Atos 7
Itlajtol Totajtzin Dios (NSU) vs AAI
1 In wei tiopixki okitlajtlani in Esteban:
1 Imaibo Firis Gagamin Stephen ibatiy, “Tur iti i anababatun o isa teo?”
2 Ye otlanankili:
2 Stephen iya’afut eo, “Taitu tuwai’inah naatu tamai’inah anao kwananowar! Ata agir Abraham ufibo na Haram imaim ma, baise wan Mesopotamia ma’am ana veya’amaim Marakaw ana God isan irerereb eo. Stephen Ebibinan|alt="Stephen preaching" src="cn01914B.tif" size="col" loc="Act 7.2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="7.2"
3 iva okilvi: “Xikajteva motlal iva xikinkajteva tlen itla tikinmita, iva xivia itech oksé tlali tlen Ne nimitzititis.”
3 ‘A tafaram naatu taituwa inihamiyih inan tafaram ayu ana bi’obaiyi imaim inama.’
4 Ijkuakó Abraham okiski itech tlali de Caldea iva oyá ochantito itech altepetl de Harán. Satepa de oixpolivik ipapa, in toYejwatzi okivalikak in Abraham itech ninmeh tlalmeh kan imejvah axka inchantih.
4 Imih Kaldia tafaram ihamiy naatu na Haram imaim ma. Tamah momorob ufunamaim God nawiy na me tafaram iti bitin boun kwa iti kwama’am.
5 Pero amitla erensia okimakak itech nin tlali, nion por kan kitlalis se ikxi. Pero toYejwatzi okilvi nik kitlaltis, iva satepa de ijkuak ye mikis in tlali mokavas para ipilvah, maski ijkuakó Abraham ayamo okipiaya nion se ikone.
5 God men abisa ta Abraham nowanamih itin naatu men kafa’imo me kikimin eafuw nowanamih itin. Baise God eomatan tafaram tutufin etei boro nowanamih nab naatu wawawan uf hinatutufuw boro hinab. Nati ana veya’amaim Abraham i aurin kek en ma’am God eomatan.
6 In toYejwatzi noijki okilvi ke iwejkaixvivah chantiskeh itech oksé país iva yeskeh amo de ompa, iva yeskeh kemi tlakovaltih iva kintlajyoviltiskeh sa tlawel kemi navi siento xivitl.
6 Naatu God iti na’atube eo, ‘O wawaw i boro nah toumanih hai tafaramamaim hinama, nati’imaim boro nah toumanih hai fair babanamaim hinama bowabow fokarin maiyow hinabow, hinarouw hini’a’afiyih kwamur etei 400 na’atube nasawar.’
7 Pero toYejwatzi noijki okilvi: “Ne nikintlajyoviltis in gentejtih de yejón país tlen kintekipanoltiskeh mopilvah kemi tlakovaltih. Satepa kisaskeh de ompa iva nechmavistiliskeh itech nin tlali.”
7 Baise God iuwih eo, ‘Ayu nati tafaram hinabuwi babahimaim kwanama kwanabowabow boro baimakiy anitih. Nati ufunamaim boro tafaram kwanihamiy kwanatit efan iti’imaim ayu kwanakwafiru.
8 In toYejwatzi okichi se moyekkavalistli ivan Abraham iva okinavati ma kichiva in sirkunsisión. Ijkuak ochikueyitik de oneski Isaac, Abraham okisirkunsidaro. Noijki ijkó okichi in Isaac ivan ikone Jacob, iva Jacob noijki ijkó okichi ivan ipilvah tlen oyajkeh tetajmeh de tlen majtlaktli ivan ome familias de Israel.
8 Imaibo God ar afu’afuw ana obaibasit Abraham itin ina’inanen na’atube kaif. Imih Abraham natun Isaac tufuw fur ta’imon sasawar ufunamaim ana ar kanabin e’afuw. Nati ufunamaim Isaac natun Jacob ana ar kanabin e’afuw naatu Jacob natunatun 12 it uwatanah wabih gagamin auman hai ar kanabih e’afuw.
