Lucas 11
Nara NT (NRZ_NAR) vs AAI
1 Melala ka Iesu 'abu ka ai emeamea, emeamea koa mulinai ibanona kauta ka eta'u e'ouia ediaka, “Lovia namana e, meamea vaikabasimai Ioane ibanona kauta evaikabasita boina.”
1 Veya ta Jesu efan ta’amaim ma yoyoban inan, ana yoyoban sasawar ufunamaim ana bai’ufununayah orot ta natit eo, “Regah, kwi’obaiyi ana yoyoban, John ana bai’ufununayah bi’obaiyih na’atube.”
2 Inoku Iesu ia e'outa ediaka, “Oi bomeamea koanai kanania oi boluva koma.
2 Jesu iuwih eo, “Yoyobanamih iti na’atube kwanayoyoban.
3 — ausente —
3 Mar etei ana fofonin ai bay initi.
4 — ausente —
4 Ai bowabow kakafih kunotawiyen,
5 Mai mune'e e'outa ediaka, “Oi kaumui ka malolua ai bemada'a ena kau ena lumai bemanoia bemadiaka, ‘E'u kau e, palaoa koi mo veni'u.
5 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “O yait a of auman boro fainaiwan itan itafefeyan itao, “Au of akokok rafiy fafar tounu inibaisu,
6 'Olana e'u kau ka ena da'a to'ato'a laloanai easi keva'u, bavanania beia keva'u iani asi'i.’
6 anayabin ayu au of ta bai’esegamih inan na au bar tit naatu ayu auru bay en, imih o isa abifefeyan inibaisu.’
7 Inoku ua'i laloai bediaka, ‘Sia bovabavunu'u, nutuala 'eva 'ani i'alavuna maivaka lau naku'u ita 'eva lai amuinai. Sia 'ani bako'isi dava ka bavenimu.’
7 Naatu a of bar wanawanan boro na’afatit nao, ‘Men akokok au in ini’afiy, etawan i atufatan, naatu ayu natunatu bairi i a’inu’in, imih men karam boro ana misir bay anit.’
8 Lau oi a'oumui, ena kau 'ounai ia sia beko'isi dava ka bevenia, beia ena noinoi 'udai'udai 'ounai beko'isi, ia e'ula davata boutai bevenia.
8 Naatu kwanotanot nati orot boro namisir ana of bay nitin? Ai, boro namisir ana of bay nitin, baise a tur ao’owen orot namisir ana of bay nabitin i men i ana of imih bay ebitin, baise anayabin, nati orot i ana fefeyanamaim ana of ihahar imih misir bay itin.
9 Mai lau oi a'oumui, oi bonoinoi 'eva oi boabia, oibokavua 'eva oi bodavalia, oi boakuaku 'eva emui nutuala beluvua.
9 Imih a tur ao’owen. Inafefeyan boro inab, inanuwet boro inatitau’ur, inarukikitar etawan boro nabotawiy.
10 Kau kataua boutai denoinoivai davata 'eva de'abi, ekakavu kauna 'eva edavali, ekuaku kauna 'eva nutualana beluvua.
10 Anayabin Orot yait efefeyan boro nab, orot yait enunuwet boro natita’ur; naatu orot yait erurukikitar etawan boro nabotawiy.
11 Oi kama kaumui ka nakumu sisi bemanoimu koanai, kau'asi bomavenia, una?
11 Kwa kek tamahinah natunat siyamih hitarererey na’at boro siy efanin kok kwatitih hita’an?
12 'O akoi bemanoimu koanai 'a'ava bomavenia, una?
12 O mamu foufunamih hitarererey na’at boro kafukafus kwatitih hita’an?
13 Oi si'avana kaumui beia, dava nama'ita nakumui ivenita oi oikabasi. Kamamui vutuvutuai emimia kauna nama'ina vida denoia kauta Idume Kabukabuna bevenita.”
13 Kwa kek tamahinah, kwa i sawar kakafih moumurih maiyow kwasisinaf, baise natunat isah boro men nuhi naburumih, abisa isan hikokok tibiyababan boro kwanab kwanan kwanitih. Imih kwanaso’ob, Tamat maramaim baitinin isan i igewasin kwanekwan, imih sabuw iyab Anun Kakafiyin isan tefefefeyan boro nitih!”
