Atos 17
Nara NT (NRZ_NAR) vs AAI
1 Paulo mai Sila deda'a Amepipoli mai Apolonia kanotai dekeini deda'a Tesalonika, ua'i 'eva Iuda kauta eta lo'e ka.
1 Hiremor hina Amfipolos naatu Apolonia bar merar hihamiy naatu hina Thessalonica hitit, nati’imaim i Jew hai kou’ay bar ta batabat.
2 Paulo ena koakoa dainai, eda'a lo'e laloanai edodo. Ua'i melala kabukabuta koi laloatai kau ita delovaku Puka Kabukabunai deleleia luvata umautai eluvaluva,
2 Paul ana yawas mar etei esisinaf na’atube in kou’ay bar run, Baiyarir veya tounu wanawanahimaim buk rusasar tur hai yabih sabuw bairi hima hidudur.
3 eluvavaita kave'i mai luvata evala'asita kave'i Keliso 'eva beanana mai ba ai beko'isi 'udai, ediaka, “Iesu kanania oi kevamuiai lau valina akakava kauna 'eva Keliso.”
3 Buk wanawanan dinab hikikirum kubuna hai tur eowen eo, “Keriso i biyan nababan namorob naatu morobone namisir maiye.” Naatu Jesu isan iti aorereb kwanonowar, God ana Roubinen Orot. Keriso’oban i nati.
4 Iuda kauta vaida nuata devadai Paulo mai Sila ita devaka'onamo, 'Elene kauta Dilava makauna demakau kauta doutamo vaka ia ita devaka'onamo maivaka lovia 'a'ateta doutamo vaka ia ita devaka'onamo.
4 Sabuw afa Paul yah ikitabir naatu Paul Silas hairi hikofanih. Na’atube Greek sabuw rou’ay gagamin God hikwakwafir auman hirun, naatu bar merar baibin ukwarih auman hirun. |alt="map" src="Pauljr2.tif" size="col" ref="Acts 17.4"
5 Beia Iuda kauta vaida 'eva demama, kanaua 'ounai tavatava 'abunai mia 'avaea kauta eta koa desi'avana vaika kauta vaida devalalota, kau doutamo devabouta 'eva vanua namana laloanai viala namavaikana devapulua. Deda'a molaumolau maibaduta kau ka vana Iasoni ena lumai Paulo mai Sila bekavuta bevuata bela'asi kau mato vailatai.
5 Baise Jew sabuw hibobowen sabuw ef yan rimurih hibow kou’ay gagamin himatar. Naatu nati bar merar gagamin wanawanan hibuyuw hinunuw hin Jason ana bar hiyi hirab. Hikokok Paul Silas tibunuwih hitama’am na’at tabotaitih sabuw titih.
6 Beia sia dedavalita 'ounai Iasoni mai abiveni kauta vaida luma kanaua'i develita asi devuata deasi vanua namana de'olavaia kauta vailatai, devaoi dediaka, “Kau vaida kanobata itoinai devalipulipua kauta vali'u 'ani deasi eta vanua namana laloanai,
6 Baise hirun hinunuwet ana veya’amaim men hititourih. Basit Jason hibai hifatum baitumatumayah bairi hitainih hina bar merar hai orot gagamih biyah hitit hiwow hio, “Iti orot tafaram wanawanan sabuw hai ma hi’a’afiy hinan boun hina iti ata bar ata merar hitit.
7 inoku Iasoni eabita dae ena lumai evadodota. Kau kataua 'eva Kaisala ena talavatu deva'alamala, ia dediaka 'eva Lovia 'olana edeana ka emimia, ia vana 'eva Iesu.”
7 Jason hai merar yi buwih ana baremaim hima aiwob orot Caesar ana ofafar hi’astu’ub teo, Aiwob orot ta i ema’am wabin Jesu.”
