João 6
Itlajtol Totajtzin Dios (NSU) vs AAI
1 Okachi satepa, Jesús oyá ik nepa lado de kan atl tlen wei de Galilea tlen noijki itoka Tiberias.
1 Nati ufunamaim ana veya ta, Jesu Galilee harew isobon rabon rewan rounane (wabin ta Taibirias kukuf.)
2 Miekeh gentejtih oyayah ivan Jesús, porke okittayah in wejwei tetzavkaneskayomeh tlen okinchivaya ijkuak okinpajtiaya in kokoxkeh.
2 Naatu sabuw rou’ay gagamin maiyow hi’ufunun hin anayabin sabuw sawusawuwih biyahimaim ina’inan sinaf biyawasih hi’itan isan.
3 Jesús otlejkok itech se tepetl iva ompa omotlali invan momachtijkeh.
3 Naatu Jesu yen in oyaw sisibinamaim tit naatu ana bai’ufununayah hina biyanamaim himarir hima.
4 Ijkuakó yi ajsitivitz inmilviv in judiojtih tlen itoka Pascua.
4 Jew sabuw hai Tar Nowaten hiyuw ana veya i na biyubin.
5 Ijkuak Jesús okittak nik miekeh gentejtih ope vitzeh inavak, okilvi in Felipe:
5 Jesu nuw ra’at sabuw rou’ay gagamin maiyow isan hinan itih, naatu Philip ibatiy, “Rafiy menamaim boro tanatobon iti sabuw tanituwih?”
6 Ijkó okilvi in Felipe para kittas tlán kijtos, porke Jesús yokimatia tlán kichivas.
6 Iti i Philip fufunin isan ibibatiy, anayabin i ana notamaim so’obaka i boro abistan nasinaf.
7 Ijkuakó Felipe okinankili:
7 Philip iya’afut eo, “Orot ana baiyan sumar eight ana fofonin tatab rafiy tatutubun sabuw ta’ita’imon tatabituwih i kikimin kwanekwan.”
8 Ijkuakó Andrés ikni in Simón Pedro, tlen noijki okatka momachti de Jesús, okijto:
8 Imaibo ana bai’ufununayah orot ta, Andrew, Simon Peter tain awan tara’ah eo,
9 —Nika kajki se telpotzintli kipixtok makuili pan de cebada iva ome michimeh, pero amo kajxilis para nochtin.
9 “Kek ta iti’imaim rafiy afu’afusar umat roun naatu siy rou’ab umanamaim hima’am aitin. Baise anotanot boro men nakaram, sabuw i ra’at kwanekwan.”
10 Ijkuakó Jesús okijto:
10 Nati’imaim samar gewasin tuw inu’in, imih Jesu eo, “Sabuw kwa’uwih samar yan timarir. naatu sabuw samar yan himarir hima, naatu oro’orotowat hibiyab etei 5,000.
11 Ijkuakó Jesús okontilanki in makuili pan iva okitlasojkamatki inavak Dios, satepa okinmakak in momachtijkeh, iva yejvah ope kinxejxeliliah nochtin tlen ompa oyejyetokah. Noijki ijkó okichi ika michimeh, iva nochtin kuali otlakuajkeh asta kan oixvikeh.
11 Jesu faraw bai, God ana merar yi, naatu sabuw himarir hima’am faramih, siy bai ef ta’imon sinaf, etei hi’aa yah gadid hai fofonin bai.
12 Iva ijkuak nochtin yoixvikeh, Jesús okinmilvi in momachtijkeh:
12 Naatu hai fofonin baib ufunamaim, Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “Hi’aa tuturih etei kwaita’ay, men ta kwanihamiy.”
13 In momachtijkeh okololojkeh in pedasos tlen osobraro de yejón makuili pan de cebada, iva okintemitijkeh majtlaktli ivan ome chikimeh.
13 Basit hi’aa tuturih hi’o’on naatu kaifet hibiwanen etei 12, iti i rafiy fafar umat roun naatu siy rou’abamaim sabuw bituwih.
14 Iva ijkuak in gentejtih okittakeh in wei tetzavkaneskayotl tlen Jesús okichi, okijtojkeh:
14 Iti ina’inan Jesu sinaf sabuw hi’i’itin ufunamaim hibusuruf hi’o, “Turobe iti orot i dinabamon, i namih hi’o’oban na tafaramamaim tit.”