9 ’Yejonmeh ipilvah in Jacob yejvah tlen yi wejkavitl tokojkolvah, yejvah omoxikojkeh miek de inmikni José iva okinemakakeh para ma kivikakah itech país de Egipto. Pero toYejwatzi okatka ivan José,
9 Baise uwatanah wabih gagamin Joseph isan hibobowen akir wairafin na’atube hitih hitubun hibai hin Egypt imaim ma. Baise God i mar etei biyanamaim ma’am.
10 iva okipalevi itech nochi itlajyovilis. In Faraón, tlen wei tlanavati de Egipto, okipakti tlen José okichivaya porke toYejwatzi okimakak miek tlamatilistli. Por eso in Faraón okitlali in José ma yeto kobernador de Egipto iva ma kitta nochi tlen iaxka in wei tlanavati.
10 Naatu ana yababan ta ta wanawanamaim bibais. Veya ta Joseph Egypt hai aiwob nanamaim titit ana veya aiwob orot Joseph i’itin yan bai naatu ana kakaf isan ma, anayabin God ukwar rerekab Joseph itin. Imih aiwob orot Joseph bai ana gawanamih yai, naatu aiwob ana bar gagamin wanawanan auman kaifin isan ana fair itin.” Joseph Egypt sabuw ebobonawiyih|alt="Joseph as ruler" src="cn01917b.tif" size="col" loc="Act 7.10" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="7.10"
11 ’Satepa ovala miek apistli iva miek tlajyovilistli itech nochi in tlali de Egipto iva itech tlali de Canaán, iva tlen yi wejkavitl tokojkolvah amo okipiayah tlán kikuaskeh.
11 “Nati ana veya’amaim baimar kakafin na, Egypt naatu Canaan tafaram wanawanan yababan gagamin na’in matar, naatu it uwatanah bayumih hi’akir.
12 Pero ijkuak Jacob okimatki onka trigo itech país de Egipto, okintitlanki ompa tlen yi wejkavitl tokojkolvah. Ijkuakó yikin se welta oyajkeh.
12 Egyptamaim bay ma’am ana tur Jacob nonowar ana veya uwatanah hai nanawan wantoro’ot imaim hin.
13 Ijkuak oyajkeh ipan ome welta, José okinmoixmatilti in iknivah, iva ijkó in Faraón okinmixmatki ifamiliajvah in José.
13 Hai nanawan bairou’abin ana veya Joseph taiyuwin botait irerereb tuwahinah hai tur eowen, naatu Pharaoh nati’imaim Joseph ana nibur isah so’ob.
14 Satepa, José otlanavati ma kinvalikakah para Egipto ipapa ivan ifamilia. Por nochtin okatkah kemi expoali ivan kaxtoli.
14 Nati ufunamaim Joseph tamah Jacob isan, naatu tamah ana nibur isah tur iyafar, nah etei 75 na’atube.
15 Ijkó, Jacob oyá omochantito Egipto, ompa oixpolivik iva ompa oixpolikeh noijki ipilvah, yejvah tlen yi wejkavitl tokojkolvah.
15 Imaibo Jacob rena Egypt tit, nati’imaim i natunatun bairi himorob, it uwatanah.
16 In kuerpojtih okinvikakeh asta Siquem iva okintookakeh kan Abraham okiko se lugar tlen okinemakiltijkeh ipilvah in Hamor ompa Siquem.
16 Naatu biyah i hibow himatabir maiye tafaram wabin Shekem rahamaim hiya, nati me i Abraham orot Hamor natunatun biyahine tubun.
17 ’Ijkuak yoajsitivalaya in tonali para mochivas tlen toYejwatzi okilvi in Abraham, in gentejtih de Israel sa tlawel omomiekilijkeh ompa Egipto.