14 Iesu eta'u nutububu mu'umu'una kau ka nuanai elo'oia asi, mu'umu'u kanaua ela'asi inoku nutububu kauna eluvaluva, deikaia kauta detabulovo si'asi'a.
14 Jesu demon awan bey nun tit; naatu demon bihir tit orot bihamiy ana veya’amaim orot busuruf tur eo, sabuw hai tur sawar hifofofor men kafaita.
15 Beia kau vaida dediaka, “Belesebulo mu'umu'u eta lovia 'olana ena siavuai ia mu'umu'u katania elo'ota asi.”
15 Baise sabuw afa hio, “Nati i demon hai ukwarin wabin Beelzebul ana fair itin imih enununih.”
16 Vaida Iesu devakovoa eta ula vutuvutuai koa ka bevavaia beikala.
16 Naatu sabuw afa hikok i marane ina’inan ta tiwa’an hita’itin, imih hikubibiruw.
17 Beia Iesu 'eva eta lalovai eikabasi, 'ounai e'outa ediaka, “Kanobata ka sibona bekole luala inoku sibota bevaiviivita 'eva besi'avana, maivaka iduvu ka sibona bekole luala inoku bevaiviivita 'eva be'eko asi.
17 Baise abisa hinotanot Jesu so’ob naatu iuwih, “Tafaram ta’imon hinakusib rou’ab namatar hinabiyow, hai fair boro hina gurus, na’atube orot aawan natunatun aawat bairi hinakusib hinabiyow boro hinama kakaf.
18 Satani sibona bekole luala inoku sibota bevaiviivita koanai, ena kanobata a belava 'ini koma? Luva kanania aluvala 'olana oi odiaka ‘Belesebulo ena siavuai mu'umu'u alo'ota asi.’
18 Imih Satan an aiwob wanawananamaim hina kusisib hinabiyow, ana aiwob boro mi’itube fair nab nabat? Ayu iti tur ao anayabin i kwa a turamaim, ayu Beelzebul hai ukwarin fair baitu demon nunih kwarouw kwa’o.
19 Lau Belesebulo ena siavuai mu'umu'u alo'ota asi koanai, dai ena siavuai oi ibanomui kauta detata'u mu'umu'u delo'ota asi? Kanaua 'ounai ia betata'u oi bevakomolomui.
19 Baise ayu Beelzebul ana fairamaim demon ana nununih na’at, bo kwa a bai’ufununayah fair yait itih demon tinununih? Imih kwa taiyuw a bai’ufununayah iti kwa’o isan hinabi’obaiyi kwa a tur i men turobe!
20 Bema lau Dilava ena siavuai mu'umu'u alo'ota asi koanai, Dilava ena lovia vanuana 'eva 'ani easi kevamui.
20 Baise ayu God ana fairamaim demon ana nunih hinatitit na’at, nati ebi’obaiyi God ana aiwob i natitaka.
21 Kula'ila kauna maiena uku inoku ena luma be'imala koanai ena dava boutai 'eva bemia kave'i.
21 Orot fairin aurin ahay waf karam ma ana bar ekakaif, ana sawar etei boro natafafar hina’in.
22 Beia ekula'ila si'asi'a kauna ka ia bekuali venia inoku beakua koanai, ena uku imanai beabita ovo inoku ena dava boutai bekole siusiu.
22 Baise orot fairin anababatun nati orot boro nawasfufur narun ana ahay ana waf tafahimaim ema’am boro niteten nan ana ofonah nafaramih bairi hinabow.
23 Dai'uai sia edadai kauna 'eva lau evaiviivi'u, lau ita sia lai adoubou doubou kauna 'eva ekapota odaoda.
23 Orot yait ayu ananamaim men enan, i ayu isou ebiwosai, naatu orot yait men ibaisu airi sabuw abita’ay, i was geyayan.
24 “Ka'uba si'avana vaika kau ka nuanai ela'asi koanai, 'abu ladata ai eda'a to'ato'a, ena ula 'eva lana be'ani beia sia 'abu ka edavalia. Sibona ediaka, ‘Bamumue bada'a avikania lumana.’
24 Demon kakafin orot biyanamaim titit ana veya i efan gewasin ta imaim ma baiyarir isan nuwet in, baise nuwet inan efan men ta tita’ur, naatu eo, “Ayu i boro ana matabir maiye au bar abihamiy ana’itin.”
