Atos 27

Itlajtol Totajtzin Dios (NSU) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ijkuak okijtojkeh techtitlaniskeh asta país de Italia, Pablo ivan oksekimeh tlen otzaktokah okinmaktilijkeh se kapita itoka Julio, tlen opovia itech batallón de tlen wei tlanavati César.
1 Aki au Italy na’at na isan hinot hiyayabuna ufunamaim Paul naatu dibur sabuw afa bairi hibuwih Rome baiyowayah hai orot ukwarin babanamaim wabin Julius umanamaim hiya’i. Caesar baiyowayah orot hai kou’ay wabin Aiwob ana Baiyowayah. |alt="map" src="Paulrome.tif" size="col" ref="Acts 27.1"
2 Otitlejkokeh itech se barko tlen de altepetl Adramitio. Yejón barko oyaskia itech altepemeh de Asia tlen kateh itempan atl tlen wei. Tovah oyaya Aristarco, tlen de Tesalónica tlen kajki itech tlali de Macedonia.
2 Aki wa tafaram Adaramitiamane na batabat abai, iti wa i Asia wanawanan awar etei run titamih nununuw abai. Masedonia orot wabin Aristakus ana tafaram Thessalonica i auman is ra’at bairi an.
3 Omostlatik otajsitoh Sidón. In kapita Julio kuali okitrataro in Pablo, iva okavili ma kintlajpaloti iyoliknivah ompa Sidón iva ma kipalevikah ika itla.
3 Anan marto Sidon arun, Julius, Paul isan i igewasin, baibasit itin ana ofonah bainanawanihimih itih ana kokok abisa baibaisin isan iu.
4 Ijkuak otikiskeh de Sidón itech barko, in ejekatl chikavak otechixnamiktivalaya. Ijkuakó otiajkeh inakastlan tlali de Chipre tlen yavalitok de atl tlen wei, san otikmotoktijtiayah para amo ma techajsi in ejekatl.
4 Nati’imaim atit maiye ana, baise yabat kufuti, imih aki wa abai ai kewakew Cyprus nuw sisibinamaim isinfafari anunuw an.
5 Otitlakotonkeh itech atl tlen wei otipanokeh itempan tlali de Cilicia iva de Panfilia, iva satepa otajsitoh itech altepetl de Mira, tlen kajki itech tlali de Licia.
5 Anunuw anan i atit are Silisia naatu Pamfilia hai riy yan foun autubun arabon ana Maira arun Laisia wanawanan.
6 Ompa Mira, in kapita okajsik se barko tlen ovalaya de altepetl Alejandría iva tlen oyaya para país de Italia. In kapita otechnavati ma titlejkokah itech yejón barko.
6 Nati’imaim Julius orot ukwarin Alexandria hai wa ta au Italy nununuw tita’ur, basit aki imaim yara’ahi.
7 Otiayah ika yolik por miek tonali, iva ovi otajsitoh kan altepetl de Gnido porke in ejekatl otechixnamiktivalaya. Tonses otiajkeh ik tlatzintla de kan tlali de Creta tlen yavalitok de atl tlen wei, iva otipanokeh iyakapan tlali de Salmón.
7 Veya moumurih maiyow efamaim aremor, yabat rabi auman awani ayey ana bar merar Sinidus anatabir. Baise yabat i ra’at men karam boro mutufor atanunuw, imih aki Kurit nuw isinfafari anunuw Samone sisibin rounane.
8 Sa tlawel ovi nik otiajkeh ik tlatentli iva otajsitoh se lugar itoka Buenos Puertos, serka de altepetl Lasea.
8 Kufuti auman awani tor rewarewan anunuw ana efan wabin Umabibin imaim atit, bar merar Lasea sisibinamaim Umabibin imaim arun.
9 Yotikpolojkah miek tiempo, iva yokatka sa tlawel temavti para tiaskeh okachi itech atl, porke yopevaskia in tiempo de seva. Por eso Pablo okinmilvi:
9 Nati’imaim veya manin maiyow ama naatu busurufin maiye na isan yabat i ra’at re sakirafut. Anayabin gagar ana veya i mar etei notawiyen ana hiyuw ufunamaim ebubusuruf. Imih Paul imatnuwih eo,
10 —Tatanmeh, nikitta nik mach ok velis tiaskeh okachi porke yi temavti, iva velis polakis in barko iva tikpoloskeh itlamamal, iva asta tejvah noijki velis timikiskeh.