17 “God ana omatanen Abraham eo’omatan na baiturobe isan ana veya na kabom, naatu ata sabuw Egypt hima’am busuruf ra’at tafaram awan karatan.
18 Pero itech yejonmeh tonaltih ompa Egipto ope tlanavatia oksé wei tlanavati tlen amitla okimatia de José.
18 Imaibo aiwob orot ta Joseph men susu’ub i busuruf Egypt isan i’aiwob.
19 Yejón wei tlanavati okinmonexikitili in toknivah iva okintlajyovilti tlen yi wejkavitl tokojkolvah, okinnavati ma kinkavakah inselikkonevah ik sekka para ma mikikah.
19 Ata a’agir ifufuwih, biyababan kakafin anababatun itih, eokikinih hai kek sosof hisrouwen hi’in himorob.
20 Itech yejonmeh tonaltih oneski Moisés iva toYejwatzi okittak ika pakilistli yejón konetl. In tetajmeh okiskaltijkeh inkalijtik san eyi metztli.
20 “Nati ana veya’amaim Moses tufuw, kek ana itinin gewasin maiyow. Baremaim hinah tamah hibunwa’ir ma sumar etei tounu na’atube sawar.
21 Iva ijkuak in tetajmeh okavatoh in konetl se lado para ma miki, ichpoch in Faraón okajsik iva okiskalti kemi oyeskia ikone.
21 Imaibo barene hibotait titit ana veya, Pharaoh natun babitai natunamih bai ituw ra’at yen orot matar.
22 Iva ijkó Moisés okixtlamachtijkeh ika nochi tlamatilistli tlen okimatiah in egipcios, iva omochi se tlakatl sa tlawel weititok por tlen okijtovaya iva por tlen okichivaya.
22 Egypt ana ukwar rerekab etei Moses hi’obaiy so’ob, naatu ana tur ana sinafumaim eo sisinaf etei i fairih.
23 ’Ijkuak Moisés okipixki ompoali xivitl, okimachili itech iyolo yaski kintlajpaloti in gentejtih de Israel tlen ipaisanojvah.
23 “Moses ana kwamur etei 40 na’atube baib ana maramaim ana not bogaigiwas tit ana sabuw Israel inananawanih.
24 Pero ijkuak okittak se tlakatl egipcio okivitekia se tlakatl israelita, Moisés okipalevi in israelita iva okimikti in egipcio.
24 Tit inan Egypt orot ta Israel orot boborabirab itin, basit na ibais wasfafar naatu anasa bow Egypt orot rab morob.
25 Moisés okijto ke ipaisanojvah kimomakaskeh kuenta nik yen toYejwatzi okititlanki in Moisés para ma kinmakixti, pero yejvah amo okimomakakeh kuenta.
25 Moses not eo, ‘God ana baibais ayu wanawana’umaim esisinaf au sabuw boro hina’itin hinaso’ob, baise men hi’itinimih.’
26 Omostlatik, Moisés okinmitak ome tlakah de Israel okimomagayah ika maitl, iva ye okinekia kinpalevis iva okinmilvi: “Imejvah inmiknimeh, ¿tleka inkimomagah?”
26 Marto Israel orot rou’ab hairi hibiyow itih, basit na fafar naatu iuwih, ‘Kwa airi i ain uf, aisim taiyuw kwabiyow?’
27 Ijkuakó tlen otemagaya okitope in Moisés, iva okilvi: “¿Akin omitztlali kemi titlayakanki o noso kemi tijues para ximokalaki tovah?
27 Baise orot ta biwa’an kakafene Moses rukouw eo, ‘O aki bainabatani naatu baibabatiyi isan yait rubini?’
28 ¿Noijki tikneki techmiktis kemi yala otikmikti in egipcio?”
28 ‘O kukokok ayu ina’asbunu fai Egypt orot ia’asabun na’atube?’