25 Inoku emue eda'a luma koanai, luma 'eva 'ani idalona maivaka iva'olu kave'ina edavalia.
25 Basit matabir maiye na ana bar titit, hirereb hina yabuna inu’in itin.
26 Inoku ia eda'a ka'uba si'avata vaika umauta kalakoi ka evuata deasi, inoku deda'a dedodo ua'i demia, kau kanaua ena mauli 'ana'inai kena esi'avana, beia vali'u ena mauli 'eva 'ani esi'avana vaika.”
26 Naatu tit in demon kakafih anababatun etei seven nawiyih bairi hina nati’imaim hisusuw hima. Yomaninamaim orot ana itinin botabir kakafin anababatun matar men marasika ma’am na’atube.”
27 Iesu luva katania eluva laloanai ateate ka kau mato viloatai evaoi ediaka, “Oni evapulumu mai evabaemu ateatena 'eva enama'ina.”
27 Jesu iti na’atube bat binan sabuw hai tur eo’owen auman, babin ta sabuw wanawanahimaim ma’am, Jesu isan eo, “Babin yait taub o ya’i bitoman i ebiyasisir.”
28 Beia Iesu ena luva evamuea ediaka, “Sia kanaua bekoma, momo'ai dokadoka Dilava ena luva de'ika maivaka deabidae kauta 'eva denama'ina vaika.”
28 Baise Jesu eo, “Sabuw iyab God ana tur hinowar tibi’ufunun i turobe anababatun tibiyasisir.”
29 Kau mato Iesu delavaia kaiukaiu laloanai, ena luva emakavala ediaka, “Ulu kanania 'eva ulu si'avana vaika, vatabulovo koata ekakavu, beia sia ka bepupulu kevatai, Iona sibona mo 'eva vatabulovo koanai be'ao.
29 Sabuw moumurih maiyow hiru’ay Jesu hi’ar bebera’uh, naatu Jesu iuwih eo, “Boun ana veya’amaim sabuw hai yawas etei i eaf, ina’inan matar itah isan tefefefeyan, baise ina’inan ta boro men anitih, ina’inan ta’imon i Jonah isan mamatar i hiso’obaka.
30 Iona 'eva vatabulovo koanai eda'a Nineva kauta kevata vitaitanai Kau Nakuna 'eva ulu kanania kevanai.
30 Anayabin Jonah biyanamaim ina’inan mamatar i Nineveh sabuw isah. Imih Orot Natun i sabuw iti boun tema’am hai i’inanen.
31 Valuva melalana laloanai lovia ateatena Seba ai beko'isi ulu kanania kauta va'eva abunai bene'etadivo, 'olana ia 'eva kanobata to'onai easi Solomona ena aoneka luvata be'ika, beia vali'u nia'i ka 'eva Solomona ekeinia.
31 Baibatebat ana veya tafaram Sheba hai aiwob babin boro namisir. Sabuw iti boun tema’ama boro tur fokarin maiyow na’uwih, anayabin ef yok na’in tafaram yomaninaka aiwob orot Solomon ana binan gewasin nowaramih natit, baise a tur ao’owen, sawar ta iti boun kwa’i’itin i Solomon natabir.
32 Valuva melalana laloanai Nineva kauta 'eva beko'isi ulu kanania kauta va'eva 'abunai bene'etadivo, 'olana Iona ena iloloai 'eva delalo 'udai, beia vali'u nia'i ka 'eva Iona ekeinia.
32 Naatu a tur ao’owen maiye, Baibatebat ana veya Nineveh sabuw boro hinamisir kwa iti kwama’am boro tur fokarin maiyow hina’uwi, anayabin Jonah binan hinonowar ufunamaim hai bowabow kakafih etei hihamiyen dogor baikitabir hibai, naatu boun i a tur ao’owen, orot ta Jonah tafanamaim i natit iti wanawanamaim ema’am.
33 “Kau ka lamepa betoua koanai luma venunai 'o olaka laloanai sia bevalavala uda, beia lamepa ikau 'auna 'abuna umaunai bekaua 'au inoku ua'i dedododo kauta 'eva 'ailala kanaua beikala.
33 Orot men ta ramef ito’ab naatu bai run ibunimih, o noukwat wanawanan tarafutimih. Baise ana sisikofamaim sikof, saise sabuw hinanan ana marakawin hina’itin boro hinarun.
34 Oni makamu 'eva kauanimu ena lamepa, inoku oni makamu enama'ina koanai kauanimu itoina vaka 'ailala laloanai, beia makamu besi'avana koanai kauanimu itoina 'eva vabuto'o laloanai.