10 “Oro’orot ayu ai’itin it tanatit tananan i boro kakafin wan tanamara’at, wa boro nataseb, sawar etei boro tanisaroun naatu it auman boro tanamorob.”
11 Pero in kapita amo okikakili in Pablo, sino yej okachi okikakili iteko in barko iva tlen kinejnemitia in barko.
11 Baise baiyowayan hai orot gagamih Julius, Paul ana tur men nowar, baise wa ana kaifenayan, naatu wa matuwan abisa hio hai tur i’ufunun.
12 Buenos Puertos amo okatka kuali para ompa timokavaskeh ijkuak tiempo de seva. Tonses nochtin okiyejyekojkeh okachi kuali kisaskeh de ompa iva kichivaskeh de ajsitivih itech altepetl Fenice tlen kajki ompa kan tlali de Creta tlen yavalitok de atl tlen wei, para ompa timokavaskeh ijkuak seva. De Fenice velis se kisas ik noroeste iva ik suroeste.
12 Naatu nati awar wa rouwin rarab siba’u imaim ma isan men igewasin, imih orot etei hai kok i boro wa hitimtawiy takakaram na’at atarabon Phoenix imaim rarab siba’u atama. Phoenix awar i tafaram Kurit wanawanan naatu nati awar i gewasin anayabin umabibin oyaw na’atune veya ere’er boro ina’itin nare.
13 Satepa, ijkuak ope vitz achitzi ejekatl de ik tlani, ijkuakó yejvah okijtojkeh velis oksemi tiktokaskeh toojviv. Okitlejkoltijkeh in tepostlatziko iva otiajkeh itech barko san nochi tlatentli de kan tlali de Creta tlen yavalitok de atl tlen wei.
13 Waruw kikimin gurufune tarsisin, orot hinotanot abisa hio i mamatar, imih aumor hitain hiyen naatu rarar hibora’aten Kurit dones sisibin akutitiy.
14 Pero achitzi satepa se chikavak ejekatl itoka Euroclidón okimomagako in barko.
14 Baise men yok yabat gagamin wabin wowog oyawane babin re.
15 Komo ayakmo ovelia oyaya in barko porke okixnamiktivalaya in ejekatl, tonses otikmokavilijkeh ma techvika in ejekatl.
15 Wa rab, aki bai kewakew run maiye isan abiwa’an men karam basit yabat wan amara’at atit are.
16 Otipanokeh ikuitlapa se tzikitzi tlali itoka Clauda tlen yavalitok de atl tlen wei, iva ik ompa ayakmo oejekaya chikavak. In barko okitilantiaya se barkojtzi iva sa tekitl ovi nik otiktlejkoltijkeh kan wei barko.
16 Baise anunuw ana nuw kikimin wabin Kauda guruf na’atune bat aki sisibin umabibin isinfafari, naatu hifafair wa kikimin uranane atain yen,
17 Satepa de otiktlejkoltijkeh in barkojtzi, in tlakah okonintilankeh in arriatajtih para ika okitijtilinijkeh in barko. Iva komo okimakaskeh de tzoponiti ijtik xali tlen itoka Sirte, ijkuakó okintemovijkeh in lonas tlen ika onejnemia in barko. Iva okajkeh in barko ma kivika in ejekatl.
17 murab hibow hikiktatan gaigiwas, wa afe’en baginayah yabat buwih run Libia dones yen yara’ahih hirouw hibir, basit rar hitaiyen hire wa bat earuw.
18 Omostlatik, oejekaya okachi chikavak iva por eso ope kitlatlamotlah itlamamal in barko ijtik atl.
18 Yabat i wan fus kubar rouw in marto, naatu wa afe’en sabuw sawar hibow hisrouruwen riy yan hire.
19 Oviptlatik, yejvah innevia okonintlatlamotlakeh ijtik atl nochi tlen okinejnekiah itech barko.
19 Naatu veya baitaunin i wa ana sawar afa: rar, murab, koutataren, naatu boy i hibow taiyan hitaiyen hire.
20 Opanok miek tonali iva ayakmo otikittayah in tonali nion sitlalimeh, iva in ejekatl ok topah ovalaya chikavak, iva ayakmo otikchiayah de timomakixtiskeh.
20 Tafaram etei gugum aki sumar, daman men a’itah veya manin maiyow yabat kutuw rouw inan aki etei akasiy yawas isan anotanot ai not etei sawar.