29 Ijkuak ijkó okikakki, Moisés ocholo iva oyá kan tlali de Madián. Ompa ochantik tealtepe iva ompa okinpixki ome ipilvah.
29 Moses iti tur nonowar ana veya Egypt ihamiy bihir in tafaram wabin Midian imaim ma, nati’imaim touman orot na’atube ma’am natunatun orot rou’ab hitufuw.
30 ’Ompoali xivitl satepa, Moisés okatka kan tlavaki serka kan tepetl Sinaí, ompa okimonextili se ilvikaktlatitlanili ijtik tlitl kan otlatlaya se kovatlanvitztliAc 7:30|src="38_CN01919B.TIF" size="col" ref="7:30" .
30 Kwamur 40 sasawar ufunamaim oyaw Sinai sisibinamaim arar yan tounamatar Moses isan irerereb wairaf na’atube wa’ab wanawanan to’ab.
31 Moisés sa otlatlachixki por tlen okittak, iva ijkuak omotoki para kiyekittas okachi, ijkuakó okikakki itlajtol in toTeko:
31 Moses iti wairaf to’ab i’itin ana veya ana kasiy ra’at, naatu itinbunai isan na biyubin auman Regah fanan nowar;
32 “Ne niDios de tlen yi wejkavitl mokojkolvah. Ne niDios de Abraham, de Isaac iva de Jacob.” Moisés omomavti asta oviviokak iva mach ok omixeviaya ok konittas.
32 ‘Ayu i o uwatanah hai God, Abraham ana God, Isaac, naatu Jacob.’ Moses yan wanawanan birubir fafar an uman hioror naatu men karam boro tanuw ta’itin.
33 Ijkuakó in toTeko okilvi: “Xikinkixti mokakvah porke kan timoketok in tlali tlatiochivali.
33 Imaibo Regah eo, ‘A ana sumasum kubosair anayabin iti kamar i kakafiyin yan kubatabat.
34 Yonikittak kenik tlajyoviah nopilvah tlen kateh Egipto. Yonikinkakki chokah moyolkokova iva onivaltemok para nikinmakixtis. Axka pues, xiviki, nimitztitlanis para Egipto.”
34 Ayu au sabuw Egypt imaim bai’akir kakafin maiyow hibaib aitih, naatu hitef hirererey anowar, imih rufamih botaitih isan are ana. O kuna aiyafari kumatabir maiye au Egypt.’
35 ’Yejvah amo okinekeh in Moisés iva okilvijkeh: “¿Akin omitztlali kemi titlayakanki o noso kemi tijues para ximokalaki tovah?” In toYejwatzi okititlanki in Moisés kemi tlayakanki iva kemi temakixti por medio de yen ilvikaktlatitlanili tlen okimonextili kan kovatlanvitztli tlen otlatlaya.
35 “Moses i orot ta’imon Israel sabuw hikwahir hiu, ‘O yait rubini aki bainabatani naatu baibatiyi isan?’ Nati orot ta’imon sabuw bainabatanih naatu rufamih botaitih isan God taiyuwin ana tounamatar iyafar na wa’ab toto’abamaim irerereb Moses fair itin.
36 Yen Moisés okinkixti de Egipto tlen yi wejkavitl tokojkolvah, iva okinchi nexkuitiltih iva neskayomeh kemi ompoali xivitl itech tlali de Egipto, kan Mar Chichiltik iva kan tlavaki.
36 Sabuw nawiyih Egypt hihamiy hitit, naatu ina’inan men hi’i’itah efa’efanin Egyptamaim, Red Sea imaim, naatu kwamur 40 arar yanamaim iwa’an hi’itah.
37 Yen Moisés tlen achto okinmilvi in gentejtih de Israel: “ToYejwatzi imechvaltitlanilis se tiotenejmachti kemin ne, iva kisas de entre imejvah. Xikchivakah tlen Ye imechilvis.”
37 “Iti orot Moses i boun Israel sabuw hai tur eowen, ‘God boro dinab orot kwa wanawananamaim a orot ta niyafar nan, ayu biyafaru na’atube.’