34 Mata i biya ana hinow, mata gewasin biya etei boro marakawin. Baise mata kakafin biya etei boro nagugum.
35 Kanaua 'ounai bo'imamu kave'i 'ailala nuamuiai davana asi'i emavabula avu makauna.
35 Isan imih kwanakaifi gewas a marakaw biyamaim men kwaniwa’an nagugum.
36 Oni kauanimu itoinai e'ailala ovo sia kava'ina kena vabuto'o laloanai koanai, itoina 'eva be'ailala ovo kave'i itani lamepa 'ailalana itoinai evenimu eva'ailalamu boina.”
36 Biya tutufin etei namamarakaw na’at, biya turin boro men nagugum. Baise na biya wanawanan tutufin etei namarakaw, ramef ana marakaw tafamaim in ekukusisiyar na’atube.”
37 Iesu eluva koa koanai, Palisea kauna ka ia enoia laluana beaniani ka'ona 'ounai edodo eda'a emia divo beaniani.
37 Jesu iti tur eo in sasawar ufunamaim, Pharisee orot ta kok i boro Jesu hairi hitan ana baremaim bay hitaa. Imih Jesu ifefeyan hairi hina ana bar hitit naatu bay aa ana efanamaim mare.
38 Palisea kauna Iesu eikaia 'eva etabulovo si'asi'a, 'olana asido'o eaniani laloanai imana sia edeini.
38 Baise Pharisee orot Jesu i’itin i men ofafar i’ufunun an souwibo na bay aa ana efanamaim mare, imih Pharisee orot ana kasiy ra’at.
39 Inoku Lovia namana ia e'ouia ediaka, “Vali'u oi Palisea kaumui 'eva 'ou mai olaka mulita mo oi odeini kave'i, beia nuamui 'eva idono mai si'avanai devonu.
39 Naatu Jesu iu, “Kwa Pharisee i a kerowas naatu a tew ufuhine kwa sasouwen, baise kwa dogor wanawanan i baribar kakafin naatu rougoy rabirabin.
40 Bo'o kaumui, ia mulina evavaia 'eva, laloana vaka sia evavaia, una?
40 Kwabikoko’aw! God biya ufunane wowowab na’atube biya wanawanan auman wowowab men kwaso’ob?
41 Beia laloatai demimia davata ulalu kauta oi bovenita. Inoku dava boutai 'ani bemediana oi emuiai.
41 Imih a kerowas naatu a tew wanawanah abisa’awat tema’am yababan wairafih kwanitih hinaa, saise kwa a sawar etei boro hinigewasin.
42 “Palisea kaumui e, kevamuiai 'eva besi'avana vaika! 'Olana emui iani ivanama'inata mai ivasiavu siavuta kikita oi ovakuta 'ouka laloanai ka'onamo Dilava oi ovenia, ia Dilava kevanai komolo mai lalo'au oi boma vavaia davata oi ovikani. Ia kanania vaka oibovavaia, ia kanaua vaka sia oibovikania.
42 Yababan boro gagamin maiyow kwanab, kwa Pharisee sabuw! Anayabin kwa iti mint, rue, naatu adanafur afa God baitinin isan i men nuhi eburubur, mar etei ana mumusin God kwabitin, baise ma gewas naatu God ana yabow isan i nuhi eburubur, gewasin nati sawar i kwati’a’ait sawar afa auman kwatasinaf.
43 “Palisea kaumui e, kevamuiai 'eva besi'avana vaika! 'Olana emui ula 'eva lo'e laloanai miadivo 'abuta nama'itai oi bomimia, maivaka tavatava 'abutai 'olamui be'aku mai bevanama'inamui.
43 Yababan boro kwanab, kwa Pharisee sabuw! Anayabin kwa a kok gagamin i Kou’ay Bar wanawanah efan gewasih kwanabow kwanamare kwanama, naatu ahar hai efanamaim a kok gagamin i sabuw a merar hinay naatu hinakakaf.
44 ‘Kele'emuiai besi'avana vaika! 'Olana oi 'eva vitaitana mitava 'ai'aita umauta, ia sia deikabasi kau akatai dedada'a de'asi inoku Dilava vailanai 'ani de'obu.’”
