibatabat hitit Jesu uman hibai hibukikin.
51 Ijkuakó se momachti de Jesús okixti iespada iva okinakastzonteki itlakeval in wei tiopixki.
51 Bai’ufununayan orot ta ana kaiy bora’ah, firis gagamin ana akir wairafin tainin roun eafuw.
52 Pero Jesús okilvi:
52 Naatu Jesu iu, “A kaiy ana efanamaim kwiwan maiye, anayabin sabuw iyab umahimaim kaiy tema’am boro kaiyomaim hinamorob.
53 ¿Amo tikmati ke tla Ne oniknekiskia, oveliskia oniktlajtlaniliskia noTajtzi okachi de majtlaktli ivan ome ejércitos de ilvikaktlatitlaniltih para ma nechpalevikih iva san nima okinvaltitlaniskia?
53 O men iso’obamih, ayu Tamai isan atabifefeyan boro mar ta’imon tounamatar sibisib na’atube tiyafarih ayu hitawasfafaru.
54 Pero tla ijkó nikchivas, ¿tonses kenik mochivas tlen ijkuilitok itech Tiotlajkuiloli, kan kijtova ke ijkó kipia de nechpanos?
54 Baise nati na’atube anasinaf, Buk Atamaninamaim mataramih hi’o hikikirum boro men niturobe’emih.”
55 Ijkuakó Jesús okinmilvi in gentejtih:
55 Naatu tatabir sabuw isah eo, “Ana itinin ayu bainowan mowan na’atube, imih kaiy kefat kwaiteten ayu yuwu rabu’umih kwanan. Mar etei Tafaror Bar wanawananamaim ama sabuw abi’obaiyih aisim men imaim kwatafatumu?
56 Pero nochi nin kipia tlen ijkó yetos para ma mochiva tlen kijtova in Tiotlajkuiloli tlen okijkuilojkeh in tiotenejmachtijkeh.
56 Baise abisa God ana dinab oro’orot Buk Atamaninamaim hio hikikirum emamatar saife nan niturobe.” Nati’imaim ana bai’ufununayah etei hihamiy hibihir.
57 Tlen okitzkijkeh in Jesús okivikakeh inavak in wei tiopixki Caifás, iva ompa yomololojkeh in tlamachtijkeh de itlanavatil Moisés ivan tlayakankeh tetajmeh.
57 Sabuw Jesu hibai hifatum hibai hin firis gagamin wabin Kaiafas ana baremaim hitit, nati’imaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in hiru’ay hima’am.
58 Pedro inkuitlapa oyaya san de wejka asta kan kiavak de kan ikalijtik in wei tiopixki, ompa okalakki iva omotlali invan templojmayoltih para kittas tlán panolos.
58 Baise Peter yokaika Jesu i’ufunun bairi hina, firis gagamin ana bar sebosebomaim hitit naatu run ma’utenayan oro’orot bairi himare abisa tamamatar ta’itin isan.
59 In tlayakankeh tiopixkeh, in tlayakankeh tetajmeh iva nochtin tlen povih itech injunta in judiojtih, okitemovayah kenik velis kitlajtlakoltiskeh in Jesús de itla tlen amo neli para ijkó velis kixpoloskeh.
59 Firis gagamin naatu kaniser ana kau’ay etei hiru’ay nuhinot tur hitabow hitit hitifufuwen Jesu tamorob isan.
60 Pero amitla okajxiliayah tlan ika velis kiteilviskeh, maski miekeh okijtojkeh tlen amo neli. Pero satepa omoketzkeh ome testigojtih istlakameh,
60 Baise nuhinot tur hinunuwet men ta hibai. Sabuw moumurih maiyow hitit Jesu morobomih hibifufuwen hai tur naniyan en.
61 iva okijtojkeh:
61 hiorereb hio “Iti orot eo, ‘Ayu i karam God ana Tafaror bar anagurus nare, naatu veya tounu wanawanan boro anawowab efanin namatar.’”