15 Pero Jesús okimomakak kuenta nik yejvah afuersa okinekiah kivikaskeh para ma yeto wei tlanavati. Por eso Jesús oksé welta oyá ipan tepetl para ompa yetos iselti.
15 Jesu itih so’ob boro kafa’imo hinan hinab naatu hinau’kikin ni’aiwob, imih i hamenamo nati efan ihamiy naatu akisinamo yen in oyaw wan.
16 Ijkuak yotlayovak, in momachtijkeh otemokeh kan atl tlen wei de Galilea.
16 Veya re birabirab ana bai’ufununayah hire hin harew kukuf hitit,
17 Otlejkokeh itech se barko iva ope nejnemih para panoskeh oksé lado para ajsitivih kan altepetl de Capernaum. Yotlayovak, iva Jesús ayamo yoejkoya.
17 Jesu isan hima hikakaif mar bu’u’um, men na biyah tit, imih wa hibai hiboy hirabon au Capernaum.
18 Ijkuakó ope ejeka chikavak ivan atl ope motlatlaviteki.
18 Nati ana veya kotar bitufuwan wanawanan hin naatu yabat busuruf ra’at.
19 Iva ijkuak yoyajkeh kemi se makuili o noso chikuase kilómetro itech atl, okittakeh in Jesús nejnentivitz ixko atl iva yokivalajsia in barko. Yejvah sa tlawel omomavtijkeh,
19 Hiboy hitit hire hikuyowen five o six kilometres na’atube hinuwanuw Jesu nahine riy yan bat remor wa isan nan hi’itin yah birubir fafar.
20 pero Ye okinmilvi:
20 Baise isah eaf eo, “Ayu o! men kwanabirumih!”
21 Ijkuakó yejvah opakeh miek iva okitlejkoltijkeh itech barko. Iva san nima oajsitoh kan tlali kan yejvah oyayah.
21 Imaibo ereyasisir hiu na wa afe’en yen, naatu men yok efan hinot hinanamaim awar hiyut.
22 Omostlatik, in gentejtih tlen omokajkeh ik nepa lado de kan atl tlen wei, okilnamikeh ke okatka san se barko, iva Jesús amo otlejkok ivan momachtijkeh, porke okinmitakeh ke in momachtijkeh oyajkeh inselti.
22 Marto, sabuw rou’ay nati harew kukuf rounane hima hinunuwabon wa ta’imon nati’imaim batabat hi’inan, naatu hiso’ob Jesu i men nati wa’amaim isra’at bairi hinamih, baise ana bai’ufununayah akisihimo hinan hi’itih.
23 Satepa, oksekimeh barkotih de altepetl de Tiberias, oajsikoh serka kan antes okikuajkeh in pan satepa de ijkuak in toTeko okitlasojkamatki inavak Dios.
23 Imaibo wa afa Taibiriasine hina efan nati Regah faraw bai igegewasin sabuw bituwih sisibinamaim hirun.
24 Por eso, ijkuak in gentejtih okittakeh ke Jesús amo ompa okatka nion tlen momachtijkeh, otletlejkokeh itech sekimeh barkojtih iva oyajkeh okitemotoh kan altepetl de Capernaum.
24 Naatu sabuw wa afe’en hinunuwatet Jesu ana bai’ufununayah bairi men hi’it fa’arih, matah kabiy wa hibow au Capernaum na’at Jesu hinuwih hin.
25 Iva ijkuak okajsitoh in Jesús ik nepa lado de kan atl tlen wei, okitlajtlanijkeh:
25 Jesu harew kukuf rewan rounane ma’am hitita’ur, naatu hibatiy, “Bai’obaiyenayan, biyika ina itit kuma’am?”
26 Pero Jesús okinmilvi:
26 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu kwanunuwuhu i men ina’inan asisinaf kwa’i’itin isan, baise kwa rafiy kwa’aan ya gagadid isan ayu kwanuwuhu kwanan.
27 Amo xitekipanokah san por yen tlakuali tlen niman tlami, sino por yen tlakuali tlen amo keman tlami iva kitemaka nemilistli para semijkak. Yejón tlakuali velis imechmakas iKone in Tlakatl, porke toTajtzin Dios imechititia nik san yen iKone velis imechmakas yejón tlakuali.