8 Kau mato mai vanua namana de'olavaia kauta luva kanania deika koanai, 'ulu namavaikana devavuala.
8 Tur iti na’atube hio hinonowar sabuw rou’ay gagamin na’in naatu bar merar hai orot gagamih hai not hikwaris.
9 Vanua namana de'olavaia kauta deta'u Iasoni mai banona ita de'outa moniai valuva tavana deveni inoku devikanita deda'a.
9 Basit bar merar orot gagamih Jason naatu orot afa bairi kabay hi’uwih hibaiyan, imaibo hibotaitih hin.
10 Boni kanaua laloanai abiveni kauta deta'u Paulo mai Sila desinita deda'a Belea. Ua'i dela'asi koanai, komolotai deda'a Iuda kauta eta lo'e.
10 Hima in mar fo, basit baitumatumayah Paul Silas hairi hiyafarih au Berea hin, naatu hina nati’imaim hititit ana veya mutufor hin Jew hai Kou’ay Bar hirun.
11 Iuda kauta Beleai demimia kauta kataua 'eva maieta leleika vakaia Tesalonika kauta, nuata umautai vali nama'ina deika inoku melala boutai Puka Kabukabuna luvata demalele vaita beikabasi Paulo eluva luvata 'eva momo'ai.
11 Nati sabuw i dogoroh hibotawiy men Thessalonica sabuw na’atube’emih. Tur hinonowar i yah bai kwanekwan hima hinowar veya matan hiyi hai buk hiyab hikok hitaso’ob Paul abisa eo i turobe Buk eo’omaim eo ai en?
12 Kanaua 'ounai ia doutamo deabiveni, 'Elene lovia 'a'ateta doutamo mai 'Elene kauta doutamo vaka deabiveni.
12 Naatu sabuw moumurih maiyow hitumatum, Greek baibin gagamih afa naatu orot moumurih na’in auman hitumatum.
13 Beia Iuda kauta Tesalonikai demimia kauta luva deika Paulo 'eva Dilava ena luva Belea laloanai eilolo vaia koanai, ia deasi ua'i kau mato nuata deani va'eva devapulu.
13 Baise Jew Thessalonica hima’am Paul Berea bibinan ana tur hinonowar ana maramaim hirabon hina yare baimatarin isan hikukeraker.
14 Komolonaimo abiveni kauta deta'u Paulo desinia 'atu duasi eda'a, beia Sila mai Timoteo 'eva Beleai demia.
14 Naatu baitumatumayah marta’imon Paul hibai hiyafar autor re. Baise Silas Timothy hairi Berea hima.
15 Kau vaida Paulo devuaia deda'a Atene, inoku ia 'eva demue deda'a Belea, Paulo ena luva deabia deda'a Sila mai Timoteo kevatai beda'a kaokao beda'a Paulo kevana.
15 Orot afa Paul hinawiy bairi hina Athens ana fofoninamaim hihamiy, imaibo i himatabir. Paul iuwih eo, “Kwanan Silas Timothy hairi kwana’uwih saisewat hinan bairi anita’imon.”
16 Paulo 'eva Sila mai Timoteo Ateneai e'imata laloanai, vanua namana laloanai dilava dedeta evonu vaika eikata 'eva nuana eanana vaika.
16 Paul Athens imaim Silas Timothy hairi ma kakaifih wanawanan, nati bar merar hai totob awan karatan hima’am i’itih isan men iyasisir.
17 Kanaua 'ounai Paulo Iuda kauta eta lo'e laloanai Iuda kauta mai 'Elene kauta Dilava makauna demakau kauta ita delovaku, maivaka melala bounai dedada'a ua'i tavatava 'abunai kauta ita delovaku.
17 Basit in Kou’ay Bar run Jew naatu Ufun Sabuw iyab God hibitumitum bairi hio, naatu mar etei ahar efanamaim sabuw iyab nati’imaim hinan iti sawar isah i hai tur eo’owen.