62 Ijkuakó in wei tiopixki ovalmoketzki, iva okitlajtlani in Jesús:
62 Imaibo Firis gagamin misir Jesu isan eo, “O boro men tur ta inao? Orot hairi o a tur isan hio’orereb inonowar boro tur ta inao ai en?”
63 Pero Jesús amo otlanankili. In wei tiopixki oksemi okitlajtlani:
63 Baise Jesu awanamaim men tur ta titamih.
64 Jesús okinankili:
64 Jesu iya’afut eo, “Tur i nati kuo, baise kwa etei a tur ao’owen. Mar boro nanan orot Natun boro God uman ana asukwafune nabat mar ana rofom wanawanan nanan kwana’itin.”
65 Ijkuakó in wei tiopixki, omotlakentzomoni iva okijto:
65 Firis gagamin iti tur nonowar ana veya ana faifuw bai sib eo, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib! Aisim boro tanama sif rubonayah afa’abo tananuwet? Kwa taiyuw bai’ib tur eo kwanowar,
66 ¿Imejvah tlán inkijtovah?
66 kwa a not i mi’itube?” Etei hiya’afut hio, “I bowabow kakafin sinaf imih namorob!”
67 Ijkuakó okixchijchakeh iva okimagakeh ika maitl, iva oksekimeh okixtlajtlatzinijkeh
67 Imaibo yumatan hikwaitututur, hiborabirab naatu sabuw afa hiboborabirab,
68 iva okilvijkeh:
68 hio, “Keriso, o God ana dinab orot na’at kuo anowar! Yait o rab?”
69 Pedro oyetoka kan kiavak, iva ijkuakó se sivatl itlakeval in wei tiopixki omotoki inavak Pedro iva okilvi:
69 Peter ufun bar ana seboseb wanawanan mare ma’am, Firis Gagamin ana bowayan babitai tit iu, “O auman i Galilee orot Jesu ana of ta.”
70 Pedro amo okimokuiti iva okijto inmixpa nochtin:
70 Baise Peter sabuw etei nahimaim yaub eo, “Ayu o a tur kuo yabin men aso’ob.”
71 Pedro yokistiaya kan puerta, iva ijkuakó oksé sivatl okittak, iva okinmilvi tlen ompa okatkah:
71 Naatu misir tit in bar ana etawan awanamaim tit, nati’imaim bowayan babitai ta itin naatu oro’orot nati’imaim hibatabat hai tur eowen eo, “Iti orot i Jesu Nazareth mowan ana of ta.”
72 Pedro oksemi amo okimokuiti, iva okijto:
72 Peter iban maiye yaub naatu ifaro eo, “Ayu nati orot men aso’ob.”
73 Okachi satepa, tlen ompa okatkah omotokijkeh inavak Pedro, iva okilvijkeh:
73 Hima kafa’imo orot afa nati’imaim hibatabat hina Peter biyan hitit hio, “O i anababatun ni’i orot ana of ta, anayabin a tur kuo ana nowarin naatu a sawar io’osen ana itinin i ta’imon.”
74 Ijkuakó Pedro ope kijtova ipan ma vetzi tlajyovilistli tla amo neli tlen kijtova iva okisentlali itlajtol, okijto:
74 Imaibo Peter ifaro eo, “Ana bifufuwen na’at God ana orarafen anab, tur anababatun a tur ao’owen, ayu iti orot men aso’ob.” Mar ta’imon kokorere eo.
75 Ijkuakó Pedro okilnamiki tlen achto okilvijka in Jesús: “Antes de tzajtzis in kaxtil, para ijkuakó te yotikijto eyi welta nik amo techixmati.” Pedro okiski de ompa iva sa tlawel ochokak.
75 Basit Peter nuhin taseb Jesu eo not, “O boro mar tounu ayu inayaubu, imaibo kokorere boro nao.” Naatu Peter tit in ufun rerey igagagamat.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.