27 Bay nati eafe’af isan men kwanabowamih, baise ma’ama wanatowan ana bay isan i raro nanababan, nati bay i Orot Natun boro kwa nit. Anayabin God ayu Tamai ana baibasit nati bay roufaramin isan ana fair ayu itu.”
28 Yejvah okitlajtlanijkeh:
28 Imaibo Jesu hibatiy, “Bo aki boro mi’itube anasinaf saise God abistan eo imaim anasinaf?”
29 Jesús okinnankili:
29 Jesu iyafutih eo, “God ana bowabow bow isan i iti. Orot yait God biyafar i kwanitumitum.
30 Yejvah okilvijkeh:
30 Imih i hibatiy, “Ina’inan fairin menatan boro inasinaf aki ana’itin naatu o anitutumi? O boro abistan inasinaf?
31 Tlen achto tokojkolvah okikuajkeh in maná kan tlavaki, ijkó kemi kijtova in Tiotlajkuiloli: “Pan de ilvikak okinmakak ma kikuakah.”
31 It ata a’agir arar yanamaim i rafiy wabin manna hi’aa; Buk Atamaninamaim hikirum hi’o’o na’atube, I mar ana rafiy itih hi’aa.”
32 Jesús okinmilvi:
32 Naatu Jesu hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, “Iti mar ana rafiy kwa kwa’ani’aan i men Moses kwa itimih, baise ayu Tamai rafiy anababatun marane kwa it.
33 Porke in pan tlen Dios kitemaka yen tlen ovaltemok de ilvikak iva kinmaka nemilistli in tlaltikpaktlakah.
33 Anayabin God ana rafiy i orot yait marane rara’iy sabuw etei tafaram wanawanan yawas ebitih.”
34 Ijkuakó yejvah okilvijkeh:
34 Sabuw hi’o, “Regah iti rafiy i mar etei initi ana’aan.”
35 Jesús okinmilvi:
35 Imaibo Jesu iuwih eo, “Ayu i yawas ana rafiy. Orot Yait ayu isou enan i boro men kafa’imo bayumih namorob, naatu orot yait ayu isou ebitumatum boro men kafa’imo sikan namamahimih.”
36 Pero ijkó kemi yonimechilvi, maski imejvah yonnechitakeh amo innechneltokah.
36 Naatu iti tur i ao kwanowaraka naatu mata yan kwa’i’itin baise men kafa’imo kwabitutumu.
37 Nochtin tlen noTajtzi nechinmakas yejvah nechtemoskeh iva vitzeh nonavak, iva amo nikijtos ke amo nikinselis.
37 Sabuw iyabowat ayu Tamai bitu boro ayu isou hinan, naatu orot babin yait ayu isou enan boro men ananun ufun natitamih.
38 Porke amo onivaltemok de ilvikak para nikchivas san tlen Ne niknekis, sino para nikchivas tlen kimonekiltia noTajtzi tlen onechvaltitlanki.
38 Anayabin ayu marane arara’iy, i men ayu au kok sinaf isanamih, baise orot yait ayu iyunu anan i ana kok anasinaf.
39 Iva noTajtzi tlen onechvaltitlanki, amo kineki ma nikpolo nion se de nochtin tlen onechinmakak, sino kineki ma nikinyoliti itech neká tonali tlen yetos sa ik tlami.
39 Naatu orot yait ayu iyunu anan ana kok i iti, sabuw iyabowat ayu bitu etei men ta anikasiy, baise mar yomaninamaim etei’imak anabuwih hinamisir.
40 Pos tlen kimonekiltia noTajtzi tlen onechvaltitlanki yen nin: ke nochtin tlen kittaskeh iKone in Dios iva tlaneltokaskeh inavak, kipiaskeh nemilistli para semijkak. Iva Ne nikinyolitis itech neká tonali tlen yetos sa ik tlami.
40 Anayabin ayu Tamai ana kok i sabuw iyab matah etei Natun akisin ti’i’itin naatu tibitumitum boro ma’ama wanatowan ana yawas hinab; naatu mar yomaninamaim ayu boro anabuwih hinamisir.
41 Ijkuakó in tlayakankeh judiojtih ope tlapovah en kontra de Jesús por okijto: “Ne nipan tlen onivaltemok de ilvikak.”
41 Imaibo Jew sabuw hibusuruf Jesu isan higam, anayabin i eo, “Ayu i mar ana rafiy.
42 Iva okijtojkeh:
42 Basit sabuw hi’o, “Iti orot i Jesu, Joseph natun, hinah tamah i taso’ob. Naatu baise boun i eo’o, Ayu i marane ara’iy.”