18 Epikulo kauta mai Stoiko vaikabasi kauta vaida Paulo ita devi'oudoli. Vaida delavuai dediaka, “Luva 'avaea 'avaea kauna kanania dava e'oua?” Vaida dediaka, “Ia 'eva kanobata edeata dilavata lovata e'aku.” Luva kanania deluvaia 'olana Paulo 'eva Iesu mai ena ko'isi 'udai valina nama'ina eilolo vaia.
18 Naatu orot afa Epikuria kirum efanane hititit naatu orot afa Sitoik kirumane hititit Paul bairi hibas, so’obayah afa hio, “Iti orot rarik kartatanenayan abisa eo’oweh?” Afa hio, “I ana itinin nanawan hai god isah eo.” Iti na’atube hio anayabin Paul i Jesu morobone mimisir maiye isan bibinan.
19 Kanaua 'ounai Paulo deabia devuaia deda'a do'u 'abuna ka vana Aleopako, ua'i de'ouia dediaka, “Lai a'ula lai baikabasi oni vaikabasi makamakana kanania davana lovana oakua?
19 Basit Paul hibai hinawiy hina kaniser Areopagus kou’ay nahimaim hitit naatu hio, “Aki akokok iti bai’obaiyen boubun sabuw kubi’obaibiyih inao ana nowar gewas.”
20 Dava vaida o'oulai lai kevamaiai 'uluta lai aika 'eva dedeana vaika, kanaua 'ounai lai a'ula lai baikabasi dava kataua anita 'eva dava.”
20 Sawar afa i’o aki anonowar i tur afa boubun aki isai, imih akokok o inakubunabuna gewas inao ananowar.”
21 (Atene kauta boutai mai 'abu edea kauta ua'i demimia kauta 'eva sia dava edeata vaida lovata de'aku, ia melala bounai dava makamakata valita de'ika mai lovata de'aku.)
21 Athens tafaram matuwan naatu nahtoumanih iyab makwaniyih hai bowabow mar etei tur boubun menamaim tenonowar i boro hinab nati ef yanamaim hinao hinareremor aurih bowabow en.
22 Paulo 'eva Aleopako kauta dedo'u vailatai eko'isi elavadivo inoku eluva ediaka, “Oi Atene kaumui e, lau aikamui 'eva oi okula'ila vaika kukudivo vinaulata dalata boutai laloatai.
22 Paul kaniser hai kou’ay Areopagus nahimaim misir eo, “Athens orot! Ayu kwa ai’iti kwa etei i a yawas yayasairenamaim kwama’am.
23 E'u da'a to'ato'a emui vanua namana laloanai emui kukudivo 'abuta aikata laloanai, emui kabukabu vakana ka akanai kanania boina deleleia ‘Sia kaikabasi Dilavana kevana’ davana adavalia. Oi sia oikabasia kauna oi okukudivo venia, 'ounai vali'u oi kevamuiai bailolo vaia.
23 Anayabin iti bar merar abat areremor akwafiren efan etei aitah, na’atube sibor ana gem ta aitin tafanamaim iti na’atube kwakirum. ‘God wa’iwa’irin takwakwafir.’ God nati wa’iwa’irin kwakwakwafir, baise men kwaso’ob nati God i yait, imih boun akokok nati isan anaorereb kwananowar.
24 “Dilava kanobata mai laloanai davata boutai evavai kauna 'eva vutuvutu mai kanobata Loviana namana inoku kau imatai devavai lo'eta laloatai sia emimia.
24 God iti tafaram sinaf naatu tafaram wanawanan sawar etei auman sinaf himatar. I mar tafaram ana Regah baise i men orot umahimaim Tafaror Bar hiwowowab imaim ema’amamih.
25 Maivaka ia sia dava ka etatabu ita dava imatai kamavenia davana sia elalovaia, 'olana ia sibona mauli, ladae mai dava edeata edeata boutai eveveni kau boutai kevatai.