38 Yen nin Moisés tlen okatka invan tlen yi wejkavitl tokojkolvah kan ololitokah kan tlavaki. Ye noijki okatka ivan ilvikaktlatitlanili tlen okitlapovi kan tepetl Sinaí. Moisés okiseli in tlajtoli tlen kitemaka nemilistli iva satepa tejvah otechmakak.
38 Iti orot Moses Israel sabuw bairi kou’ay hibai arar yanamaim hibat naatu ata a’agir bairi Sinai oyawemaim tounamatar tur yawasin bai re itin naatu ya’abun it isat rena.
39 ’Pero tlen yi wejkavitl tokojkolvah amo okivelkakeh in Moisés, amo okinekeh okikakkeh tlen okinmilvi iva okinekiah mokuapaskeh para Egipto.
39 Baise it ata a’agir fanan men hibosiyasiyar, naatu fanan hikwahir hikokok i mi’itube hitamatabir maiye hitan Egypt hitatit.
40 Okilvijkeh in Aarón: “Techinchivili sekimeh diosmeh tlen ma techyakanakah, porke amo tikmatih tlán okipanok neká Moisés tlen otechkixti de Egipto.”
40 Imih Aaron hiu, ‘Aki akokok god ta kusinaf au nai i’iyon ebonawiyi. Moses Egyptane nawiyi atitit men aso’ob abisa isan matar.’
41 Ijkuakó okichijkeh se dios kemi se torojkonetl, okitlamiktilijkeh ika yolkameh yejón dios. Iva omopaktijkeh por tlen yejvah okichijkeh ika inmavah.
41 Nati ana veya’amaim aibat ta cow natun ana yumatabe hibu’ur. Naatu sibor hibow hina sawar i umahimaim hisinaf mamatar ana sibor hiyai naatu ana hiyuw hibow hiyasisir.
42 Por eso toYejwatzi okinka, iva okinkavili ma kinmavistilikah in sitlalimeh de ilvikak. Ijkó kemi kajki ijkuilitok itech inlibro in tiotenejmachtijkeh:
42 Baise God mafutih, naatu mar ana sawar kwafirih isan ibasit. Dinab orot hai Bukamaim hikikirum na iturobe,
43 Amo, yej onkimamayah imantajkaltiopa in dios Moloc
43 Kwa i god Moloch ana sis kwa’abar kwareremor,
44 ’Tlen yi wejkavitl tokojkolvah okivikatinemiah kan tlavaki in mantajkaltiopa tlen ijtik okatkah in tlanavatiltih. Moisés okichi in mantajkaltiopa ijkó kemi toYejwatzi okititi kenomi nik kichivas.
44 “Ata a’agir God ana sis arar yanamaim hiyai hima’am i God ana itinin nati’imaim bairi hima’am. Nati sis i God mi’itube Moses iu bi’obaiy na’atube naatu God yayakitifuw na’atube hiwowab.
45 Yejón mantajkaltiopa tlen okichi Moisés opanok inmak tlen yi wejkavitl tokojkolvah, iva okivalikakeh nika ijkuak Josué okatka tlayakanki, ijkuak okinmoaxkatijkeh in tlalmeh de oksekimeh gentejtih tlen amo de Israel tlen toYejwatzi okinkixtili. Tokojkolvah okipixtokah in mantajkaltiopa asta ijkuak ok okatka in David.
45 Nati ufunamaim, ata a’agir sis tamahinah biyahine nan hibai hi’abar Joshua babanamaim bonawiyih bairi hirun sabuw afa hai tafaram God nunih hititit i hai tafaram hibai. Naatu nati sis i ma’am David ana veya’amaim tit.
46 David okipakti in toYejwatzi, iva okitlatlavti ma kikavili ma kichivili se templo kan chantis in Dios de Jacob.
46 David ana baibais gagamin na’in God biyanane bai, imih ifefeyan bar tawowab. Jacob ana God isan
47 Pero yen Salomón okichi in templo.
47 baise iti bar i Solomon wowab.