43 Jesús okinmilvi:
43 Jesu iyafutih eo, “Taiyuw men kwanagam.
44 Amika tlakatl velis vitz nonavak san por kinekis, sino san yen noTajtzi tlen onechvaltitlanki velis kichivas íkka tlakatl ma viki nonavak. Iva Ne nikyolitis itech neká tonali tlen yetos sa ik tlami.
44 Sabuw boro men ayu isou hinan kwaneyan, baise Tamai ayu iyunu anan boro nabonawiyih hinan ayu biyau hinatit; naatu mar yomaninamaim ayu boro ana bora’ahih hinamisir.
45 Itech intlajkuilol in tiotenejmachtijkeh ijkuilitok: “Dios kinmachtis nochtin.” Por eso, nochtin tlen kikakiskeh noTajtzi iva kajsikamatiskeh tlen kijtova, vitzeh nonavak.
45 Dinab oro’orot hikirum hi’o na’atube, ‘Sabuw etei boro God ni’obaiyih. Orot yait Tamai fanan nowar naatu biyanane so’ob ebaib boro ayu isou nan.
46 ’Amo kijtosneki ke íkka yokittak noTajtzi. San yen tlen ovala kan Ye kajki, yen yokittak.
46 Men yait ta Tamai itin; baise orot yait Godane nan i akisinamo Tamai itin.
47 Yi neli nimechilvia, tlen nechneltoka kipia nemilistli para semijkak.
47 Turobe a tur ao’owen, orot yait ebitumatum, yawas wanatowan i baika.
48 Ne nipan tlen niktemaka nemilistli.
48 Ayu i yawas ana rafiy.
49 Tlen achto inmokojkolvah okikuajkeh in pan tlen itoka maná kan tlavaki, iva maski okikuajkeh, oixpolikeh.
49 Kwa a’a’agir hai veya, rafiy wabin manna arar yanamaim hibow hi’aa, baise etei himorob.
50 Pero tlen kikuah in pan tlen valtemotok de ilvikak, amo ixpolivih.
50 Baise rafiy iti i marane ra’iy, sabuw iyab hinab hina’ani’aan boro men hina morob.
51 Ne nipan tlen niktemaka nemilistli para semijkak tlen onivaltemok de ilvikak. Tlen kikuas nin pan, yolitos para semijkak. Iva nin pan tlen niktemakas, yen nokuerpo, para ijkó in tlaltikpaktlakah velis kipiaskeh nemilistli para semijkak.
51 Ayu i yawas ana rafiy, marane hiyafaru are. Orot babin yait iti rafiy na’ani’aan na’at boro nama wanatowan. Iti rafiy i ayu finimu boro anit, saise sabuw boro tafaramamaim yawas hinab hinama.”
52 Ijkuakó in judiojtih ope motlatlajtolnamikih, okijtovayah:
52 Naatu Jew sabuw iti tur hinonowar isan yah so’ar hibusuruf taiyuwih wanawanahimaim higam hikwaris hio, “Iti orot biyan finimin boro mi’itube nitit tana’animih eo?”
53 Jesús okinmilvi:
53 Jesu iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun biyan finimin men kwana’aan naatu ana rara men kwanatomatom, kwa wanawanamaim yawas men ema’am.
54 Tlen kikua nokuerpo iva koni noesso, kipias nemilistli para semijkak, iva Ne nikyolitis itech neká tonali tlen yetos sa ik tlami.
54 Orot yait ayu biyou finimin na’aan naatu au rara natomatom yawas wanatowan i bai, naatu yomaninamaim ayu boro ana bora’ah namisir.
55 Porke nokuerpo yi neli tlakuali, iva noesso yi neli tlakonili.
55 Anayabin ayu biyou finimin i bay anababatun naatu au rara i harew anababatun,
56 Tlen kikua nokuerpo iva koni noesso, kijtosneki yolitok nonavak iva Ne niyolitok inavak.
56 orot babin yait ayu biyou finimin na’aan naatu au rara natomatom boro wanawana’umaim nama naatu ayu i wanawananamaim anama.
57 NoTajtzi tlen onechvaltitlanki yen tlen kitemaka nemilistli iva Ne nikpia nemilistli por Ye. Ijkó noijki tlen kimomajsevis nokuerpo, noijki kipias nemilistli nonavak.