21 Iva komo yopanok miek tonali iva amo otitlakuayah, Pablo omoketzki intzala iva okijto:
21 Orot nati wa afe’en veya bai’ab ama yabat rarabi bay men yait ta eaan, Paul misir nah yan foun bat eo, “Oro’orot kwa gewasin ayu fanau kwatanowar Kurit tatama’am iti sawar boro men hita’af naatu boro men ta yababan tab.
22 Pero axka nimechilvia amo ximotekipachokah, tikpoloskeh in barko pero tejvah amika mikis.
22 Baise boun i kwa abifefeyani koufair kwanab, anayabin kwa orot etei boro men ta inamorobomih. Wa akisinamo boro natafofor na’unun.
23 Nin yovak onechmonextili se iilvikaktlatitlanil in toYejwatzi, tlen inavak nipovi iva niktekipanova.
23 Fai gugumin God ayu aru, naatu God ayu akwakwafir i ana tounamatar iyafar ayu sisibu’umaim bat,
24 In ilvikaktlatitlanili onechilvi: “Amo ximomavti, Pablo, porke kipia de timoteixpantiliti inavak in wei tekiva César, iva por te Dios kinpalevis nochtin tlen kateh mova itech barko.”
24 naatu iuwu, ‘Paul men inabir, o i boro Caesar nanamaim ubar hibit hinibabatiyi. God i ana kabeberamaim sabuw iti bairi wa afe’en kwanan hai yawas etei o umamaim ya, imih boro men yait ta namorob.’
25 Por eso, imejvah tatanmeh, ximoyolchikavakan, porke ne nikneltoka ke toYejwatzi kichivas ijkó kemi onechilvi in ilvikaktlatitlanili.
25 Imih oro’orot koufair kwanab! Anayabin ayu God abitumitum abisa eo anonowar na’atube boro nasinaf.
26 Pero in ejekatl techtlamotlati ik nochi tobarko itech se tlali tlen yavalitok de atl tlen wei.
26 Baise it i boro narabit tanan nuw ta ana donesamaim boro nayara’ahit.”
27 Kaxtoli tonali de ijkuak ope ejeka, in ejekatl ok otechvikatinemia itech atl tlen wei tlen itoka Adriático. Kemi tlajko yovak, in tlakah tlen tekipanovah itech barko okiyejyekojkeh ke yotikonajsitiayah in tlali.
27 Yabat rabi Mediterenean tor yan areremor fur rou’ab sawar veya 14 baib ana veya nati ana gugumin imaim wa afe’en baginayah naniyah hibaib aki i ana tafaram abiyubin.
28 Okitamachijkeh in atl kox ok wejkatla. Okipiaya treinta y siete metros. Ok achitzi tlayakapa okitamachijkeh oksemi, okipiaya veintisiete metros.
28 Basit murab hibai aumor hi’utan hitaiy re taiy hifufufum ana fofonin i 40 metres naatu hima kafai naatu hifufun maiye hi’tin i 30 metres.
29 Omomavtijkeh de kimomagativih itla tetl. Por eso okinkajkajkeh navi tepostlatzikoltih ik ikuitlapa in barko. Iva omodiostzajtzilijkeh totoka ma tlanesi.
29 Naatu hai bir i ra’at yabin yabat boro wa nab anan ar afe’en nayara’ah, imih aumor etei kwafe’en wa uranane hitaiyen hire naatu mar saise to isan hima hiyoyoban.
30 Ijkuakó in tlakah tlen tekipanovah itech barko okinekiah choloskeh, iva ope kitemoviah in barkojtzi itech atl kemi oyeskia koninkajkavah in tepostlatzikoltih ik iyakapan barko.
30 Imaibo wa afe’en bowayah wa baihamiyin bihiramih hima hiyakitifuw. Naatu wa kafai hirufam harew yan hitaiy re, hitifuwen wa nanane aumor baitaiyin hitarouw hitanan i aunah hitanamih.
31 Iva ijkuakó Pablo okilvi in kapita ivan isoldadojvah:
31 Baise Paul baiyowayah hai orot ukwarin bobonawiyih naatu baiyowayah iuwih eo, “Iti wa afe’en bowayah wa afe’en men hinama’am na’at, kwa etei i men karam boro yawas kwanab.”
32 Ijkuakó in soldadojtih okintzontekeh in arriatajtih tlen ika oilpitoka in barkojtzi iva okajkeh ma vetzi ijtik atl.
32 Basit baiyowayah kaiy hibow wa kafai ana murab hi’afuw naatu hitumar e’aruw in.
33 Antes de tlanesis, Pablo okinyolchika nochtin ma tlakuakah, okinmilvi:
33 Mar sibisib auman, Paul orot etei iuwih eo, “Kwa i bay kwanaa, anayabin bay en kwama’am boun fur rou’ab sawar naatu ya wanawanan i men abisa ta ema’am.