25 Naatu orot umahimaim abisa mamatar i men ekokok nab, anayabin yawas naatu yourabad naatu sawar tutufin etei i akisin biyanane na sabuw yawas tebaib.
26 Kau ka'onamo enai kanobata kauta boutai evavaita 'eva kanobata itoina akanai bemimia. Ia sibona eta'u ia eta melala mai eta mia 'abuta umauta eva'olu makava.
26 Orot ta’imon biyanane sabuw menan ta ta tafaram tutufin etei karatan, nowanowah hibai tema’am. Naatu marasika yakitifuw hai veya anababatun yai, sabuw iyab tafaram menatan hinab nowanowah namatar hinama’am i so’ob hai veya yai.
27 Dilava vinaula katania evavai 'eva kau boutai be'asi ia bekavua 'eva bedavalia, luva umauna Dilava ita ka ka kevatai 'eva sia edau'a.
27 God iti na’atube sinaf, saise sabuw hitatit hitanuwih naatu umah hitaruteteyan hitanan boro hitatita’ur. Baise i men ef yok na’in ema’am, it ta’ita’imon sisibitamaim ema’am.
28 Kau vaida kanania deluva koma,Itani emui sisiba kao kauta deluva boina,
28 Anayabin ’i ana fairamaim it yawasit tama taremor biyat ebi’e’etaw. Kirumamaim tur kabumih kwakikirum na’atube, ‘It i natunatun.’
29 Inoku ita Dilava nakuna melalanai, Dilava 'eva sia kolo 'o siliva 'o bika'a aoneka kauta imatai devavaita kataua boitai ekavaoa.
29 Isan imih it i God natunatun ai’in, men tananot God ana itinin i gold o silver o kabay ta sabuw tar so’obayah i hai yumatabe hitar hirouwen ebatabatamih.
30 “'Ana'inai Dilava 'eva kau ia sia deikabasia koanai, eta bo'o 'eva eikata vadai, beia vali'u 'eva 'abu boutai kau boutai e'outa pasisi belalo'udai.
30 Marasika God it ata kasiy ata tengogor i’itah etei was tanen, baise boun sabuw tutufin etei dogorot baikitabir isan ebiyunit tanasinaf.
31 Ia valuva melalana ka 'ani eva'olua, ia 'ani edilaia kauna betata'u kanobata itoina dala komolonai bevaluvala. Dilava eta'u kau kanaua ba ai evako'isia 'udai 'eva vinaula kanania kau boutai vailatai evamomo'aia.”
31 Anayabin veya ta yayakitifuw i ema’ama, nati’imaim orot ta tafaram tutufin etei ef gewasinamaim baibatiyin isan i rubinika, naatu nati orot it itinin baiturobe isan i morobone bora’ah maiye.”
32 Bai ko'isi 'udai luvana Paulo eluvavaia deika koanai, kau vaida ia demamai vaia, beia vaida dediaka, “Lai a'ula luva katania boluvavai lai baika 'udai.”
32 Morobone misir maiye isan Paul eo hinonowar ana maramaim hi’iyab himarib. Baise afa hikok veya ta na maiye baidudur nowar isan hifefeyan.
33 Kanaua'i Paulo ia evikanita eda'a.
33 Nati’imaim Paul kaniser hai kou’ay ihamiyih misir in.
34 Kau vaida deabiveni inoku Paulo ita deda'a. Ia viloatai 'eva valuva kauna ka vana Dionusio, ia valuva 'abuna Aleopako de'olavaia kauta ka, maivaka ateate ka vana Damali mai kau vaida vaka deabiveni.
34 Orot afa hitumatum Paul hi’ufunun, naatu Areopagus ana kou’ay wanawananamaim orot wabin Dionysius auman itumatum naatu babin wabin Damaris naatu baibin afa auman hitumatum.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 17, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.