57 Tamat yawas ana’an i ayu iyunu ana, anayabin i ema’am isan imih, ayu auman ama’am, ef ta’imonaban orot yait ayu biyau’umaim bai eani’aan boro yawasin nama anayabin ayu ama’am isan imih.
58 Ne nipan tlen onivaltemok de ilvikak, pero nin pan amo kemi in maná tlen okikuajkeh tlen achto inmokojkolvah iva satepa oixpolikeh. Tlen kikuas nin pan yolitos para semijkak.
58 Iti rafiy marane rara’iy i men kwa a a’agir manna hi’aa hibimumurub na’atube’emih, baise o yait iti rafiy boun marane rara’iy inab ina’ani’aan boro inama wanatowan.”
59 Ye nin tlen Jesús okinmachti in gentejtih ompa Capernaum kan tiotlamachtijkali.
59 Tur iti etei i Capernaum Kou’ay Bar wanawananamaim ma sabuw hai tur eowen i’obaibiyih.
60 Ijkuak ijkó okikakkeh, miekeh tlen onemiah ivan Jesús, okijtojkeh:
60 Jesu ana bai’ufununayah moumurin na’in tur iti hinonowar hi’o, “Iti bai’obaiyen i fokarin. Yait boro iti tur nanowar nab?”
61 Jesús okimatia nik amo okivelitakeh tlen okijto, iva okinmilvi:
61 Baise Jesu ana bai’ufununayah abisa isan hio higamigam so’ob naatu iuwih eo, “Tur iti kwanonowar imaim kwa a naniyan ebi’afiy?
62 ¿Tlán inkiyejyekoskeh imejvah tla inkittaskeh iKone in Tlakatl tlejkos ilvikak kan okatka?
62 Bo Orot Natun nayen ana efan marasika ma’am imaim nama kwana’itin boro mi’itube kwanao!
63 Tlen kitemaka nemilistli yen Tioijyotzintli, ikuerpo de se tlakatl amitla kipalevia para kimakas nemilistli. Notlajtol tlen Ne yonimechilvi vitz de yen Tioijyotzintli iva por eso kitemaka nemilistli.
63 Anun Kakafiyin i yawas ebit biyat i aurin fair en. Iti tur kwa isa a’o i ayub ana tur naatu wanawananamaim i yawas ema’am.
64 Pero sekimeh de imejvah amo innechneltokah.
64 Baise kwa afa iti kwama’am i men kwabitumatum. Anayabin iyab men hinabitumatum naatu orot yait baban na’o Jesu so’obaka.”
65 Iva okijto:
65 Ibanak eo maiye, “Anayabin iti isan kwa au’uwi, orot babin boro men asir ayu isou nan kwaneyanamih, baise Tamai ana baibasitamaim boro niwa’an isah naham hinan ayu isou.”
66 Desde ijkuakó, miekeh tlen onemiah ivan Jesús okikajkeh iva ayakmo onemiah Iva.
66 Nati ana veya’amaim ana bai’ufununayah moumurih na’in hihamiy naatu himatabitabir hina’ufut hin.
67 Ijkuakó Jesús okintlajtlani in majtlaktli ivan ome momachtijkeh:
67 Jesu ana bai’ufununayah nah 12 ibatiyih. “Kwa auman kwakokok kwanan?”
68 Simón Pedro okinankili:
68 Simon Peter iya’afut eo, “Regah yait isan boro anan? Yawas wanatowan ana tur o akisimo biya ema’am.
69 Tejvah tikneltokah iva tikmatih nik tejwatzi tiyolchipavak tiiKone in Dios tlen yolitok.
69 Aki abitumatum naatu aso’ob o i Kakafiyin Ta’imon Godane ina.”
70 Ijkuakó Jesús okinnankili:
70 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12, i ayu arubini, baise kwa wanawanamaim orot ta i demon mowan.”
71 Jesús otlajtovaya de Judas Iscariote ipiltzi in Simón, porke satepa ye okitemakti in Jesús maski okatka se de yejvah tlen majtlaktli ivan ome momachtijkeh.
71 (Jesu iti tur eo’o i Judas Simon Iscariot natun isan, Judas i bai’ufununayan nah 12 wanawanahimaim orot ta, yomaninamaim i boro Jesu nayanuw namorob.)
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.