48 Maski in toYejwatzi tlen Weijkatlalitok amo chanti itech templojtih tlen kinchivah in tlaltikpaktlakah. Kemi okijto in tiotenejmachti:
48 “Baise Auyomtoro’ot ana God i men orot bar tewowowabimaim ema’ama’amih, dinab orot eo kikirum na’atube.
49 Kijtova in toTeko,
49 ‘Mar i ayu au urama’ama,
50 ¿Amo Ne onikchi in ilvikak ivan tlaltikpaktli?
50 Sawar iti kwanotanot men ayu asinaf himatar?’
51 Esteban okinmilvi:
51 “Kwa i dogor fokarih naatu dogor wanawanan gugumin naatu tain gugurih God ana tur men kwanonowar! Kwa i a’a’agir ah kwabat, mar etei Anun Kakafiyin kwarurukouw!
52 Yejvah okintlajyoviltijkeh nochtin tiotenejmachtijkeh, iva okinmiktijkeh tlen okijtovayah nik se tonali vitz se tlen tlakamela, iva axka yejón tlakamela yovitza, iva imejvah onkitemaktijkeh iva onkixpolojkeh.
52 Kwa a’agir dinab orot marasika hima’am etei hirouw hi’a’akirih, nati dinab oro’orot i marasika iti orot gewasin nan isan hikurereb. Baise kwa uwatanah hirouw himorob, naatu boun kwa iti orot gewasin nan baban kwao kwarab morob.
53 Imejvah onkiselijkeh itlanavatil in toYejwatzi tlen omechmakakeh in ilvikaktlatitlaniltih, pero amo inkivelkakih.
53 Kwa i God ana ofafar tounamatar hiyafar re’er kwabai, baise men kwabobosiyasiyar!”
54 Ijkuak okikakkeh tlen okijto in Esteban, sa tlawel okualankeh asta omotlantekiahAc 7:54-60|src="39_CN01923B.TIF" size="col" ref="7:54" .
54 Kaniser hima Stephen eo hinonowar yah so’ar gagamat bufutih hikarmusiyan himisir
55 Pero Esteban otentoka de Tioijyotzintli, oajkotlachixki para ilvikak iva okittak imavissotlanex in Dios. Okittak in Jesús moketok ik iyekmapa in Dios.
55 Baise Stephen God Anun Kakafiyin biyan etei karatan batabat au mar nuwra’at God ana marakaw itin naatu Jesu sisibin asukwafune batabat itin.
56 Iva okijto:
56 Basit eo, “Kwanuw ra’at! Ayu mar ana etawan botawiy Orot Natun God ana asukwafune bat ai’itin!”
57 Ijkuakó yejvah omonakaspachojkeh iva otzajtzikeh chikavak, iva nochtin ipan oyajkeh in Esteban.
57 Fanah aumetawat hiwow tainih higibud, imaibo etei au ta’imon hinunuw hibai
58 Okixtijkeh de kan siudad iva okimagakeh ika tetl. Iva tlen otemagakeh ika tetl okinkajtejkeh intlakenvah ma kintlato se telpochtli itoka Saulo.
58 hitain hitit bar merar gagamin ufunane hitaiy re kabayamaim hirab, orot iyab baifuwenamaim sif hirurubon, hai faifuw nati orot boubun wabin Saul anamaim hiya.
59 Ijkuak okimagatokah ika tetl, Esteban omodiostzajtzili, okijto:
59 Kabayamaim hibat hirabirab auman Stephen Regah isan ifefeyan eo “Regah Jesu ayubu kubai!”
60 Satepa omotlankuaketzki iva okijto chikavak:
60 Sun yowen fanan aumetawat erererey auman i wow eo, “Regah abisa ayu isou tisisinaf hai
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.