34 Nimechtlatlavtia xitlakuakah para xikpiakah chikavalistli, porke amika kipolos nion se itzonkal.
34 Imih abifefeyani bay kwanaa fair kwanab, arib boro men ta nata’uy nare nakasiyomih.”
35 Ijkuak ijkó okijto, Pablo okontilanki se pan iva okitlasojkamatki inavak Dios inmixpan nochtin. Okiposteki in pan iva ope tlakua.
35 Paul iti eo ufunamaim rafiy bai orot etei nahimaim God ana merar yi, imasib naatu busuruf eaan.
36 Nochtin omoyolchikajkeh iva noijki otlakuajkeh.
36 Etei hi’itin koufair hibai naatu etei’imak bay afa hibow yah hirutan.
37 Tlen otiayah itech barko, por tinochtin otikatkah doscientos setenta y seis.
37 Naatu aki nati wa afe’en anan nai etei i 276.
38 Nochtin otlakuajkeh asta kan oixvikeh, iva satepa okitlamotlakeh nochi in trigo ijtik atl para ayakmo ma etiya in barko.
38 Orot etei bay hi’aa yah biw ufunamaim, wheat nati wa afe’en hi’iuin hibow harew yan hitaiyen hire wa kerer.
39 Ijkuak otlaneski, okittakeh in tlali pero amo okimatiah kan kateh. Okittakeh imayo in atl chikokalaktok kan yejón tlali iva okittakeh in atlatentli xalo. Iva okijtojkeh kijkuaniskeh in barko okachi ik tlatentli.
39 Mar totoririb ana veya wa afe’en baginayah dones men hi’inan, baise umabibin ana dones hi’itin naatu wa hibai hisinaftobon nati dones yen baitet ra’ahin isan hinunuw.
40 Okintzontekeh in arriatajtih de yen tepostlatzikoltih, iva ompa okinkajtejkeh ijtik atl. Noijki okinkexanijkeh in arriatajtih tlen ika oilpitoka in timón tlen ika okiyakanayah in barko. Satepa okitlejkoltijkeh in lona tlen yavi iyakapan barko para ma kinejnemiti in ejekatl, iva in barko ope mijkuania okachi ik tlatentli.
40 Wa ana aumor hi’afuw tai yan hi’in naatu gunig ana murab au ta’imon hirufam, imaibo rar hibora’ah wa bai aki au dones anunuw arun.
41 Pero in barko oyakatzoponito ijtik xali ik tlatlampa iva ompa omoka, iva ik ikuitlapa ope pojposteki porke in atl ipan omotlavitekia chikavak.
41 Baise wa nunuw rur yabat rab mamay yan yen naatu yara’ah nanane re tatab bai’etaw isan men karam, naatu uranane yabat rab tagurugurus.
42 In soldadojtih okinekiah kinmiktiskeh in presojtih para amo ma cholokah ajkuitiaskeh.
42 Baiyowayah dibur etei rouw morob isan hiyakitifuw, men hikok boro hitataiy dones hitayen hitabihir.
43 Pero in kapita amo okinekki ma miki in Pablo. Por eso amo okitekavili ma kinmiktikah in presojtih. Okachi kuali okinnavati nochtin tlen kimatih ajkuih yejvah achto ma mokajkavakah ijtik atl para ma kisatih kan tlaliAc 27:43-44|src="45_CN02045B.TIF" size="col" ref="27:43" .
43 Baise baiyowayah hai orot gagamin i Paul tiyawas imih baiyowayah abisa hinot hio i eotanih, naatu iuwih eo, “O yait itaiy isoso’ob wan kukununuw kure kutaiy kwen dones kuyen.
44 Iva oksekimeh tlen amo kimatih ajkuih okinnavati ma viah ipan tablajtih o noso ipan pedasos de yejón barko. Iva ijkó tinochtin kuali otikisatoh kan tlali.
44 Naatu afa i boro uf hinare wa rab tatagurugurus rebarebah afe’eh hinayen hinataiy hinarun.” Aki iti na’atube asinaf etei yawasi ataiy an dones yan ayen men yait ta morob. Wa tafofor hire au dones tetataiy|alt="shipwrecked people making for shore" src="cn02045B.tif" size="col" loc="Act 27.44" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.44"

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 27, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.