44 Yababan boro kwanab! Anayabin kwa i rah atamanih hai i’inanen en sabuw so’oba’e tafah hibat tereremor na’atube.”
45 Talavatu 'ola kauna ka ia e'ouia ediaka, “Vaikabasi kaumu e, oni kanania oluva koma 'eva lai vaka ovamalalaimai.”
45 Ofafar so’obayan orot ta Jesu ibatiy, “Bai’obaiyenayan iti tur i’o i aki auman irabi.”
46 Iesu ediaka, “Talavatu 'ola kaumui e, kevamuiai 'eva besi'avana vaika! Oi kau eveeve mekauta oi ovavua vaita, beia oi sibomui ka eveeve kanaua ena mekau aboina boma dulua 'eva imamui li'uli'una ka'onamo sia evalelea kovo.
46 Jesu iya’afut eo, “Kwa Ofafar Bai’obaiyenayah so’ob wairafi auman boro yababan kwanab. Anayabin bit gagamin na’in sabuw tuwabuh kwayara’ah hi’abar tun erarabih, naatu kwa i men kafa’imo uma ta baibais isan kwabitihimih.
47 “Kele'emuiai besi'avana vaika! Oi kamamui enolea kauta deaku bata, inoku oi otata'u eta mitava oi odadau.
47 Yababan boro kwanab! Anayabin dinab oro’orot kwa a’agir hirouw himomorob i hai rah kwama kwawowowab gaigiwas.
48 Kanaua 'ounai kamamui devavai vinaulata oi ovamomo'ai oi ovavaita, 'olana ia deaku bata, oi 'eva eta mitava oi odadau.
48 Imih kwa i taiyuw kwakukubuna, abisa a’agir hisisinaf a baibasit kwabitin, dinab oro’orot a’agir hirouw himorob naatu kwa i hai rah kwawowowab.
49 “Kanaua 'ounai Dilava ena aoneka luvana ediaka, ‘Lau enolea kauta mai veauneke kauta basinita bedada'a, vaida 'eva beaku bata, vaida bevavaita si'asi'a.
49 Anayabin iti isan, God ana so’obamaim eo ‘Ayu boro dinab oro’orot naatu kob abarayah aniyafarih, afa boro hina rouw hina morob, afa boro bai’akir kakafin hinab.’
50 Kanaua 'ounai kanobata epulu easi mo vali'u enolea kauta boutai lalata de'itabu laloanai, mekauna 'eva ulu kanania kauta beko'ala.
50 Isan imih kwa sabuw iti boun kwama’am, God ana dinab oro’orot tafaram aneika hirouw himomorob ana baimakiy i boro kwa kwanab.
51 Abela lalanai emakavala easi mo Sakalia lalanai, ia 'eva vanama'ina vakana mai lo'e kabukabuna viloatai deaku bala. 'O, lau oi a'oumui, mekauna 'eva ulu kanania kauta beko'ala.
51 Abel ana rara’ika busuruf na Zechariah ana rara’amaim tit. Zechariah i Tafaror Baremaim iti sibor ana gem naatu Regah ana Bar Kakafiyin hairi hai founamaim hi’asabun morob. Imih anababatun a tur ao’owen kwa iti boun kwama’am iti sabuw hai baimakiy boro kwa kwanab.
52 “Talavatu 'ola kaumui e, kevamuiai 'eva besi'avana vaika! 'Olana aoneka dalana 'ani oi o'alavua, oi sibomui sia oi bodododo, bedododo kauta eta dala vaka oi olavala avu.”
52 Kwa Ofafar Bai’obaiyenayah so’ob wairafi. Yababan boro kwanab. Anayabin etawan botawiyin run so’ob bain ana tufatan i kwa kwabobotan, naatu kwa iti bar i men kwakokok boro kwarun so’ob kwanab, baise sabuw afa run so’ob bainamih tisisinaftobon kwa i hai ef kwahirihir.”
53 Iesu 'abu kanaua evikania koanai, talavatu 'ola kauta mai Palisea kauta devaiviivia, eta lavuai luvata edeata edeata delavuaia.
53 Jesu efan nati bihamiy ana veya’amaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu Pharisee yah so’ar hiu kwanikwaniy naatu baibatebat moumurih na’in hibow hitit hibabatiy,
54 Ena luva de'idima, ka be'oua si'asi'a koanai bevakoala.
54 naatu hikubibiruw na’atube abisa tao kakaf na’at saise ubar hititin hitafatum isan.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.